Siirry sisältöön

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Opettajien talousosaaminen –tutkimuksen ja raportin julkistus
Suomen Pankin rahamuseo 31.1.2019

Talouslukutaito korostuu maksamisen murroksessa

Osa keskuspankin tehtävistä tuntuu jokapäiväisessä elämässä helposti etäisiltä. Näin ei kuitenkaan ole ainakaan maksamisen suhteen, joka kytkeytyy hyvin tiiviisti kuluttajien ja yritysten arkeen: meistä jokainen maksaa useita kertoja viikossa, eri paikoissa, eri tavoilla. Suomen Pankki osaltaan varmistaa sen, että maksu- ja selvitysjärjestelmät toimivat luotettavasti ja tehokkaasti. Lisäksi seuraamme ja analysoimme maksamisen kehittymistä aktiivisesti.

Maksamisen käytännöt ovatkin nyt nopeassa murroksessa. Tulevaisuuden maksamiselle tunnusomaista on pirstaloituminen, kun uusia toimijoita ja maksusovelluksia tulee lisää ja vaihtoehdot lisääntyvät entisestään. Maksaminen myös reaaliaikaistuu. Tilisiirtopohjainen pikamaksaminen mahdollistaa rahan siirtymisen maksajalta saajalle sekunneissa, 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivänä viikossa, vuoden jokaisena päivänä, asiakkaan pankista riippumatta.

Iloinen maksaja lienee yhtä harvinainen olento kuin iloinen veronmaksaja. Maksamisen tuskaa on kuitenkin alkanut lievittää se – ehkä liiaksikin – että maksaminen on sulautunut osaksi ostoprosessia ja häipynyt taustalle. Maksutiedot voidaan tallentaa sovellukseen kerran, ja sen jälkeen ostamisen yhteydessä maksaminen onnistuu ilman, että ihminen edes huomaa maksaneensa ostosta. Tämä maksamisen näkymättömyys helposti hämärtää kuluttajan tietoisuutta käytettävissä olevasta rahan määrästä ja voi siten osaltaan lisätä ylivelkaantuneisuutta. Näin on syntynyt tarve uudenlaiselle talouslukutaidolle.

Erityisen tärkeää talouslukutaito on elämän nivelvaiheissa, kun tulotaso laskee, esimerkiksi eläköidyttäessä. Maksuhäiriömerkintöjä saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut, viime vuonna heitä oli jo yli 380 000. Eläkeläisten osuus tässä joukossa on kasvanut reippaasti, kun taas nuorten alle 25-vuotiaiden osuus on laskenut.

Toisaalta ihmisellä saattaa olla näennäisesti rahaa koko ajan taskussa – ainakin jonkin aikaa – mutta silti talous on epätasapainossa, koska entistä velkaa hoidetaan uusilla luotoilla. Nuorten suurinta velkataakkaa ei enää muodostakaan asuntolaina, vaan kulutusluotot, osamaksusopimukset ja muut pikkulainoilta tuntuvat luotot, usein moniin eri paikkoihin. Kokonaiskuva velkaantumisesta hämärtyy entisestään, kun kulutusluottojen tarjonta monipuolistuu.

Puutteellisesta oman talouden hallinnasta johtuvien ongelmien niin taloudelliset kuin sosiaalisetkin kustannukset ovat yhteiskunnalle huomattavan korkeat. Tämän vuoksi omaan talouteen liittyviä ongelmia tulee pyrkiä ehkäisemään jo ennen niiden syntymistä ja kumuloitumista. Ainoa tapa pysyä mukana muutoksessa on hankkia riittävä perusosaaminen taloudesta, jonka avulla ihminen voi hallita omaa talouttaan. Oma budjettirajoite on pystyttävä tiedostamaan, vaikka se ei enää olisikaan niin näkyvä.

Hyvä talouslukutaito kuuluukin kaikille ja koskettaa aivan jokaista kansalaista – iästä, tuloista ja asemasta riippumatta. Talouslukutaito, tai laajemmin talousosaaminen, onkin välttämätön kansalaistaito, jonka on oltava riittävällä tasolla läpi koko yhteiskunnan, lapsista vanhuksiin. Kyse on tietysti yleisemminkin terveen kriittisen ajattelutavan omaksumisesta elämänasenteena.

Talousosaamisen opetusta tuleekin tarjota kaikilla oppiasteilla, peruskouluista lukioihin ja ammatillisista oppilaitoksista aikuiskoulutukseen. Näin talousosaaminen syvenee matkalla lapsuudesta aikuisuuteen. Perusoppien lisäksi aikuisväestö tarvitsee tietojen päivitystä, vanhukset puolestaan erityistä tukea.

Kansalaisten kannalta on tärkeää, että talousosaamista edistetään monien eri kanavien ja toimijoiden kautta. Niin koululla, kodilla, finanssialalla kuin viranomaisillakin on tässä oma toisiaan tukeva roolinsa. Myös tänään täällä rahamuseossa monet tätä arvokasta työtä tekevät tahot ovat läsnä.

Koululla on keskeinen rooli talouslukutaidon perusteiden opetuksessa lapsille ja nuorille. Vieraillessani Oulussa viime vuonna opettajaksi opiskelevat pohtivat parhaita tapoja opettaa lapsille ja nuorille talouslukutaitoa. Tulevat opettajat kaipasivat helppokäyttöistä oppimateriaalia talousosaamisen opettamisen tueksi. Tässä myös meillä viranomaisilla on tehtävää.

Suomen Pankki osallistuu opettajille suunnattuihin Talous Tutuksi
-tilaisuuksiin. Asiantuntijamme käyvät säännöllisesti luennoimassa yliopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa, toisinaan myös ala-asteilla.

Tänään olemme rahamuseossa, joka on keskiössä Suomen Pankin työssä talousosaamisen kasvattamiseksi. Viime vuonna rahamuseossa vieraili yli 100 oppilasryhmää. Ala-asteryhmien määrä kasvoi eniten ja niitä olikin kaikista ryhmistä jo lähes viidennes. Rahamuseossa järjestetään lisäksi kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Tämä tila on meille tärkeä kanava viestiä yleisölle niin keskuspankista kuin taloustaidoista.

Suomen Pankin koordinoiman maksuneuvoston tavoitteena on tukea edistyksellisiä ja koko yhteiskunnan kannalta tehokkaita maksutapoja. Digitalisaation ja sääntelyuudistusten vauhdittama maksamisen murros näkyy myös maksuneuvoston työssä.

Viime vuonna maksuneuvoston asettama talouslukutaidon työryhmä kartoitti keinoja vastata taloudenhallinnan haasteisiin toimittamassaan e-kirjasessa "Talouslukutaito 2020-luvulla", jota on käytetty lähteenä myös tänään julkaistavassa "Opettajien talousosaaminen" -raportissa. E-kirjasen yksi painava johtopäätös oli talousosaamisen parissa työskentelevien tahojen yhteistyön suuri merkitys.

Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulee jatkamaan oikeusministeriön alaisuuteen suunniteltu taloudenhallinnan, tai talousosaamisen, neuvottelukunta, jolle Suomen Pankki on valmis antamaan asiantuntija-apua.

Ottaen huomioon maksamisen murroksen aiheuttama haaste suomalaisten, etenkin nuorten, taloudenhallinnalle, olisi kansallisen strategian laatiminen talousosaamisen vahvistamiseksi luonteva tehtävä neuvottelukunnalle, ja toivon, että se voisi sellaista ryhtyä valmistelemaan. Strategialla tarkennettaisiin talousosaamiseen liittyvät tavoitteet ja niiden seuranta sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako.

Erityisen tärkeää olisi saada nuoret ja heidän edustajansa mukaan strategiaa laatimaan. Nuorten syrjäytymisen estämiseksi kansallisen talousosaamisen strategian soisi saavan sijan myös seuraavassa hallitusohjelmassa.

Strategia ei tietenkään voi olla mikään itsetarkoitus, tulokset ratkaisevat, mutta siinä strategiatyö varmasti auttaa.

Näillä mietteillä toivotan teidät Suomen Pankin puolesta tervetulleiksi tähän Opettajien talousosaaminen -tutkimuksen ja raportin julkistustilaisuuteen.