Siirry sisältöön

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
"Pelkästään rahaa painamalla ei luoda hyvinvointia"
Saksankielinen alkuperäisteksti julkaistu Welt-lehdessä 25.3.2019.
Keskustelemassa Anja Ettel ja Holger Zschäpitz.

"Pelkästään rahaa painamalla ei luoda hyvinvointia"

WELT: Olette ainoa EKP:n neuvoston jäsen, joka käyttää aktiivisesti Twitteriä. Miksi se on teille niin tärkeää?

Olli Rehn: Käytin Twitteriä jo ennen kuin minusta tuli EKP:n neuvoston jäsen. Minusta on todellakin tärkeää, että voimme Twitterin tai Facebookin avulla tavoittaa keskuspankkina myös sellaisia kohderyhmiä, joita emme kenties muuten tavoittaisi. Sen vuoksi olen myös kehottanut Suomen Pankin henkilöstöä tviittaamaan ahkerasti.

WELT: Ettekö pelkää sosiaalisen median negatiivisia puolia?

Rehn: Vaaroista pitää tietysti olla tietoinen ja tietää, miten trollien ja bottiohjelmien kanssa toimitaan. Tähän asti meillä ei ole kuitenkaan ollut ongelmia niiden kanssa. On kuitenkin olemassa selvä sääntö: Emme osallistu päivänpoliittiseen keskusteluun. Se ei olisi riippumattomalle keskuspankille sopivaa. Yksityiset tviitit sen sijaan ovat sallittuja ja suotavia. Itse tviittaan mielelläni esimerkiksi jalkapallosta. Pyrin myös mahdollisuuksieni mukaan seuraamaan Twitterissä erilaisia elämänaloja edustavia ihmisiä. Muuten on nopeasti vaarassa jäädä oman kuplansa vangiksi. Sosiaalisessa mediassa jokainen meistä on alttiina sille, että on yhteydessä ainoastaan samanmielisiin eikä kuuntele muiden ääntä tai mielipiteitä.

WELT: Olisiko sopivaa, että EKP:n seuraava pääjohtaja käyttäisi Twitteriä?

Rehn: (Nauraa) Sanotaan vaikka näin: Ei se ainakaan esteenä olisi, jos hän tekisi niin.

WELT: Te kuulutte vahvoihin ehdokkaisiin Mario Draghin seuraajaksi, kun tämä jättää EKP:n kautensa päättyessä lokakuussa. Uskotteko mahdollisuuksiinne?

Rehn: Keskityn tällä hetkellä täysin tehtäviini Suomen Pankin pääjohtajana ja pyrin toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti EKP:n neuvoston jäsenenä. Tässä tehtävässä pystyn yhdistämään kansalliset ja eurooppalaiset toimivaltuudet ja vastuut, mikä tekee siitä mielekästä ja motivoivaa..

WELT: Miten tärkeää on se, että ranskalaista ja italialaista EKP:n pääjohtajaa seuraa Pohjois-Euroopasta tuleva pääjohtaja?

Rehn: Tiedätte varmaan, ettei Saksa ole pohjoiseurooppalainen maa? (Nauraa) Vakavasti puhuen: EKP:n seuraava pääjohtaja pitää valita yksinomaan sillä perusteella, miten hän soveltuu tähän tehtävään, ei sen mukaan, mikä passi hänellä on.

WELT: Se olisi kuitenkin vastoin kaikkia tähänastisia kokemuksia eurooppalaisista lehmänkaupoista.

Rehn: Luotan siihen, että Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päänaiset ja -miehet valitsevat jonkun, jolla on virkaan tarvittava pätevyys ja laaja luottamus eurooppalaisten keskuudessa.

WELT: Kumpi virka on tärkeämpi: EKP:n pääjohtajan vai komission puheenjohtajan?

Rehn: Tiedän, että Saksassa keskustellaan tästä ahkerasti. En kuitenkaan halua arvioida sitä. Molemmat virat ovat tärkeitä Euroopalle.

WELT: Te olette konkari EU-asioissa, olitte muun muassa komission jäsenenä kymmenen vuotta vastuussa laajentumisesta ja talous- ja raha-asioista. Eikö teitä turhauta se, että EU:lla on niin huono maine monien ihmisten keskuudessa?

Rehn: Olen kaiketi rakenteellinen optimisti, sillä tapaan muistaa asioiden hyvät puolet ja unohtaa turhauttavat kokemukset. Komission jäsenenä kokemukseni olivat varmasti voimakkaampia ja rankempia kuin nyt keskuspankin johtajana. Mutta mitä tulee Euroopan ongelmiin: Rehellisesti sanottuna Euroopalla on aina ollut vaikeuksia ja sen on pitänyt selvitä monista kriiseistä. Tärkeää on se, että eurooppalaiset kumppanit toimivat edelleen yhdessä selvitäkseen globalisaation aikakaudella. Erikseen olemme pieniä suurten ryhmittymien rinnalla, jopa voimakkaan Saksan väestö muodostaa vain prosentin maailman väestöstä.

WELT: EU ei ole kuitenkaan tähän asti suoranaisesti sulattanut ihmisten sydämiä. Miten selittäisitte lapsillemme, että Euroopan unioni ja Euro ovat tärkeitä?

Rehn: Euroopan unioni tekee kansalaisten rajat ylittävän toiminnan, työskentelyn ja maksamisen helpommaksi.

WELT: Lapsille tällainen selitys on melko abstrakti.

Rehn: Olemme eläneet Euroopassa 70 vuotta rauhassa toistemme kanssa. Meitä yhdistää tärkeiden taloudellisten ja poliittisten kysymysten ratkaiseminen demokraattisella tavalla. On tärkeää, että säilytämme juuri tämän liberaalin perusjärjestyksen.

WELT: Oliko virhe hyväksyä EU:hun niin paljon maita?

Rehn: Sitä voisimme pohtia tuntikausia. Sanon näin: Kaikki maat ovat hyötyneet laajentumisesta. Sen enempää liittyneet valtiot kuin koko EU eivät olisi nykyään paremmassa asemassa, jos EU ei olisi laajentunut.

WELT: Olette ollut EKP:n neuvoston jäsen vasta vähän aikaa, mutta olette jo aloittanut pienen vallankumouksen: Haluatte tarkastella uudelleen EKP:n strategiaa. Sitä ei ole tehty yli 15 vuoteen. Mitä suunnitelmia teillä konkreettisesti on?

Rehn: Ei revoluutiota, vaan evoluutiota. Ei missään nimessä vallankumousta, pikemminkin asteittaista kehitystä, liikettä kohti päämäärää. EKP torjui menestyksellisesti deflaatiovaaran vuonna 2014. Samanaikaisesti maailma muuttuu nopeasti: Vanheneva väestö ja maailman digitalisoitumisen eteneminen ovat esimerkiksi kaksi ilmiötä, joilla on taipumus heikentää inflaatiota ja alentaa merkittävästi myös markkinoiden inflaatio-odotuksia. Tavoitteeni on, että tarkastelemme tätä ja tutkimme EKP:n strategiaa siltä kannalta, onko sitä mahdollisesti mukautettava tähän. Inflaatio-odotukset ovat olleet tärkeässä roolissa rahapolitiikassa 1980-luvulta lähtien. Kun ne poikkeavat liikaa itse asetetusta kahden prosentin tavoitteesta, rahapolitiikan tehokkuus heikkenee ja lopulta myös EKP:n uskottavuus.

WELT: Olette siis nykyisen kahden prosentin tavoitteen alentamisen kannalla?

Rehn: Älkää käsittäkö minua väärin. Hintavakaus on keskeinen tavoite, siitä emme saa luopua. EKP:n tavoitteena on edelleen sallia keskipitkällä aikavälillä hintojen nousuvauhti, joka on lähellä kahta prosenttia, mutta alle sen. EKP:n mandaattia ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi. Väestökehityksen ja digitalisoinnin vaikutuksia inflaatioon ei voi vielä arvioida täsmällisesti, meidän on vain tarkasteltava ilmiötä ja tehtävä siitä päätelmiä.

WELT: Mitä se tarkoittaa?

Rehn: Silmäys keskuspankin historiaan kenties auttaa selvittämään tavoitettani. 1970-luvun öljyn hintakriisit yllättivät keskuspankit. Vuosikymmen myöhemmin rahapolitiikkaa mukautettiin onnistuneesti tällaisiin shokkeihin, kun syntyi ajatus että inflaatio-odotukset muodostuvat rationaalisesti ja ne heijastavat keskuspankin harjoittamaa rahapolitiikkaa. 1990-luvulla keskuspankeissa otettiin laajasti käyttöön kahden prosentin inflaatiotavoite. Nyt pitäisi tavoitella sitä, että odotukset eivät irtoaisi inflaatiotavoitteesta. Tämän vuoksi strategiaa olisi syytä tarkistaa.

WELT: Miten sijoitatte omia rahojanne?

Rehn: Olen hyvin konservatiivinen sijoittaja.

WELT: Säästäjänä ette juurikaan hyödy nykyisestä korkotilanteesta?

Rehn: Nykytilanne ei ole erityisen hyvä konservatiivisille säästäjille. Keskuspankin jäsenenä minun on joka tapauksessa noudatettava tiukkoja sijoittamista koskevia sääntöjä. EU-komissaarina säännöt olivat kyllä vieläkin tiukemmat.

WELT: Euroalueen taloudellinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti. Syöksymmekö nyt uuteen taantumaan?

Rehn: Kasvu on tosiaan heikentynyt selvästi, ja meidän on oltava huolissamme suhdannetilanteesta. Heikompi talouskehitys johtuu useista epävarmuuksista euroalueen ulko- ja sisäpuolella. Ennen kaikkea on kyse Washingtonin ja Pekingin kauppariidoista. Epävarmuuden vuoksi suhdanne on jäähtynyt Kiinassa jo selvästi. Laskelmamme osoittavat, että kommunistisen puolueen viralliset kasvuluvut ovat kaunisteltuja. Kiinasta on tullut tärkeä globaali taloudellinen toimija. Sen suhdanteissa tapahtuvat muutokset koskevat myös Eurooppaa. En kuitenkaan odota euroalueen joutuvan taantumaan. EU on nimittäin omissa kauppakiistoissaan pelannut korttinsa tähän asti hyvin ja estänyt suuret häiriöt Kiinan ja USA:n kanssa ja tehnyt jopa uuden sopimuksen Japanin kanssa.

WELT: Entä sitten brexit?

Rehn: Lyhyellä aikavälillä brexit on merkittävin uhkatekijä. Vaikuttaa siltä, että rahoitusmarkkinat ovat siltä osin liian levolliset ja aliarvioivat riskin.

WELT: Mihin varotoimiin olette ryhtyneet keskuspankissa?

Rehn: EKP:n on varmistettava, ettei brexit aiheuta suurempia häiriöitä, vaikka Iso-Britannia jättäisi EU:n ilman sopimusta, mitä en toivo. Varmuuden vuoksi olemme tehneet likviditeettisopimuksia Englannin pankin kanssa. Niin sanottujen swap-järjestelyjen on tarkoitus varmistaa, että rahoituslaitoksilla on riittävästi euroja ja puntia, vaikka rahamarkkinat romahtaisivat. Ajatellaan vuoden 2008 finanssikriisiä. Silloin rahamarkkinat jäätyivät nopeasti. Katastrofi vältettiin ennen kaikkea sen ansiosta, että meillä oli silloin tällainen sopimus USA:n keskuspankin kanssa ja pankit pystyivät tilaamaan riittävästi dollareita, kun markkinoilta ei yhtäkkiä enää saanut rahaa.

WELT: Viime vuosikymmenellä keskuspankit pumppasivat markkinoille biljoonia, mutta inflaatio pysyi silti kurissa. Se on herättänyt keskusteluja. USA:ssa niin sanotun modernin rahateorian edustajat haluavat rahoittaa suuria suhdanneohjelmia miljardien keskuspankkirahoituksella.

Rehn: En arvosta tällaisia teorioita. Ne ovat kaiken rahapoliittisen ajattelun vastaisia ja saattaisivat johtaa meidät katastrofiin.

WELT: Euroopassa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on pitänyt helikopterirahaa eli rahaa, jota keskuspankki jakaa talouteen, "mielenkiintoisena ajatuksena".

Rehn: En muista, että Mario Draghi olisi sanonut niin. Pelkästään rahaa painamalla ei luoda hyvinvointia. Pienyrittäjän poikana opin jo nuorena tärkeän läksyn: ainoastaan kova työ johtaa taloudelliseen menestykseen.