Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Avaussanat BOFIT Venäjä-tietoiskussa
Rahamuseo, Helsinki, 27.5.2019
Avaussanat BOFIT Venäjä-tietoiskussa
Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat,
Tervetuloa Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen – BOFITin – Venäjä-tietoiskuun. Tämä tilaisuus järjestetään jo 18. kertaa, mikä kertoo osaltaan Suomen Pankin pitkäaikaisesta ja laajasta panostuksesta itäisen naapurimme talouden ja talouspolitiikan ymmärtämiseen sekä ennakointiin.
Tämän vuoden tietoiskun teemana on ”Venäjä osana maailmantaloutta”. Joskus asioiden merkitykset kirkastuvat, kun niitä tarkastelee laajemmassa perspektiivissä, kuten tänään on tarkoitus. Venäjän talous on myös hyvinkin riippuvainen kaupasta ulkomaiden kanssa: Ilman öljyn ja kaasun myyntiä ulkomaille olisi julkisia menoja hyvin vaikea rahoittaa. Tällä hetkellä energiaveroja tietenkin kertyy valtion kassaan hyvinkin joutuisasti.
Huolimatta siitä, että Venäjän kansan- ja yritystalouden rakenteisiin menevä modernisaatio on melko lailla pysähdyksissä, Venäjällä on tässä suhteessa positiivinen ongelma: Mitä tehdä suurilla budjettiylijäämillä? Myös tätä aihetta käsitellään tänään tietoiskussamme.
Venäjän makrotaloutta onkin hoidettu monin tavoin erittäin hyvin. Keskuspankin uskottavuus on vahvistunut, ja inflaatio pysynyt suhteellisen alhaisena. Valtiovarainministeriö on selvästi pystynyt hillitsemään julkisten menojen kasvua, vaikka verotulot ovatkin kasvaneet.
Historian harrastajana tekee mieli pohtia, onko tässä havaittavissa jonkinlaista talousajattelun ja -politiikan pitkää linjaa. Edellä kuvaamassani vakauden ja varovaisen politiikan yhdistelmässä on nimittäin jossain mielessä seurattu Venäjän keisarikunnan ehkä tunnetuinta virkamiestä, pitkäaikaista valtiovarainministeriä Sergei Witteä. Hänen kaudellaan toteutettiin mm. vuoden 1897 rahauudistus, jonka tarkoituksena oli nimenomaan vakauden ja ennustettavuuden lisääminen. Tosin Witte oli reformistina kunnianhimoisempi kuin Venäjän nykyinen hallitus.
Tässä voitaneen mainita, että Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja presidentti Mauno Koivisto arvosti Witteä erittäin paljon. Tärkeässä Venäjän idea –kirjassaan (2001) Koivisto toteaa, että ainoastaan Väinö Tanner nousee hänen arvostusasteikollaan korkeammalle. Mielenkiintoinen rinnastus: vakautta vaaliva reformisti ja tarkan taloudenpidon menshevikki. Miksipä ei.
Muutenkin Venäjän talouden kehitys on viime aikoina ollut vakaata. Kasvua on, vaikka se ei olekaan järin nopeaa. Suurin osa suomalaisista Venäjällä toimivista yrityksistä on siellä myös pysynyt. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo omassa alustuksessaan yritysten Venäjällä kohtaamasta liiketoimintaympäristöstä. Haasteita on, mutta todistettavasti Venäjällä voi toimia, ja toimia voitollisesti.
Talous ei ole kuitenkaan pelkkää kaupankäyntiä. Tietoiskussa käsitellään myös esimerkiksi venäläisten yritysten ja pankkien mahdollisuuksia saada ulkomaista rahoitusta pakotteiden rajoittamassa toimintaympäristössä, joka on seurausta Venäjän geopoliittisista pyrkimyksistä ja voimapolitiikasta.
Maailmantalouden painopiste on viime vuosina siirtynyt entistä selvemmin itään – ei kuitenkaan Venäjälle, vaan etenkin Kiinaan ja Itä-Aasiaan. Venäjälle Kiina on nopeasti kasvava vientimarkkina, mutta myös ajoittain kilpailija talouden ja politiikan saroilla. Kiinan nouseva mahti näkyy myös sen suurissa investointihankkeissa esimerkiksi Keski-Aasiassa. Venäjän ja Kiinan syveneviä taloussuhteita käsitellään myös tänään, samoin kuin Venäjän asemaa Kiinan ja Euroopan välille syntyvissä liikenneyhteyksissä.
Hyvät kuulijat,
Joiltakin osin maailman ja maailmantalouden kehityksen voidaan katsoa olevan syklistä. Aasia on 21. vuosisadan nouseva maanosa. Myös tsaarinvallan viimeiset vuosikymmenet merkitsivät Venäjän suuntautumista Kaukoitään. Siinäkin toiminnassa Sergei Witte oli mukana. Hän oli esimerkiksi mukana perustamassa kiinalais-venäläistä pankkia. Aika näyttää, miten Kiinan ja Venäjän yhteistyö nyt käynnissä olevassa syklissä lopulta onnistuu.
Kuten huomaatte, tilaisuudessamme on tarjolla erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä näkökulmia Venäjän ja koko maailmantalouden toimintaan.
Toivonkin Bofitin ja Suomen Pankin puolesta, että esitykset ja keskustelut tänään ovat hyödyllisiä ja antoisia kaikille osallistujille – niin täällä Rahamuseossa kuin internetin välitykselläkin tilaisuutta seuraaville.
Tervetuloa tietoiskuun!