Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Puhe Antti Suvannon läksiäisvastaanotolla
Helsinki, 11.4.2016

Ihmisiä ja ekonomisteja on moneen lähtöön.  Kun ajat ovat vaikeat ja tuulet tuivertavat, käyttäytyvät he eri tavoin. Joitakin tuuli vie kuin kaarnalaivaa. He ajelehtivat. Toisilla taas on köli. Silloin pätevä purjehtija voi luovia myös vastatuuleen ja viedä veneen perille. Kun on köli, ei ajelehdi, vaan etenee. Antti Suvanto on ekonomisti, jolla on köli. Hän ei ajelehdi suosiotuulten mukana.

Antti tulee Pohjanmaalta. Mutta ei ole ihan stereotyyppi. Yksi pankin vanhempi ekonomisti sanoi, että kun Antti tulee pöytään, ei naamasta voi päätellä, kertooko hän vitsin vai vetääkö turpaan. Kun on vahva köli, riittää myös pokeria.

Pohjalaiset ja savolaiset erottuvat toisistaan. Pohjaiset ovat aina tosissaan, savolaiset ällyyttävät yhtä usein. Antin ilme tulee Pohjanmaalta. Mutta hän on vaikeasti ennustettava sen vuoksi, että hän ällyyttää, mutta ei tiedä, kuinka usein.

Ystävällisen olemuksen takana löytyy tarvittaessa pohjalainen karaktääri ja särmä. Sen olemme nähneet tänäkin talvena.

Antti Suvanto on hoitanut Suomen Pankissa monia tehtäviä. Hän on tehnyt analyysia, koonnut yksittäisistä ilmiöistä tarinaa, jolle muut ovat voineet rakentaa. Hän on ollut arvostettu esimies, joka on kannustanut alaisiaan ja siirtänyt hiljaista tietoaan ja kontaktejaan laajalle. Hän esiintynyt myös paljon itse, kirjoittajana ja puhujana. Hän on kaikkien arvostama ekonomisti ja nauttii laajaa luottamusta.

Täällä ei saa lahjoja antaa. Isännän oikeudella teen kuitenkin poikkeuksen.

Antti ja Marja ovat musiikin ystäviä. Viime vuosisadan suuria säveltäjiä oli Dmitri Shostakovitsh. Jean Sibelius asetti hänen jopa kolmen suurimman joukkoon. Julian Barnes on julkaissut hänestä tänä vuonna arvostelumenestyksen saaneen kirjan Noise of Time, Ajan kohina. Se nojaa faktoihin, mutta missä on aukkoja, Barnes luo tarinan. Viesti on: Ajan kohinan keskelläkin pitää nähdä oleellisin. Tilasto- ja taloustieteilijät tuntevat käsitteen Noise of Data, datan kohina. Sielläkin on erotettava datasta se, mikä on tärkeää, relevanttia. Siinä auttaa hyvä arvostelukyky.

Sitä Antilla on, hän on keskittynyt siihen, mikä on oleellista.

Haluan antaa tämän kirjan Antille, säveltäjälle, kapellimestarille ja tarvittaessa myös soolosoittajalle.

Samalla haluan kertoa, että vaikka Antti päättää täyspäiväisen työsuhteen, ei hän häviä mihinkään. Hän on luvannut olla käytettävissä. Meillä on sen osalta muutama mielenkiintoinen ajatus.

Kiitos Antti monista yhteisistä vuosista.

;