Siirry sisältöön

Pääjohtaja Olli Rehn, Suomen Pankki, 20.3.2020
Sidosryhmätilaisuus vuosikertomuksen julkistamisen yhteydessä

Esitysdiat (pdf)

Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ja keskuspankkien toimet

Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,                  

Tervetuloa tähän Suomen Pankin vuosikertomuksen julkistamiseen ja sidosryhmätilaisuuteen. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa arvostan sitä, että voin esittää ajankohtaisen talouskatsauksen näin isolle joukolle Suomen Pankille tärkeitä henkilöitä. Mieluummin olisin toki tavannut teidät tänään täällä pankin tiloissa, mutta nyt täytyy tyytyä virtuaaliseen vuoropuheluun. Tärkeintä tässä tilanteessa on rajoittaa riskiryhmille vaarallisen viruksen leviämistä.

Suomen Pankissa teemme aina töitä sen eteen, että taloutemme perusta säilyy kotitalouksille ja yrityksille mahdollisimman vakaana. Nyt tämä vaatii tavallisuudesta poikkeavia toimia, kun koronavirus on heikentänyt jyrkästi kansainvälistä talouskehitystä. Palaan tähän hetken päästä.

Ennen sitä kuitenkin muutama sana Suomen Pankin omasta taloudesta viime vuonna sekä Suomen Pankin vastuullisuusohjelmasta.

Suomen Pankin tilinpäätös ja voitonjako julkaistiin tänään. Toteutamme osaltamme euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa, mikä on viime vuosina näkynyt Suomen Pankin taseen kasvuna. Se edellyttää riittävien riskipuskurien kerryttämistä. Silti Suomen Pankin tuloksesta osa voidaan siirtää valtiolle. Viime vuoden osalta tämä summa oli pankkivaltuuston tämän päiväisellä päätöksellä 188 miljoonaa euroa. Euroajan alusta eli vuodesta 1999 lähtien Suomen Pankin tuloksesta on siirretty valtiolle yhteensä kolme miljardia euroa.

* * *

Suomen Pankki käynnisti viime joulukuussa vastuullisuusohjelman. Keskuspankin vastuullisuus lähtee ydintehtävistämme. Edistämme suomalaisten hyvinvointia ensi sijassa huolehtimalla siitä, että hintataso on vakaa, rahoitusjärjestelmä luotettava ja maksujärjestelmät turvallisia.

Vastuullisuuteen kuuluu se, että kuuntelemme yhteistyökumppaneita herkällä korvalla. Vuoropuhelu antaa meille eväitä pohtia omaa rooliamme suurissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ylivelkaantumisen hillitsemisessä.

Suomen Pankki antaa lähivuosina vahvan panoksensa paitsi ilmastoriskien hallintaan rahoitusalalla, myös suomalaisten talousosaamisen edistämiseen. Molemmat hankkeet ovat osa työtämme talouden vakauden ja kestävän kasvun puolesta.

Hyvät kuulijat,

Koronaviruksesta johtuva tuotannon äkkinäinen supistuminen Kiinassa ja viime viikkoina myös sen ulkopuolella on muuttanut nopeasti ja jyrkästi kansainvälisen talouden näkymiä tälle vuodelle.

Kalvo 2. Terveys ensin – talouden vauriot minimoitava

Pandemiassa ensisijainen asia on kansalaisten terveys. Viruksen leviämisen ehkäisytoimilla on toisaalta merkittäviä vaikutuksia talouden toimintaan. Taloudellisten vaurioiden lieventämisessä julkisella vallalla on väistämättä keskeinen rooli, myös keskuspankilla.

Taloudelliseen kriisiin on vastattu eri maissa kriisipaketeilla, jotka pyrkivät tukemaan taloutta lähikuukausina ja lyhentämään kriisin kestoa. Kiireellisintä on turvata yritysten rahoitus sekä pankki- ja rahoitusjärjestelmän likviditeetti. Lienee kuitenkin niin, että tuotanto ja luottamus palaavat kattavammin vasta, kun ihmiset näkevät ja luottavat siihen, että pandemia on saatu tai ainakin saatavissa hallintaan.

Kalvo 3. Kiinan talous supistui jyrkästi tammi-helmikuussa

Talouden näkymiä voidaan nyt arvioida lähinnä erilaisten skenaarioiden avulla, sillä historiasta ei löydy vastaavaa tapahtumasarjaa. Ensimmäisissä skenaarioissa voidaan hyödyntää Kiinan tammi-helmikuun tilastotietoja. Tuolloin tuotanto supistui jyrkästi Kiinassa. Todennäköisesti kokonaistuotannon tuntuvia supistumisia tullaan näkemän muidenkin maiden tilastoissa viimeistään jo maaliskuun osalta.

Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on nähty viime viikkoina poikkeuksellisen jyrkkiä liikkeitä, kun etenkin riskillisten sijoituskohteiden hinnat ovat laskeneet. Epävarmuus tulevasta on suuri.

Taantuman syvyys ja ajallinen kesto riippuvat pitkälti viruksen leviämisestä, mutta myös talouspolittiisista toimista, joilla kriisiin vastataan. Toivoa antaa se, että Kiinassa, Taiwanissa, Hongkongissa ja Singaporessa on otettu merkittäviä edistysaskelia epidemian saamisessa hallintaan. Tämä on saavutettu kattavilla ja mittavilla toimenpiteillä.

Koronakriisin taloudelliset vaikutukset osuvat laajasti yrityksiin sekä aiheuttamalla tuotantovaikeuksia että vähentämällä tuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. Monelle yritykselle käyttöpääomarahoituksen saatavuus voi olla nyt kohtalonkysymys. Moni kotitalous puolestaan kärsii, kun työpaikat ja toimeentulo vaarantuvat. Asiakkaiden ongelmat vaikuttavat myös pankkien toimintaan, mikä voi heijastua pankkien oman rahoituksen ehtoihin ja saatavuuteen.

Kalvo 4. Suomenkin talous ajautuu taantumaan

Myös Suomessa talous on ajautumassa taantumaan. Suomen Pankki julkaisi toissapäivänä skenaarioita lähiaikojen talouskehityksestä. Niissä Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1,5–4 %. Etenkin vienti vähenee. Syvään taantumaan voidaan päätyä, jos myös kotitalouksien kulutus pienenee olennaisesti ja tuotantoketjut katkeilevat kotimaassa.

Ihmisten liikkumista ja muuta toimintaa koskevien rajoitusten suorat vaikutukset talouteen ovat kuitenkin onneksi väliaikaisia. Mutta pidempiaikaisia vaikutuksia voi seurata, jos moni yritys, pankki tai muu finanssisektorin toimija joutuu vaikeuksiin. Konkurssit, työttömyys ja hyvinvoinnin menetykset uhkaavat. Siksi lähiviikkoina tehtävillä talouspoliittisilla päätöksillä on suuri merkitys.

Kalvo 5. EKP:n 12.3. rahapoliittiset toimet

Viime viikolla pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto päätti tarjota euroalueen rahoitusjärjestelmälle välitöntä rahoitustukea toteuttamalla tilapäisesti ylimääräisiä pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita. Kaikissa avoinna olevissa kolmannen sarjan kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa ehdot muutetaan paljon suotuisammiksi kesäkuusta 2020 kesäkuuhun 2021. Uusia omaisuuseräostoja varten varataan 120 miljardia euroa lisää käytettäväksi vuoden loppuun mennessä, jotta yksityisen sektorin osto-ohjelmien vaikutus pysyy vahvana.

Muutkin keskuspankit maailmalla ovat päätyneet samansuuntaisiin toimenpiteisiin. Tärkeä päätös euroalueen kannalta oli myös se, että 15.3. keskuspankit päättivät yhdessä alentaa kansainvälisen valuuttaswap-verkoston kautta myönnettävän dollarirahoituksen korkoa ja tarjota aiempaa pidempää rahoitusta. Euroalueen pankit voivat hakea tätä dollarirahoitusta eurojärjestelmästä, ja ovatkin tätä käyttäneet.

Kalvo 6. Koronavirukseen liittyvät pankkivalvonnan toimet

Pankkivalvonta reagoi sekin tilanteen nopeaan muuttumiseen. EKP:n pankkivalvoja kertoi viime viikolla sen suorassa valvonnassa olevien pankkien mahdollisuuksista joustaa eräistä lisäpääoma- ja likviditeettivaatimuksista. Tämä koskee myös EKP:n suorassa valvonnassa olevia suomalaisia pankkeja. Kotimaassa Finanssivalvonnan johtokunta päätti 17.3. alentaa kansallisen päätöksenteon piiriin kuuluvia pääomavaatimuksia yhdellä prosenttiyksiköllä.  Nämä toimet lisäävät pankkien luotonantokykyä reaalitalouteen pandemian aikana.

Sekä rahapolitiikkaa että pankkivalvontaa koskevien päätösten tavoitteena on, että yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot pysyvät suotuisina. Pandemian aikana moni yritys on tilanteessa, jossa tulojen äkillinen pieneneminen voi johtaa ongelmiin, vaikka yrityksen toimintaedellytykset talouden taas palatessa normaaliin tilaan olisivat kunnossa. Rahoituksen saatavuus on tällöin keskeistä.

Kalvo 7. EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset 18.3.

Keskiviikkona 18.3. EKP:n neuvosto päätti lisätoimista koronakriisin taloudellisen vaikutusten hillitsemiseksi.

Päätimme aloittaa uuden pandemiaan liittyvän arvopaperien osto-ohjelman (Pandemic Emergency Purchase Programme, PEPP). Sen puitteissa ostetaan joustavasti 750 miljardin euron edestä arvopapereita. Ohjelma kestää vuoden 2020 loppuun asti. Ostot kattavat samat arvopaperiluokat kuin nykyisessä arvopaperien osto-ohjelmassa (APP). Myös Kreikan valtiolainoja voidaan ostaa.

EKP:n neuvosto kertoi selkeästi olevansa myös valmis muokkaamaan arvopaperiostoihinsa liittyviä omistusrajoituksia ja tarvittaessa laajentamaan ohjelmaa.

Tämän uuden osto-ohjelman lisäksi EKP:n neuvosto päätti 18.3. laajentaa yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (CSPP) ostettavien arvopaperien joukkoa. Samalla neuvosto ilmoitti myös laajentavansa luotto-operaatioissaan hyväksyttäviä vakuuksia.

Euroopan keskuspankin neuvosto alleviivasi toissapäivänä, että se tekee toimivaltansa puitteissa kaiken tarvittavan tukeakseen kaikkia alueen kansalaisia tässä vaikeassa tilanteessa – ”ilman rajoitteita”, kuten pääjohtaja Christine Lagarde asian osuvasti ilmaisi.

Kalvo 8. Yritystodistusten ostot

Suomen Pankki päätti 15.3. aloittaa suomalaisten yritystodistusten ostot uudelleen. Tällä tavoin lisäämme rahoituksen tarjontaa suomalaisille yrityksille. Vaikka yritystodistusten avulla rahoitusta hankkivat lähinnä suuremmat yritykset, ostot helpottavat välillisesti myös pienten yritysten rahoitusoloja. Tämä johtuu siitä, että ostot vapauttavat pankkien limiittejä pienempien yritysasiakkaiden käyttöön.

Päätimme eilen, kovasta kysynnästä johtuen, kaksinkertaistaa ohjelman volyymin eli laajensimme alun perin 500 miljoonan euron maksimiostot miljardiin euroon.

Kaiken kaikkiaan koronakriisin akuutissa vaiheessa on tärkeää, että talouspoliittiset toimet voidaan toteuttaa nopeasti ja että ne kohdistuvat niihin toimijoihin, joiden tilanne on vaikeutunut.

Keskeisessä roolissa ovat keskuspankkien päätösten lisäksi luonnollisesti myös hallitusten päätökset. Finanssipolitiikassa suurta hyötyä on saatavissa eurooppalaisesta koordinaatiosta. Vientiä tai ulkomaisten tuotantopanosten saatavuutta ei voi elvyttää kotimaisin toimin, mutta yhteisin eurooppalaisin toimin se on mahdollista. Eurooppalainen finanssipoliittinen elvytysohjelma olisikin Suomen kaltaisen pienen avotalouden edun mukainen.

Suomessa kuten muuallakin ehdottomasti polttavin ongelma on pk-yritysten, etenkin kaikkein pienimpien yritysten, kassakriisin helpottaminen ja vararikkojen välttäminen. Tähän tähtäävät hallituksen päättämät toimet Finnveran valtuuksien laajentamisesta ja Valtion eläkerahaston yrityslainaostoista. Olennaista on, että pienimmätkin yritykset saavat ilman kankeaa byrokratiaa tietoa ja palvelua käytettävissä olevista suhdannelainoista ja muista instrumenteista.

Hyvät kuulijat,

Alun perin tämän sidosryhmätapaamisen pääaiheena piti olla EKP:n strategian uudelleenarvionti. Strategiaa koskeva pohdinta jäänee lähikuukausina akuutin talouskriisin hoitamisen varjoon, mutta pidemmällä aikavälillä se on rahaliiton menestymisen kannalta aivan keskeinen. Palaamme tähän tärkeään teemaan myöhemmin.

Kalvo 9. Yhteenveto

Hyvät ystävät,

Elämme hyvin poikkeuksellista kevättä. Talous ja koko yhteiskunta ovat suurelta osin pysähdyksissä. Nyt on tärkeintä suojella niitä, joiden terveyttä pandemia uhkaa.

Samalla on suojeltava ihmisiä pandemian aiheuttamilta taloudellisilta vaurioilta. Nyt tuotanto supistuu jyrkästi eri maissa, ja niin käy myös Suomessa.

Vaikka talouden supistuminen on lyhyellä aikavälillä väistämätöntä, konkurssien ja työttömyyden jyrkkä lisääntyminen on vältettävissä. Tässä päävastuu on hallituksella, mutta vaurioiden lievittämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia, kansallisten talkoiden hengessä. Työmarkkinajärjestöt voivat osaltaan helpottaa nopeaa ja reilua sopeutumista, auttaa yrityksiä selviytymään ja pelastamaan työpaikkoja. Pankit ja eläkeyhtiöt voivat vaikuttaa yritysten rahoituksen turvaamiseen ja kotitalouksien selviytymiseen yli pahimman ajan.

Näissä kansallisissa talkoissa on myös Suomessa toimivien pankkien lupa olettaa olevan täysillä mukana, etenkin nyt kun niiden pääomavaatimuksia on helpotettu ja lainoituksen ehtoja eurojärjestelmästä tehty erinomaisen suotuisiksi.

Mutta totta kai myös keskuspankeilla on vastuunsa ja tehtävänsä. Keskeistä on turvata yritysten ja kotitalouksien rahoitus. Siihen tähtäävät EKP:n laajat toimet, Suomen Pankin ostot yritystodistusmarkkinoilla sekä Finanssivalvonnan päätös pääomavaatimusten alentamisesta.

Euroopassa pandemia on kaikkien ongelma. Sen aiheuttamat vaikeudet eivät johdu minkään maan holtittomasta taloudenhoidosta. Nyt tarvitaan eurooppalaista solidaarisuutta. Se koskee sekä EKP:n toimia että julkisen talouden hoitoa. Yhteinen finanssipoliittinen elvytys on Suomenkin etu.

Käynnissä oleva kriisi on maailmanlaajuinen ja koskee Suomessakin hyvin laajasti yrityksiä, työntekijöitä ja kotitalouksia. Kriisiin vastaamisessa tärkeää on yhteistyö: yhteistyö keskuspankkien kesken, yhteistyö Euroopan maiden kesken, yhteistyö kotimaisten toimijoiden kesken.

Suomi on selvinnyt vaikeammistakin paikoista. Luotan siihen, että fyysisestä etäisyydestä huolimatta me Suomessa kykenemme nytkin sellaiseen keskinäiseen, kansalliseen yhteistyöhön, jota tämän kriisin selättäminen ja sen vaurioiden oikeudenmukainen lievittäminen vaatii.

Kiitos!

Pääjohtaja Olli Rehn: Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ja keskuspankkien toimet, Suomen Pankki 20.3.2020 from Suomen Pankki