Siirry sisältöön

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
JAMK:in biotalouden yrityskiihdyttämön BioPaavon avajaiset
Saarijärvi, 14.2.2020

Kestävä rahoitus ja Suomen talous

Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,

Kiitos kutsusta tänne BioPaavoon, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin hankkeen avajaisjuhlaan. On ilo ja kunnia viettää ystävänpäivän iltaa kanssanne näin myönteisissä merkeissä.

Haluan heti alkuun onnitella teitä kaikkia hankkeen onnistuneesta valmistelusta. Nyt Saarijärvelle pystytettävä yrityskiihdyttämö on erinomainen esimerkki ajan hermolla olevasta hankkeesta, joka auttaa luomaan elinvoimaa ja hyvinvointia Keski-Suomeen. Mutta samalla syntyy jotain vieläkin suurempaa: alkavan hankkeen tarkoitus on auttaa yrityksiä tuottamaan ja kaupallistamaan tuotteita ja palveluita, joilla voidaan torjua ilmastonmuutosta ja tukea kestävää kehitystä globaalisti. Hanke pohjautuu tämän alueen vahvuuksiin biotalouden osaamisessa, josta esimerkkinä Äänekoskella sijaitseva Metsä Groupin biotuotetehdas.

Tarkastelen tänään ensin juhlan kunniaksi kestävää rahoitusta ja sitten Suomen talouden tilaa ja näkymiä. Eivätkä nämä kaksi teemaa ole suinkaan toisistaan irrallisia, kuten tämä hanke Saarijärvellä todistaa.

KALVO 2: Biotalouden koko merkittävä

Ensin faktaa. Biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Se on Suomessa merkittävää liiketoimintaa. Vuonna 2018 biotalouden osuus tuotannosta oli 17 % ja tavaraviennistä jopa 30 prosenttia, lähes kolmasosa. Biotalouden suurimmat toimialat ovat täällä Saarijärvelläkin vahva metsäteollisuus sekä rakentaminen. Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa biotalouden koko 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Siihen tarvitaan paljon investointeja, innovaatioita, yrittäjyyttä – ja kestävää rahoitusta.

Ympäristön kannalta kestävää kehitystä ei voida saavuttaa ilman, että ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään. Ilman nykyistä tehokkaampia toimia maapallo lämpenee uusimpien arvioiden mukaan peräti kolmella tai jopa viidellä celsiusasteella vuoteen 2050 mennessä, kun Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajoittaa lämpeneminen puoleentoista asteeseen. Ilmaston lämpeneminen uhkaakin sekä luonnon tasapainoa että koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Ajatellaanpa vaikka Australiassa roihuavia metsä- ja ruohikkopaloja, jotka ovat tappaneet yli miljardi eläintä ja tuhonneet tuhansia koteja. Viime kesänä lämpötila läheni puolestaan 50 astetta eteläisessä Euroopassa, mikä lietsoi vaarallisten maastopalojen leviämistä.

Suomi ei ole ainakaan vielä ollut ilmastoriskien pahimpia kärsijöitä, mutta vaikutukset näkyvät meilläkin. Tämän vuoden tammikuu oli Etelä-Suomessa mittaushistorian lämpimin – ja lumen puutteen vuoksi myös mustin.

Ilmastonmuutoksen oireiden listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Sen sijaan että annamme ilmastoahdistuksen halvaannuttaa itsemme, on paljon hyödyllisempää miettiä, mitä voimme tehdä sen hidastamiseksi.

KALVO 3. Energiantuotannon kivihiilidioksidipäästöt laskusuunnassa kehittyneissä talouksissa, 2018–19

Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on liikuttu myös positiiviseen suuntaan. Tämän viikon pääuutinen on ollut Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n vuosiraportti. Sen mukaan energiantuotannon synnyttämät kasvihuonepäästöt eivät enää kasvaneet vuonna 2019, kun kivihiilen käyttö kehittyneessä maailmassa – Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa – väheni. Kiinassa, Intiassa ja muualla kehittyvässä maailmassa päästöt ovat kyllä lisääntyneet talouskasvun rinnalla, etenkin kun näissä tukeudutaan edelleen laajasti kivihiileen. Mutta iso uutinen on se, että talouden kasvu ja päästöjen määrä ovat erkaantuneet toisistaan kehittyneessä maailmassa: toisin sanoen talouskasvu on jatkunut samalla kun kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas on painottanut aivan oikein, että ihmiskunnalla on toivoa, kunhan tehdään määrätietoista työtä, etenkin energiataloudessa. Olen samaa mieltä. Ilmastoahdistuksen painaessa mieltä on hyvä muistaa Paasikiven sanat toisessa yhteydessä: kuolemanpelossa ei kannata tehdä itsemurhaa. Ahdistuksen sijaan onkin parempi aktivoitua ja hakea järkeviä ratkaisuja ja todellisia tuloksia. Globaaleihin ongelmiin todellakin tarvitaan globaaleja ratkaisuja, joissa kaikki ovat mukana – ja ilmastonmuutos on nimenomaan globaali ongelma. Yksi maa tai yksi unioni ei yksin riitä. Eurooppa ja Suomi ovat edelläkävijöitä, mutta eivät yksin ratkaise ilmastonmuutosta ilman Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa.

KALVO 4. Kansainvälisen ilmastopolitiikan periaatteita

Ilmastomuutoksen hidastamisen vaatimissa toimissa kantavaksi periaatteeksi on perusteltua ottaa kestävä kehitys, jonka Brundtlandin komissio määritti jo yli 30 vuotta sitten. Jo Brundtlandin raportissa ”Yhteinen tulevaisuutemme” kirjoitettiin ilmaston lämpenemisestä – tarkistin asian omistamastani ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1987.

Globaali hiilivero, jonka puolesta taloustieteilijät laajasti ovat puhuneet, olisi paras ratkaisu, mutta poliittisesti vaikea saavuttaa. Sen vuoksi jatkossakin joudutaan nojautumaan sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin ja niiden toteuttamiseksi tehtyihin kansallisiin ja alueellisiin ratkaisuihin, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä.  

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatiikin sekä onnistunutta ilmastopolitiikkaa että kestävää kehitystä tukevia investointeja.

Mitä kestävään kehitykseen tähtääviin investointeihin tarvitaan? Juuri niitä asioita, joita teillä on täällä Saarijärvellä: korkean tason tutkimusta, käytännönläheistä teknologiaa ja rahoitusta. Niiden varaan rakentuu myös uuden EU-komission tammikuussa julkaisema työohjelma ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma eli ”European Green Deal”.

KALVO 5: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Ohjelman tarkoituksena on tukea kansalaisia ja yrityksiä niiden siirtymisessä kestävään vihreään talouteen. Sen ytimessä on kestävään kehitykseen tähtäävien investointien rahoitus. EU:n investointisuunnitelman on tarkoitus saada kuluvan vuosikymmenen aikana liikkeelle 1000 miljardia euroa. Rahoitus tulee sekä julkisista että yksityisistä lähteistä, mukaan lukien Euroopan investointipankista. Komission tarkoituksena on tukea reilua siirtymää kestävään kehitykseen perustamalla 100 miljardin euron kokoinen "tasausrahasto", jolla tuettaisiin niitä alueita ja sektoreita, jotka joutuvat sopeutumaan eniten.

Suomen Pankki edistää osaltaan tietämystä ja keskustelua kestävästä rahoituksesta ja ilmastoriskeistä. Suomen Pankki osallistuu maailmanlaajuisen keskuspankkien ja valvojien kestävän rahoituksen verkoston (Network for Greening the Financial System, NGFS) toimintaan, jossa laaditaan luokitusta ja standardeja kestävälle rahoitukselle, myös ns. viherpesun estämiseksi. Lontoolainen Central Banking -kustantamo jakaa vuosittain helmikuussa keskuspankkien Oscar-palkinnot. Kestävän kehityksen verkosto palkittiin parhaana keskuspankkien hankkeena.

Verkoston tarkoituksena on kehittää parhaita tapoja tunnistaa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja lisätä kestävän rahoituksen edellytyksiä. NGFS:n yhteistyöverkostolla on keskeinen rooli yhtenäisten määritelmien laatimisessa ja vuoropuhelun lisäämisessä. 

Mikä sitten on Suomen rooli ilmastopolitiikassa? Suomi ei ole ollut toimeton ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kasvihuonepäästöjemme trendi on ollut laskeva jo noin 15 vuotta, ja tulevaisuutta koskevat tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Eurooppa on ilmastonmuutoksen hillinnässä globaali edelläkävijä, ja Suomi yksi eurooppalaisista edelläkävijöistä. Pitkäjänteisellä ilmastostrategialla Suomi myös pysyy edelläkävijänä.

Energiatalouteen kuuluu ratkaisevasti myös kiertotalous, jonka tarkoituksena on minimoida hävikin määrää kierrätystä hyödyntäen. Siihen liittyen Suomessa on käynnissä useita tutkimus- ja kehityshankkeita, kuten juuri nyt alkava hanke täällä Saarijärvellä.

Kun ajatellaan laajasti Suomen talouskasvun edellytyksiä, ovat kestävää kehitystä edesauttavat ratkaisut monessa kohdassa keskeisiä.

KALVO 6. Euroalueen talouskasvun ennustetaan jatkuvan hitaana

Parin viime vuoden epävarmuudesta huolimatta euroalue on pysynyt kasvun tiellä. Kasvun ennustetaan edelleen jatkuvan lähivuosina, mutta hitaanpuoleisena, sekä Euroopassa että Suomessa.

Suomen talous käy yhä läpi murrosvaihetta, jossa sen on tarve sopeutua kahteen suureen rakenteelliseen muutokseen. Yksi niistä on väestön ikääntyminen. Toisen muodostavat vuoden 2007 jälkeiset talouden takaiskut, joista ei ole vielä täysin toivuttu.

Hallitukset ja työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina tehneet useita tärkeitä ratkaisuja, jotka ovat korjanneet edellä mainittujen suurten muutosten tuottamia ongelmia, kuten suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä. Sopeutumisen tarve on silti yhä merkittävä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydessä on tuntuva vaje, ja julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä. Työttömyysaste on laskenut merkittävästi, mutta se on silti yhä korkeampi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Lisäksi työn tuottavuuden kehitys on ollut vaimeaa.

 KALVO 7. Työllisyyden parantamisessa suvantovaihe

Viime vuosina työllisyyden kehitys on Suomessa ollut suotuisaa: työllisyysaste nousi alle 68:sta yli 72 prosentin. Tuoreimpien tietojen mukaan työllisyysasteen nousu on kuitenkin nyt lähes pysähtynyt.

Työllisyysastetta koskevana pidemmän aikavälin tavoitteena olisi syytä pitää hyvää pohjoismaista tasoa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75–78 prosentin tasolla. Työllisyyttä voidaan tuskin oleellisesti parantaa millään yksittäisellä talouspolitiikan toimenpiteellä, vaan se edellyttää useita uudistuksia – osa helpompia, osa vaikeampia.

Pitkällä aikavälillä talouden kehitys riippuu osaamisesta sekä innovaatioista ja investoinneista. Ne määrittävät sekä työllisyyden että työn tuottavuuden kasvun edellytyksiä. Kestävä hyvinvoinnin kasvu vaatiikin koulutusjärjestelmän ja innovaatiotoiminnan jatkuvaa kehittämistä.

KALVO 8: Yhteenveto

Kun pohdimme, millainen yhteiskunta on vahvalla pohjalla, meidän on katsottava asioita laajasti. Tärkeää on kestävä taloudellinen hyvinvointi, vahva julkinen talous, suotuisa työllisyyskehitys sekä mahdollisimman harvan jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Suomalaisella yhteiskunnalla on ollut omat vaikeat hetkensä vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa. Vahva se on kuitenkin ollut, kun Suomi on selvinnyt pahimmista uhista ja noussut taloudellisesti köyhästä maasta maailman vauraimpien valtioiden joukkoon. Kaveria ei ole jätetty, kuten viljelystouhuissaan lopulta onnistunut Saarijärven Paavo runossa laittoi leipään puolet petäjäistä auttaakseen naapuriaan.

Kunhan saamme Suomen talouden entistä vahvemmalle tolalle ja entistä iskunkestävämmäksi, ja kunhan rakennamme tasavaltaa niin, että kaikki pysyvät mukana, voimme luottaa siihen, että selviämme nykyisistä ja tulevista haasteista. Sen rinnalla, että pidämme oman tonttimme kunnossa ja yhteiskuntamme eheänä, olemme mukana etsimässä yhteisiä ratkaisuja yhteisiin, rajat ylittäviin ongelmiin, niin maailmalla kuin Euroopassa.

Näillä sanoilla toivotan parhainta menestystä BioPaavolle, Saarijärvelle ja Keski-Suomelle. Hauskaa illanjatkoa kaikille tilaisuuden osanottajille!

Olli Rehn: Kestävä rahoitus ja Suomen talous from Suomen Pankki