Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Rahamuseon talousosaamiskeskuksen avajaiswebinaari
27.1.2022
Oma talous ja kansantalous – miksi talousosaamista tarvitaan?
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät verkkolähetyksen seuraajat,
Lämpimästi tervetuloa Suomen Pankin uuden talousosaamiskeskuksen virtuaalisiin avajaisiin! Ja paljon kiitoksia valtiovarainministeri Annika Saarikolle punnituista, kannustavista sanoista. Suomalaisten talousosaamisen edistäminen on hyvin moniulotteinen asia, jonka tueksi todellakin tarvitaan yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä tavoitteita.
Suomen Pankin laatimassa talousosaamisen strategiassa rima on asetettu korkealle: lähdemme siitä, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuonna 2030. Talousosaamiskeskuksen toiminnalla tavoittelemme aivan samaa – siten pankki on aktiivisesti ja yhteistyössä mukana toteuttamassa kansallista strategiaa. Kuulemme työn seuraavista vaiheista hetken päästä kansliapäällikkö Pekka Timosen puheenvuorossa.
* * *
Suomen Pankin rahamuseo aloitti toimintansa elokuussa 2003. Se on ollut kahden vuosikymmenen ajan meille suomenpankkilaisille tärkeä kohtauspaikka eri yleisöjen kanssa. Kun keskuspankin toimintaa on huomattavasti tehostettu euron käyttöönoton ja digitalisaation myötä, asiakaskonttoreita on lopetettu. Tämä on entisestään korostanut rahamuseon merkitystä yleisötilana ja myös virtuaalisena tapahtumapaikkana, erityisesti nyt koronakurimuksen aikana.
Museossa vieraili ennen koronapandemiaa keskimäärin tuhat henkilöä kuukaudessa, pääosin 13–19-vuotiaita nuoria. Museo on helposti lähestyttävä, vaikka käsiteltävät aiheet ovat osin monimutkaisia.
Museo on ollut alusta saakka avoinna kuusi päivää viikossa ja tarjonnut laadukkaita opastuksia ja näyttelyitä rahapolitiikasta, rahan historiasta ja setelitaiteesta. Museota on ansiokkaasti luotsannut sen alkuajoista saakka intendentti Jaakko Koskentola. Mukana päänäyttelyä luomassa olivat tohtori Juha Tarkka sekä historioitsija Vappu Ikonen.
Museo siirtyy tänään uuteen aikaan, kun kansalaisten oman talouden hallintaan liittyvät sisällöt on tuotu osaksi sen toimintaa.
Rahamuseossa toimivan talousosaamiskeskuksen missio onkin: Talous tutuksi kaikille – oma talous hallintaan!
Talousosaamista tarkastellaan museossa kansantalouden ja rahatalouden toimintaperiaatteiden näkökulmasta. Pyrimme saamaan kävijät oivaltamaan, miten talous koskettaa heitä ja miten he liittyvät talouteen.
Talous on olennainen osa meidän kaikkien elämäämme. Se on läsnä elämämme eri vaiheissa ja alueilla. Tilaisuuden alussa kuulimme tamperelaisten nuorten näkemyksiä rahasta. Suomalaiset nuoret ovat valtavan fiksuja ja heillä on hyvät taidot käyttää digitaalisia palveluita. PISA-tutkimuksen mukaan meillä koulujärjestelmä ja ammattitaitoiset opettajat ovat huolehtineet verrattain hyvin nuorten osaamisesta.
Samalla tutkimus osoittaa, että nuoret usein kokevat epävarmuutta talousasioissa. Digimaailma avaa paljon mahdollisuuksia, mutta siellä vaanii myös riskejä, jotka on syytä tunnistaa.
Esimerkkinä tästä: psykologian mielenkiintoinen tutkimuslöydös on se, että ihminen kokee digitaalisen ja käteisellä maksamisen eri tavalla. Kortilla tai mobiilisti maksaminen ei tunnu miltään, kun taas käteisellä maksaminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu.
Nuoret ovat uuden talousosaamiskeskuksen tärkeä kohderyhmä. Haluamme osaltamme antaa nuorille hyviä evästyksiä itsenäisen elämän alkutaipaleille. Uutena toimintamuotona järjestämme toisen asteen opiskelijoille työpajoja, jossa nuoret pääsevät laskemaan, miten esimerkiksi opintoraha ja asumistuki riittävät elämisen menoihin.
Rahamuseossa on myös otettu käyttöön yhteistyökumppaniemme kehittämiä, oman talouden hallintaan keskittyviä pelejä. Opi taloudesta – sivustolla on julkaistu yhteistyössä Vaasan yliopiston professorin Panu Kalmin kanssa opas pelien soveltamisesta talousopetukseen.
Rahamuseon uudistuksesta vastasivat Anu Raijas, Jaakko Koskentola, Richard Brander ja Petri Mäki-Fränti. Lämpimät kiitokset työryhmälle onnistuneesta uudistuksesta! Heidän lisäkseen museon johtoryhmä ja SP:n koko viestintäyksikkö on antanut arvokkaan panoksen sen eteen.
Hyvät kuulijat,
Korona-aika on tuonut huolia niihin perheisiin, joissa on työttömyyttä tai lomautuksia. Nuorten loma-aikojen työmahdollisuudet ovat kärsineet ja näin mahdollisuudet työkokemusta ja tienata omaa rahaa supistuneet.
Usein talouskriiseissä nuoret joutuvat kärsimään. Nyt onkin syytä suunnata huomio nuorten työllisyyteen, myös kesätöiden varmistamiseen, jotta aiempien talouskriisien kaltaisilta kielteisiltä kehityskuluilta vältyttäisiin.
Tämäkin esimerkki nuorten työllisyyden ja talouskriisien yhteydestä kertoo konkreettisesti siitä, miten oma talous ja kansantalous kytkeytyvät toisiinsa. Siksi on paikallaan kysyä, mikä on Suomen ja Euroopan talouden näkymä tällä hetkellä. Pari sanaa siitä seuraavaksi.
Geopolitiikka ja energiatalous ovat nousseet koronapandemian rinnalle maailmanpolitiikan ja -talouden merkittävinä epävarmuustekijöinä. Keskisen Euroopan suuri riippuvuus Venäjän maakaasusta ruokkii myös euroalueen inflaatiota vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa.
Talouden ja työllisyyden elpyminen kuitenkin jatkuu euroalueella ja Suomessa, pandemian varjossakin. Raha- ja finanssipolitiikan nopea ja voimakas reaktio kriisin iskiessä esti yritysten konkurssiaallon ja massatyöttömyyden, ja ne tukevat edelleen elpymistä.
Kun taloudessa alkaa olla kovaa maata jalkojen alla, niiden viritystä on arvioitava uudelleen. Euroopan keskuspankki on osaltaan näin tehnyt käynnistämällä joulukuussa rahapolitiikan asteittaisen normalisoinnin.
Kun koronakriisi alkoi, inflaatio hidastui euroalueellakin tuntuvasti. Viime vuoden toisella puoliskolla inflaatio kuitenkin kiihtyi etenkin energian hinnan nopean nousun ja tuotannon pullonkaulojen seurauksena. Nopeampi inflaatio myös kestää pidempään kuin monet ennustivat.
Nämä inflaatiota vauhdittaneet tekijät eivät silti sellaisenaan johda inflaation pitkäaikaiseen, pysyväisluontoiseen kiihtymiseen, elleivät ne aiheuta hintojen ja palkkojen kierrettä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, euroalueella palkkakehitys, joka on inflaatiodynamiikan kannalta keskeinen tekijä, on ollut edelleen suhteellisen maltillista.
Inflaatiokehitykseen liittyy paljon epävarmuutta, ja monet ovat huolestuneet liian nopeasta inflaatiosta. Jos inflaatio uhkaa kiihtyä liikaa, EKP:llä on rahapolitiikassaan välineet sen estämiseksi supistamalla osto-ohjelmia ja rahoitusoperaatioita sekä nostamalla ohjauskorkoja. Näin toimii itsenäinen keskuspankki, jonka ensisijainen tavoite on hintavakaus.
Yksi pysyviä oppeja onkin se, että vakaat ja ennustettavat hintanäkymät ja sitä kautta kansalaisten luottamus rahan ostovoiman säilymiseen ovat välttämätön edellytys kestävälle kasvulle ja korkealle työllisyydelle.
Pandemian väistyessä me tarvitsemme entistä suuremmalla syyllä sellaisia uudistuksia, jotka vahvistavat talouden kestävää kasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta. Lähivuodet ovat kaikille euromaille, myös Suomelle, mahdollisuuksien ikkuna investoida digitaaliseen ja vihreään siirtymään ja uudistaa talouksiaan – se kannattaa käyttää hyväksi.
Näiden kansallisten haasteiden edessä tarvitaan vahvaa, valistunutta yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Sekin vaatii vahvaa talousosaamista.
Hyvät ystävät,
Lopuksi haluan vielä painottaa, että museossa tärkeintä on vuorovaikutus kävijöiden kanssa. Kun korona suo, keskuksen toiminta käynnistyy täysimääräisesti ja nämäkin huoneet täyttyvät puheensorinasta. Sitten pääsette näkemään, mitä kaikkea uutta olemme museoon tuoneet.
Museo on valmis vastaanottamaan vieraat – tervetuloa!