Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankin toiminta vastuullisena sijoittajana
– missä mennään keväällä 2021
Pankkivaltuuston kokous
Online, 23.4.2021
Esityskalvot (pdf)
Esitelmän runko – pidetty esitys voi poiketa.
Suomen Pankin toiminta vastuullisena sijoittajana – missä mennään keväällä 2021
Arvoisat pankkivaltuutetut, hyvät kollegat, tämänkertaisen esitykseni aiheena on Suomen Pankin toiminta vastuullisena sijoittajana.
Tiedän, että te tunnette keskuspankin mandaatin ja toiminnan tavoitteet perinpohjaisesti. Haluan kuitenkin pohjustaa esitykseni sillä, miksi keskuspankki ylipäätään sijoittaa. Suomen Pankin sijoitustoiminnan vastuullisuuden tai vastuuttomuuden arviointi on mahdollista vain peilaamalla toimintaamme sitä tarkoitusta vasten, minkä takia ylipäätään toimimme markkinoilla.
Toisena asiana läpikäyn tämänhetkistä ajattelutapaamme vastuullisuudesta meidän sijoitustoiminnassamme ja lopuksi kuvaan lyhyesti eurojärjestelmän puitteissa toteutettavaa ilmastotyöstä.
Miksi Suomen Pankki toimii sijoittajana [Dia 3]
Suomen Pankki laskee setelit liikkeelle Suomessa. Setelistöä voikin pitää keskuspankin taseenmuodostuksen lähtöpisteenä. Laskemme setelit liikkeelle pankkien kautta. Kun pankit hakevat setelit keskuspankista, veloitamme niiden meillä pitämiä tilejä*) vastaavalla euromäärällä. Pankin keskuspankkitilin saldo ei koskaan saa olla päivän päättyessä negatiivinen ja tilisaldon pitää keskimäärin olla vähintään pankille asetetun vähimmäisvarantovelvoitteen suuruinen.
Mistä pankit saavat riittävän määrän keskuspankkirahaa, eli likviditeettiä, tiliensä katteeksi? Keskuspankki luo likviditeettiä pääasiassa ostamalla arvopapereita ja myöntämällä luottoja pankeille. Esimerkiksi valuuttavarannon hankinta luo likviditeettiä. Kun Suomen Pankki ostaa dollareita, maksamme oston hyvittämällä jonkun eurojärjestelmän vastapuolipankin keskuspankkitiliä dollareita vastaavalla euromäärällä.
Suurella kelluvan valuuttakurssin valuutta-alueella, joihin euroalue lukeutuu, setelistö tapaa olla huomattavasti valuuttavarantoa suurempi tase-erä. Keskuspankin velkaeristä muodostuva, valuuttavarannon ylittävä likviditeettitarve katetaan pääosin rahapoliittisilla luotoilla, rahapoliittisilla arvopaperiostoilla ja euromääräisellä rahoitusvarallisuudella.
Tällä hetkellä, määrällisen keventämisen oloissa, rahapoliittiset arvopaperiostot tuottavat likviditeettiä enemmän kuin pankkisektori tarvitsee setelistön ja vähimmäisvarantojen katteeksi. Ennen finanssikriisiä pankkien likviditeettitarve oli kuitenkin suurempi kuin taso, jota haluttiin pyörittää pankkien viikoittaisissa rahoitusoperaatioissa. Niinpä eurojärjestelmässä oli tilaa ja tarvetta euromääräisille arvopaperiomistuksille, joiden kohdentumista ei pidetty rahapolitiikan näkökulmasta keskeisenä.
Kansalliset keskuspankit ovatkin koko euroalueen olemassaolon luoneet likviditeettiä ylläpitämällä omaa rahoitusvarallisuutta. EKP:n neuvosto asettaa tällaiselle varallisuudelle enimmäismäärän. Kansallisten keskuspankkien euromääräiseen rahoitusvarallisuuteen lukeutuu myös niiden hallinnoimat eläkerahastot sekä omaa pääomaa vastaavat sijoitussalkut.
Suomen Pankin valuuttavaranto ja rahoitusvarallisuus sijoitetaan muiden toimijoiden tavoin markkinoille. Niinpä sijoitustoiminta, johon sovellamme vastuullisuusperiaatteitamme, kattaa nämä erät.
Salkkukohtainen päätöksenteko [Dia 4]
Suomen Pankin saatavat voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen: rahapolitiikan saataviin, joihin kuuluvat rahapoliittiset luotot, rahapoliittiset arvopaperiostot ja eurojärjestelmän sisäiset saatavat sekä rahoitusvarallisuuteen, joka muodostuu pääosin valuuttavarannosta (ml. kulta) ja euromääräisestä rahoitusvarallisuudesta. Olemme osa eurojärjestelmää, joten mahdollisuutemme vaikuttaa eri tase-erien määrään ja koostumukseen, ja samalla myös vastuullisuusperiaatteittemme soveltamiseen poikkeaa tase-erittäin.
Rahapoliittisista luotoista vakuusehtoineen ja arvopaperiostoista päätetään yhdessä eurojärjestelmässä. Suomen Pankki on toki erittäin aktiivinen toimija eurojärjestelmässä, ja siten on osaltaan vaikuttamassa päätöksiin, mutta näiden toimien osalta noudatamme yhteisiä päätöksiä myös toiminnan vastuullisuuden osalta.
Oman valuuttavarannon**) ja euromääräisen rahoitusvarallisuuden hallinnoinnin osalta Suomen Pankilla on melko laajat vapausasteet, kunhan niiden kokoa ei kasvateta yli sen minkä on katsottu olevan sopusoinnussa rahapolitiikan kanssa. Tämä on se osa tasetta, johon suorimmin sovellamme vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteitamme.
Sijoitustoiminnan tavoitteet [Dia 5]
Keskuspankin sijoitustoiminnassa tavoitteet ja niiden painotukset poikkeavat osin muiden sijoittajien tavoitteista. Suomen Pankin tavoitteissa on perinteisesti korostunut turvallisuus, likvidiys ja tuotto, mutta viimevuosina myös vastuullisuus on nostanut painoarvoaan.
Näiden tavoitteiden painotus poikkeaa salkuittain. Valuuttavarantoa voidaan joutua käyttämään valuuttainterventioihin tai esimerkiksi valuuttamääräisen hätärahoituksen antamiseen pankeille. Tämän varallisuuden osan saralla korostuukin sijoitusten likvidisyys.
Eurokeskuspankkina voimme luoda euroja. Tämä pienentää euromääräisen rahoitusvarallisuutemme likvidisyysvaadetta. Niinpä voimmekin painottaa näiden sijoitusten osalta turvallisuutta ja tuottoa. Setelistöä vastaavien omaisuuserien tulee olla sijoitettu turvallisesti. Osa Suomen Pankin euromääräisestä rahoitusvarallisuudesta on kuitenkin esimerkiksi eläkerahastomme katteena. Pitkäkestoisia eläkevastuita kattavan varallisuuden osalta tuntuu luontevalta korostaa pitkäaikaista tuottoa.
Vaikka nostin vastuullisuuden tässä perinteisten tavoitteiden rinnalle, vastuullisuutta ei pidä nähdä substituuttina muille tavoitteille. Ei ole syytä olettaa, että vastuulliset sijoitukset olisivat muita vähemmän turvaavia tai tuottavia, päinvastoin.
Mitä vastuullisella sijoitustoiminnalla tarkoitetaan [Dia 7]
Vastuulliselle sijoittamiselle on useita määritelmiä. Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan vastuullisena sijoittamisena pidetään toimintaa, jossa niin sanotut ESG-tekijät (eli ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hallintotapa-asiat) otetaan huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Vastuullista sijoittamista voidaan tehdä monin eri tavoin eikä ole olemassa yhtä yleispätevää tapaa sijoittaa vastuullisesti. Sijoittajan pitää itse määritellä sijoitusstrategiaansa soveltuvat vastuullisuuden lähestymistavat.
Eri omaisuuslajeihin voidaan myös soveltaa erilaisia lähestymistapoja ja työkaluja. Esimerkiksi aktiivinen omistajuus on erilaista korkosijoituksissa kuin osakesijoituksissa ja suorissa sijoituksissa kuin varainhoitajien kautta toimittaessa. Korkosijoittajalla ei ole mahdollisuutta äänestää yhtiökokouksissa tai tehdä osakkeenomistajan esityksiä kokoukselle, mutta korkosijoittaja voi vaikuttaa yhtiöön tapaamisten ja muun viestinnän kautta.
ESG-integroinnilla tarkoitetaan sitä, että salkunhoitajat ovat itse vastuussa ESG-tekijöiden huomioinnista sijoituspäätöksissä. Näiden tekijöiden pohjalta voidaan esimerkiksi yli- tai alipainottaa yhtiöitä salkuissa. Integrointi on nykyään hallitseva toimintamuoto eriytettyjen vastuullisuustiimien sijaan.
Poissulkemisen kriteereinä voidaan käyttää esimerkiksi kansainvälisiä normeja kuten YK:n Global Compact -aloitteessa määriteltyjä periaatteita tai kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän peruskonventioita.
Vastuullinen sijoitustoiminta Suomen Pankissa [Dia 8]
Miksi me sijoitamme vastuullisesti? Vahva tase mahdollistaa toimintakykymme niin normaali- kuin kriisioloissa. Rahoitusvarallisuuden arvosta huolehtimalla varmistamme toimintakykyämme. Toisin sanoen meidän pitää sijoittaa varamme tuottavasti ja turvaavasti.
Ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa ovat tekijöitä, joilla on taloudellista merkitystä. Vastuullisen sijoittamisen ei katsotakaan heikentävän pankin tekemien sijoitusten odotettua tuotto-riskisuhdetta. Vastuullisen sijoittamisen avulla voimme itse asiassa tunnistaa paremmin sijoituksiin kohdistuvia riskejä ja mahdollisuuksia.
Suomen Pankki julkaisi vastuullisen sijoittamisen periaatteet joulukuussa. Niissä määriteltiin ne osat varallisuudesta, joihin sovellamme vastuullista sijoitustoimintaa ja mitkä ovat vastuullisen sijoittamisen lähestymistapamme. Näillä lähestymistavoilla voimme huolehtia salkun riittävästä hajautuksesta, painottaa merkittävimpiä riskejä ja mahdollisuuksia sekä kehittää osaamistamme sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Vastuullisen sijoitustoiminnan lähestymistavat Suomen Pankissa [Dia 9]
Vastuullisuus näkyy monin tavoin Suomen Pankin sijoitustoiminnassa. Salkunhoitajame pohtivat ESG-asioita osana kokonaisuutta sijoituspäätöksiä tehtäessä. Arvioinneissa käytetään yrityksiltä saatavan tiedon lisäksi myös ulkopuolisilta saatavaa vastuullisuusinformaatiota.
Varainhoitajia valittaessa kiinnitämme huomiota sekä varainhoitoyhtiön vastuullisuuteen että siihen, miten vastuullisuus näkyy itse rahastossa. On tärkeää huomioida vastuullisuus myös sijoituksen aikana. Varainhoitajille tehdäänkin vuosittainen seurantakysely, ja seuraamme myös varainhoitajien muuta ilmastoraportointia.
Teemasijoittaminen tarkoittaa meillä käytännössä kestävän kehityksen salkkua. Olemme tehneet päätöksen liki 500 milj. euron kokoluokkaan nousevista vihreiden joukkolainojen hankinnoista.
Kolmas valitsemamme lähestymistapa on normipohjainen tarkastelu. Normipohjaisessa tarkastelussa arvioimme salkkuyhtiöitä ja potentiaalisia sijoituskohteita kansainvälisten normien näkökulmasta eli miten yritys suoriutuu asetettujen normien noudattamisessa. Tarkastamme salkkumme vähintään neljännesvuosittain ja salkunhoitajat varmistavat normien noudattamisen potentiaalisten sijoituskohteiden osalta. Käytämme arvioinneissa apuna ulkopuolisen palvelutuottajan toimittamaa informaatiota, mutta päätökset mahdollisista poissulkemisista tekee pankin sisäinen vastuullisen sijoittamisen työryhmä. Tällaiset päätökset raportoidaan aina myös johtokunnalle.
Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen kehitysaskelista [Dia 10]
Suomen Pankissa on kehitetty sijoitustoiminnan vastuullisuutta monin tavoin viime vuosien aikana. Otamme toiminnassamme entistä laajemmin huomioon kansainvälisiä parhaita käytäntöjä sekä suosituksia. Olemme myös liittyneet tärkeimpiin kansainvälisiin ja kotimaisiin yhdistyksiin ja organisaatioihin.
Kuten jo totesin, viime vuonna laadimme vastuullisen sijoittamisen periaatteet yhdeksi, selkeäksi dokumentiksi. Tärkeänä virstanpylväänä voidaan pitää sitä, että aloitimme viime vuonna ilmastotavoitteiden kehitystyön pyrkimyksenä määrittää sijoitussalkkumme hiili-intensiteettiä ja laatimaan niille ilmastoskenaarioita. Kehitystyötämme on edistänyt se, että palkkasimme viime vuonna ensimmäisen vastuulliseen sijoittamiseen erikoistuneen asiantuntijan tai johtavan asiantuntijan.
Tulemme luonnollisesti jatkamaan kehitystyötä. Tästä esimerkkinä viittaan muun muassa siihen, että olemme sitoutuneet kehittämään ilmastoraportointiamme parhaiden kansainvälisten käytäntöjen pohjalta. Tulemme jatkossa soveltamaan nk. TCFD-suosituksia ilmastoraportoinnissamme.
Kehitystyöhömme liittyen haluan korostaa erityisesti Suomen Pankin aktiivista kansainvälistä työryhmätyöskentelyä vastuullisuuden edistämiseksi. Olemme olleet aktiivisia rahoitusjärjestelmän ilmastoasioihin keskittyvässä NGFS:ssä, ja erityisesti viime vuonna eurojärjestelmän yhteistyössä. Eurojärjestelmätyön konkreettisena esimerkkinä aikaansaatiin helmikuussa julkistettu sopimus ilmastoriskien laskennasta ja julkistamisesta rahapolitiikan ulkopuolisten salkkujen osalta.
Ilmastotavoitteiden asettaminen [Dia 11]
Ilmastotavoitteiden asettaminen synnyttää paljon kysymyksiä, joista osa koskee erityisesti keskuspankkeja. Olennaisiin kysymyksiin ja haasteisiin kuuluu pohdinta siitä, mihin osaan keskuspankin toimintaa ja tasetta ilmastotavoitteet voidaan ulottaa: sijoitustoimintaan, valuuttavarannon hallinnointiin, rahapoliittisiin arvopaperiostoihin, rahapoliittisten luottojen vakuuksiin?
Kuinka voimakkaasti voimme nojautua kansainvälisiin suosituksiin tavoitteiden asettamisessa tilanteessa, jossa monet suosituksista ovat vielä työn alla tai ainakin toimenpiteet suositusten takana ovat vielä kesken?
Joudumme myös aika-ajoin kysymään itseltämme, mitkä tahot ovat meille oikea referenssiryhmä, kun arvioimme sijoitustoimintaamme vastuullisuuden näkökulmasta. Keskuspankkien keskuudessa ilmastotavoitteita on asetettu vielä harvakseltaan, varsinkin laajojen tavoitteiden osalta. Pieniä osatavoitteita, kuten esimerkiksi vihreiden arvopapereiden lisääminen salkussa, on kuitenkin olemassa.
Suomessa suuret eläkesijoittajat ovat asettaneet hiilineutraalisuustavoitteen, joka on yhteneväinen Suomen valtion 2035 tavoitteen kanssa. Voisimmeko pyrkiä samaan? Aika näyttää, mutta keskuspankin tehtävät muodostavat kuitenkin ison haasteen vertailussa muihin sijoittajiin.
Salkuissamme on paljon valtioiden liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja. Näitä ei voida vähentää haittaamatta varallisuutemme likvidisyyttä ja turvaavuutta sekä keskuspankkitehtävien hoitoa erityisesti valuuttavarannon osalta. Koska meillä on käytössä vain rajallinen määrä omaisuusluokkia, ja koska iso osa varallisuudestamme on valtion lainoissa, meillä ei ole sijoitussalkussa juurikaan sellaisia omaisuuseriä, jotka voisivat toimia merkittävinä hiilinieluina.
Näiden keskuspankkien erityiskysymysten ja -haasteiden lisäksi on olemassa yleisiä kysymyksiä ja haasteita. On tärkeää tiedostaa, että ilmastotavoitteisiin liittyy erilaisia aikaan ja mittakaavaan sidottuja tavoitteita. Laajojen, pitkän aikavälin tavoitteiden, kuten hiilineutraalisuuden, lisäksi pohdittavaksi tulevat lyhyemmän aikavälin pienemmät osatavoitteet. Lisähaasteen meille aiheuttaa se, että meidän mahdollisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatisi ulkopuolisten toimijoiden onnistumista omissa tavoitteissaan.
Eurojärjestelmän ilmastotyöstä [Dia 12]
Ilmastonmuutoksen hillintä ja vihreä siirtymä näkyvät eurojärjestelmässä kahta kautta. Nopeampi ja suoraviivaisempi tie liittyy kansallisten keskuspankkien ja EKP:n sijoitustoiminnan Ilmastonmuutokseen liittyvien hankkeiden koordinointiin ja harmonisointiin. Kun kaikki olemme kulkemassa samaan suuntaan, yhdenmukaistamalla lähestymistapojamme voimme saada enemmän aikaan.
Nykymuodossa Suomen Pankin ja koko eurojärjestelmän taseen varallisuudesta suurin osa on rahapoliittisia luottoja ja arvopaperiostoja. Miten ilmastokriisi näkyy rahapolitiikassa?
Käyn lopuksi hyvin lyhyesti läpi vastuullisuuskysymystä näistä näkökulmista.
Ilmastonmuutoksen huomiointi rahapolitiikan ulkopuolisissa salkuissa [Dia 13]
Kuten esityksen alussa kerroin, oma sijoitusvarallisuus kuuluu siihen osaan keskuspankkien varallisuutta, josta jokainen kansallinen keskuspankki päättää itsenäisesti. Kuitenkin eurojärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit ja EKP tekivät helmikuussa yhteisen päätöksen siitä, miten sijoitusten ilmastoriskit tullaan jatkossa laskemaan ja samalla lupauduimme ryhtymään julkistamaan tuloksia 2023 alkaen.
Jokainen kansallinen keskuspankki päättää jatkossakin itsenäisesti omasta sijoitustoiminnastaan. Yhdessä luotava yhdenmukainen seurantamenetelmä auttaa kuitenkin koko eurojärjestelmää vähähiiliseen talouteen siirtymisessä, ilmastoon liittyvien riskien ymmärtämisessä sekä läpinäkyvän raportoinnin edistämisessä. Vaikka teemme edelleen työtä yksityiskohtien osalta, niin eurojärjestelmän tahtotila ja kehityspolku ovat selkeitä. Ilmastoriskejä kuuluu mitata ja niistä tulee raportoida läpinäkyvästi.
Yhteisten laskenta- ja raportointitapojen määrittäminen edistää parhaimmillaan koko toimialaa. Tällä hetkellä yhdenmukaisen ja laadukkaan datan hankinta on hankalaa ja kallista. Kun eurojärjestelmä toimii kokonaisuudessaan yhdenmukaisesti, pääsemme vaikuttamaan relevantin datan määrittelyyn, datan toimittajiin ja kenties myös luottoluokittajien toimintaan tällä saralla. Yhteistoiminta yhtäältä tuo meille mahdollisuuksia, mutta velvoittaa samalla eurojärjestelmän panostamaan ilmastotyön laatuun.
Suomen Pankissa me olemme jo alkaneet tekemään tätä työtä. Niinpä eurojärjestelmän yhteinen päätös tukee erinomaisesti meidän omaa ilmastotyötämme, ja pakottaa meidät vaatimaan itseltämme vähän enemmän.
Ilmastonmuutoksen huomiointi rahapolitiikassa [Dia 14]
Lopuksi hyvin lyhyesti muutama rahapolitiikkaan liittyvä seikka. Ilmastokriisin huomiointi on osa meneillään olevaa rahapolitiikan strategia-arviota. Tulemme varmasti avaamaan teille tulevia johtopäätöksiä tältä osin ensi syksynä.
Eurojärjestelmässä nähdään, että tehokkaimmat keinot ilmastokriisin vastaisessa toiminnassa löytyvät muilta talouspolitiikan lohkoilta kuin rahapolitiikasta. Tämä ei kuitenkaan poista velvollisuuttamme tukea Euroopan Unionin kestävän kehityksen politiikkaa mahdollisuuksiemme mukaan ja luonnollisesti hintavakautta vaarantamatta. Eurojärjestelmässä selvitetäänkin parhaillaan aktiivisesti sitä, miten ilmastonäkökohtia voidaan huomioida myös rahapolitiikan kehikossa
Teille kaikille lienee selvää, että ilmastokriisi voi vaikuttaa voimakkaasti talouden rakenteisiin ja dynamiikkaan sekä rahoitusmarkkinoihin. Ilmastonmuutostyötä ei siis voida alistaa eurojärjestelmän sivutavoitteeksi. Sillä on suora vaikutus myös ensisijaiseen tavoitteeseen – hintavakauteen.
Olen esityksessäni pyrkinyt kuvaamaan teille, miksi Suomen Pankki tekee sijoitustoimintaa, mitä tavoittelemme toiminnallamme ja miten huomioimme vastuullisuuden siinä. Ilmastokriisi on pitkäkestoinen ilmiö ja olemme toimintamme kehittämisessä tässä suhteessa melko alussa. Tämä koskee sekä omaa sijoitustoimintaamme että eurojärjestelmän ilmastonmuutostyötä rahapolitiikan saralla.
Toivon, että pääsemme lähitulevaisuudessa vauhtiin ilmastostrategiamme kehittämisessä. Aika näyttää voitaisiinko esimerkiksi hiilineutraalisuustavoitetta soveltaa tulevaisuudessa Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinnassa. Kun aikanaan muodostamme ilmastostrategian, tulisi siihen liittää tiekartta, joka sisältää pitkän aikavälin odotusten lisäksi lyhyen aikavälin toimenpiteitä tavoitteeseen pääsemiseksi.
Kuitenkin ennen tällaisen tavoitteen asettamista meidän täytyy selvittää muun muassa tavoitteen vaikutukset salkun hajautukselle, tuottopotentiaalille, ulkoisten varainhoitajien mahdollisuudet toteuttaa asetettuja tavoitteita, saatavilla olevien sijoitustuotteiden soveltuvuus meidän sijoitusstrategiaamme, ilmastoinformaation tarve ja kattavuus sekä kustannukset saatuihin hyötyihin ja aiheutettuihin haittoihin verrattuna.
Meillä on siis vielä paljon työtä edessämme vastuullisen sijoittamisen kanssa, ja palaan varmasti teidän kanssanne näihin teemoihin useaan kerran tulevaisuudessa.
Kiitos.
*) Näitä tilejä kutsutaan usein sekkitileiksi tai RTGS-tileiksi tai euroalueella TARGET-tileiksi.
**) Suomen Pankki hallinnoi yhdessä Viron keskuspankin kanssa myös osaa EKP:n valuuttavarantoa. Tämä osuus ei kuitenkaan lukeudu Suomen Pankin taseeseen ja sen osalta keskeiset periaatepäätökset tehdään yhdessä eurojärjestelmän kesken.
Kiitokset Suomen Pankin markkinaoperaatiot-osaston johtavalle vastuullisuusasiantuntijalle Anna Hyrskeelle taustatyöstä!