Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Puhe Karjalohjan Kotiseutuyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa
Karjalohja 9.7.2022
Varautuminen tuo vakautta
Hyvää iltapäivää arvoisat Karjalohjan kotiseudun ystävät, hyvä juhlaväki,
Parhaat onnittelut Karjalohjan Kotiseutuyhdistykselle, sen hallitukselle ja jäsenille yhdistyksen kymmenvuotisesta taipaleesta.
Kotiseutuyhdistys kokoaa yhteen Karjalohjaan kiinnittyneitä ihmisiä ja yhteisöjä, kuten meidät kaikki tänään tänne Seurojentalolle. Kotiseututunne yhdistää sekä vakinaisia että osa-aikaisia karjalohjalaisia.
Kotiseutuyhdistys on tehnyt vuosien varrella arvokasta työtä, kun se on taltioinut Karjalohjan historiaa sanoin ja kuvin. Myös yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Vahva yhteisöllisyys edistää sitä, että pitäjän oma identiteetti ja kulttuuriperintö säilyvät ja kehittyvät tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Haluan myös kiittää kutsusta tulla puhumaan tähän yhdistyksen kymmenvuotisjuhlaan. Kutsu oli minulle erityisen mieluinen, sillä Karjalohja on ollut minulle tärkeä paikka jo pitkään.
Karjalohjan seutu tuli minulle tutuksi jo 1970-luvun teinivuosina, kun vanhempani hankkivat kesäpaikan Nummijärveltä, Sikakosken suulta. Tuohon aikaan Tukkisen kyläkaupasta Nummijärven kylässä sai ostaa kaikkea sementistä suolakurkkuihin ja Unkan baari oli vielä Union-huoltamo.
Siteet Karjalohjaan tiivistyivät lisää, kun puolisoni Jyrkin kanssa hankimme 2000-luvun alussa oman vapaa-ajanpaikan samaisen Nummijärven rannalta Äijäniemestä. Äijäniemi rakennettiin 1950-luvun alussa eli alue täytti vastikään 70 vuotta. Tällä perinteikkäällä niemellä viettää kesää meidän ”junantuomien” lisäksi jo 2. ja 3. polven äijäniemeläisiä.
Moni asia on muuttunut ja kehittynyt näiden vuosikymmenien aikana. Tukkisen kauppa – kuten niin monet muutkin kyläkaupat – on lopettanut toimintansa. Mutta Unkan baari on elinvoimainen Karjalohjan tieto- ja tarvikekeskus, kiitos omaleimaisten Teperin yrittäjäveljesten. Myös Karjalohjan kulttuuritarjonta on aktiivista etenkin kesäaikaan. Seurakunnan kanttorin Heikki Oraman johdolla on Karjaluojalle luotu hieno konserttiperinne, muita kulttuuritapahtumia unohtamatta.
Karjalohjan luonto on ainutlaatuinen laajoine vesistöineen ja jylhine maisemineen. Karjalohjan järvet ovat pysyneet varsin puhtaina, mihin on vaikuttanut monen muun tekijän ohella myös pyyteetön vapaaehtoistyö vesiensuojelun hyväksi. Järvien puhtauden merkitystä ei voi korostaa liikaa ja sen eteen me kaikki, myös me osa-aikaiset karjalohjalaiset, voimme tehdä – ja olemme velvolliset tekemään – osamme.
Hyvät kuulijat,
Zacharias Topelius sai pitkään kirjoittamansa Maamme kirjan valmiiksi viettäessään kesää Karjalohjalla, Kukkasniemen tilan huvilassa, Lohjanjärven rannalla. Kirja valmistui vuonna 1875, eli lähes 150 vuotta sitten. Kirjassaan Topelius kuvailee Karjalohjaa seuraavasti:
”Salpausselän pohjoispuolella on Karjalohjan pitäjä, seutu, joka on täynnä vuoria, järviä, mäkiä ja hiekkaisia harjuja. Tämä muutoin niin kova ja ankara Suomen luonto on heitellyt runsaalla kädellään lahjojaan näihin onnellisiin laaksoihin. Täällä ei ole koskaan hallaa, ei koskaan katovuotta, ei koskaan hätää; eroituksena hyvien ja huonojen vuosien välillä on vain se, saadaanko täällä enemmän vai vähemmän yltäkylläinen sato näistä viljavista vainioista."1
150 vuodessa maailmasta on tullut entistä keskinäisriippuvaisempi. Talouden halla- ja hellejaksot tuntuvat kaikkialla, myös täällä Karjalohjalla. Suomi on pienenä ja avoimena taloutena herkkä kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdannevaihteluille.
Käsittelen tässä puheessani seuraavaksi Suomen talouden lähiajan näkymiä ja sitä, miten maailmantalous näkyy suomalaisten kuluttajien taloudessa. Toiseksi käsittelen sitä, minkälaisiin riskeihin ja häiriöihin taloudessa ja pankkitoiminnassa on varauduttava eli valmistauduttava ennakolta. Lopuksi kerron vielä keinoista varautua arjen taloudenpidossa.
Talouden näkymät ovat nyt sodan varjostamat. Venäjän oikeudeton, brutaali hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä tänä vuonna. Sota on mittaamattoman suuri inhimillinen ja taloudellinen katastrofi Ukrainalle. Sodan laineet lyövät myös maailmantalouteen, ja aallokko käy korkeana meillä Suomessa. Sodan taloudellista hintaa maksetaan laajasti.
Elämällä ei kuitenkaan ole hintaa. Koronapandemian terveysuhkia torjuttiin monin keinoin, ja Euroopan ja Suomen taloutta tuettiin koronakriisin yli. Nyt ukrainalaisten auttamiseksi ja sodan lopettamiseksi tulee tehdä kaikki voitava.
Suomen Pankki julkisti runsaat kaksi viikkoa sitten ennusteensa siitä, miten Suomen talous kehittyy lähivuosina.2 Talousennusteisiin liittyy aina epävarmuutta. Ennuste on kuitenkin asiantuntijoiden paras arvio tulevasta. Se kertoo, mihin suuntaan talous on menossa – ja miksi.
Ennen sotaa Suomen talous oli hyvää vauhtia toipumassa koronakriisistä. Pandemiarajoitusten päättyminen, palveluiden kulutuksen elpyminen ja työmarkkinoiden vahva tilanne kannattelevat yhä taloutta. Sota on kuitenkin taittamassa talouden toipumisen. Sota nopeuttaa hintojen nousua ja hidastaa talouskasvua. Talouskasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna, kun kotitaloudet karsivat kulutusta ja yritysten investoinnit ja vientimarkkinat supistuvat.
Hintojen nousu kiihtyi jo pandemian aikana. Sodan seurauksena etenkin energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet aiempaa nopeammin. Lisäksi tuotannon pullonkaulat maailmalla ovat pahentuneet entisestään. Tämä nostaa tuotteiden ja palveluiden hintoja myös Suomessa. Hintojen nousua ei ole voinut olla huomaamatta esimerkiksi huoltoaseman bensapumpulla, oman kodin sähkölaskussa tai kahvipaketin hinnassa kaupassa.
Euroopan keskuspankin päätehtävänä on pitää hintojen nousu eli inflaatio hitaana, vakaana ja ennustettavana. Ylin päätöksentekijä, EKP:n neuvosto on valmis käyttämään kaikkia välineitään niin, että inflaatio vakiintuu tavoitteen mukaiseen kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Perinteinen lääke nopeaan inflaatioon on se, että keskuspankki nostaa ohjauskorkoja. Korkotason nousu hillitsee kysyntää taloudessa ja vaimentaa hintojen nousua koskevia odotuksia.
Talouskasvun odotetaan piristyvän vuonna 2024, kun kansainvälisen talouden vaikeudet vähitellen helpottavat ja inflaatio hidastuu. Sota jättää kuitenkin vääjäämättä pitkän jäljen talouteen. Aallokko loivenee vähitellen, mutta maininki voi lyödä rantaan vielä pitkänkin ajan kuluttua.
Suomen Pankin talousennuste sisältää edellä kuvaamani ennusteen lisäksi arvion lähiajan riskeistä. Riskit painottuvat nyt ennustettua heikomman kehityksen suuntaan. Sodan kestoon ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta. Pandemiakaan ei ole vielä kokonaan ohi. Suomen talous voi kasvaa ennustettua heikommin, ja taantumakin on mahdollinen. Sodan haitalliset vaikutukset talouteen riippuvat muun muassa siitä, kuinka hyvin yritykset pystyvät sopeutumaan tilanteeseen.
Kansainväliset rahoitusmarkkinat reagoivat sodan alkuun voimakkaasti, mutta markkinat ovat toimineet ilman häiriöitä. Pankkien toimintakyky on säilynyt hyvänä sekä Suomessa että maailmalla. Suomen pankkisektori on kannattava ja vakavarainen. Pankeilla on hyvät edellytykset kohdata ne riskit, joita vaikeutuneesta toimintaympäristöstä saattaa seurata. Esimerkiksi luottoriskit voivat kasvaa, kun kustannusten kasvu tekee aiempaa suuremman loven monen ihmisen lompakkoon ja yritysten kassaan.
Rahoitusvakaudesta vastaavien viranomaisten tavoitteena on varmistaa se, että pankit kykenevät välittämään rahoitusta yrityksille ja kotitalouksille kaikissa olosuhteissa. Vuonna 2008 puhjenneen globaalin finanssikriisin jälkeen lainsäätäjät ja viranomaiset ovat vaatineet pankeilta aiempaa enemmän omia varoja suhteessa niiden kantaman korkonaisriskin määrään. Nämä varat ovat pankkien taloudellinen kotivara, joka turvaa toiminnan jatkuvuutta.
Rahoituksen välityksen lisäksi myös monet muut rahoitusalan palvelut ovat yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeitä. Etenkin sujuva maksaminen on osa jokapäiväistä elämäämme. Viranomaisten ja rahoitusalan toimijoiden varautuminen erilaisiin toiminnallisiin häiriötilanteisiin, kuten kyberhyökkäyksiin, on hyvällä tasolla. Maksujärjestelmien kriisinkestävyyttä on kuitenkin tärkeää parantaa entisestään erityisesti pitkäaikaisten ja vakavien häiriöiden varalle. Tämä työ on parhaillaan käynnissä.3
Edellä kuvamaani yhteiskunnan varautumisen lisäksi jokainen meistä voi varautua poikkeuspäivien varalle. Ruoan ja juoman kotivaraa suositellaan 72 tunniksi. Sama koskee maksamisen kotivaraa. Käteistä rahaa kannattaa varata muutaman päivän tarpeisiin. Lisäksi on hyvä ottaa käyttöön pankkitili ja maksukortti kahdessa eri pankissa siltä varalta, että yhden pankin palvelut ovat jonkin aikaa poissa käytöstä. Maksamisen mobiilisovellukset ja erilaiset tavat tunnistautua verkkopalveluissa lisäävät vaihtoehtoja ja varmuutta arjessa.
Taloudellinen varautuminen edellyttää myös osaamista. Suomen Pankin yhtenä yhteiskunnallisena tavoitteena on parantaa kaikenikäisten kansalaisten talousosaamista. Suomalaisten taloustiedot ja -taidot ovat keskimäärin hyvällä tasolla, mutta eri väestöryhmien välillä on eroja. Hyvät tiedot ja taidot ovat tarpeen jokaiselle, joka tekee kulutuspäätöksiä, ottaa lainaa, säästää tai sijoittaa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pystyy tekemään arjessa oman taloutensa kannalta hyviä päätöksiä.
Arvoisat kuulijat,
Kuten kuvailin, talouden näkymät ovat nyt erityisen epävarmat sodan ja pandemian vuoksi. Vaikka huoliakin on, pelkän huolestumisen sijasta kannattaa varautua eli valmistautua ennakoiden.
Euroopan ja Suomen viranomaiset varautuvat valtuuksiensa mukaisesti tekemään kaiken tarvittavan turvatakseen hintojen ja rahoitusjärjestelmän vakauden. Pankit ovat varautuneet taloudellisiin riskeihin ja toiminnallisiin häiriöihin eri tavoin. Varautumista vahvistetaan edelleen koko yhteiskunnan tasolla. Samaan aikaan jokainen meistä voi varautua häiriöihin omassa taloudessa. Kotitalouksien varautumisella on suuri merkitys yhteiskunnalle ja ennen kaikkea jokaiselle ihmiselle itselleen. Varautuminen tuo vakautta ja jatkuvuutta.
Voimme vahvistaa arjen vakautta ja jatkuvuutta myös toimimalla yhdessä. On sanottu, että Suomi on yhdistysten luvattu maa. Parhaimmillaan yhdistystoiminta tuo elämään merkityksellisyyttä ja sen parista voi löytää uusia ystäviä. Kotiseutuyhdistys tuo yhteen ihmisiä, jotka pitävät tärkeänä edistää ja kehittää oman kotiseutunsa asiaa. On tärkeää, että kotiseudun käsite elää ja kehittyy ajassa. Me osa-aikaiset paikkakuntalaiset voimme olla voimavara paitsi taloudellisessa mielessä paikallisten palveluiden käyttäjinä, myös alueen kotiseututunteen ja -työn edistäjinä.
Näillä ajankohtaisilla ajatuksilla haluan nyt toivottaa kymmenvuotiaalle Karjalohjan Kotiseutuyhdistykselle mitä parhainta seuraavaa vuosikymmenentä. Toivon teille kaikille tänään mukavaa juhlapäivää ja hyvää kesän jatkoa. Kiitos.
***
1 Zacharias Topelius, Maamme kirja (Boken om vårt land), Paavo Kajanderin suomennoksen pohjalta toimittanut Vesa Mäkinen (1981). Teoksen teksti pohjautuu lähinnä 16. suomenkieliseen painokseen, joka ilmestyi vuonna 1899.
2 https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/2/sota-taittaa-talouden-toipumisen/
3 Suomen hallitus antoi eduskunnalle kesäkuussa lakiesityksen, jonka mukaan viranomaiset luovat päivittäiselle maksamiselle turvaavat varajärjestelyt: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_104+2022.aspx