Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn,
Maksufoorumi 17.5.2023
Suomen talous, maksaminen ja kriisinkestävyys
Hyvät maksufoorumin osallistujat, hyvät maksamisen asiantuntijat,
Kuten tiedämme, Maksufoorumi on varma kevään merkki. Joka vuosi on yhtä ilahduttavaa, miten moni eri alueen syväosaaja kohtaa Maksufoorumissa. Ensimmäisessä paneelissa kuulimme, miten raha liikkuu, ennen kuin ruoka päätyy meidän lautasillemme.
Kulutustottumukset ovat muuttuneet verkkokaupan myötä ja se näkyy eri toimijoille eri tavoilla. Yhteinen tavoitteemme on, että sähköinen maksaminen tehdään mahdollisimman sujuvaksi. Haluan jo tässä vaiheessa lämpimästi kiittää kaikki puhujia, panelisteja, keskusteluun osallistuneita sekä kaikkia tapahtumaan osallistuvia.
Kalvo 2. Kriisinkestävyys korostuu päätöksenteossa
Kulunut vuosi on ollut historiallinen – eikä sanan positiivisessa mielessä. Suomen toimintaympäristö on monella tapaa yhtä suuressa muutoksessa kuin viimeksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Siinä missä tuolloin mentiin eteenpäin Berliinin muurin murtuessa ja Euroopan yhdentyessä, mikä vahvisti etenkin pienille valtioille tärkeää yhteisövaraista turvallisuutta, nyt ihmiskunnan evoluutiossa kuljetaan pikemminkin peruutusvaihteella.
Lännen ja Venäjän välille on laskeutunut uusi rautaesirippu. Puhutaan toisesta kylmästä sodasta. Kiina ja Venäjä ovat lähentyneet ja haastavat sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, mikä voi johtaa maailman valtioiden jakautumiseen kahteen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin.
Maailman jakautuminen kahteen blokkiin ei olisi Euroopan eikä Suomen kaltaisten pienten valtioiden etu. Mutta siinäkin asetelmassa meidän pitää pystyä navigoimaan niin, että kansakuntana pärjäämme.
Vaikea geopoliittinen tilanne edellyttää Suomelta ja meiltä kaikilta kriisinkestävyyttä. Nato-jäsenyys ja vahva kansallinen puolustuskyky ovat ennakoivan kriisinkestävyyden turvallisuuspoliittisia tukipilareita.
Taloudessa maksamisen häiriönsietokyky korostuu, etenkin kun puhutaan yhteiskunnalle kriittisistä palveluista. Kaiken kaikkiaan kriisinkestävyys edellyttää vahvaa panostusta yhteiskunnan vakauteen, kokonaisturvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen, samoin kuin sujuvaa yhteistyötä valtiojohtamisessa eri instituutioiden ja vastuualueiden välillä.
Kalvo 3. Markkinavoimien hinnoittelema EKP:n ohjauskoron ura
Sodan ja energiakriisin johdosta epävarmuus on ollut suurta ja hidastanut kasvua myös Euroopan taloudessa. Inflaatio on edelleen aivan liian nopeaa, ja etenkin energian ja ruoan hinnasta puhdistettu ja rahapolitiikan tekemisen kannalta keskeinen pohjainflaatio on osoittautunut ikävän sitkaaksi.
EKP:n neuvosto on nostanut korkoja viime vuoden heinäkuusta alkaen ja EKP:n tärkein ohjauskorko, keskuspankin pankeille maksama talletuskorko, on nyt 3,25 prosenttia. Markkinavoimat odottavat korkojen nousun jatkuvan yhä jonkin aikaa, kuten tästä markkinadataan perustuvasta kuvasta näkyy.
Koron nostoilla halutaan estää inflaation ryöpsähtäminen hallitsemattomaksi ja reaalisen ostovoiman jatkuva mureneminen. Näin pyritään ylläpitämään kestävän kasvun ja korkean työllisyyden vaatimaa talouden vakautta.
Korkopäätöksissä arvioidaan, luonnollisesti aina tuoreimpien tietojen pohjalta, miten energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio kehittyy ja toisaalta miten hyvin rahapolitiikka puree. Meidän on nähtävä, että pohjainflaatio on selkeästi ja kestävästi laskusuunnassa ennen kuin lopetamme rahapolitiikan kiristämisen. Olemme siirtyneet rahapolitiikassa kokonaiskysyntää rajoittavalle alueelle, eikä meidän ole syytä poistua sieltä ennenaikaisesti, vaan toimia johdonmukaisesti inflaation vakauttamiseksi 2 prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.
Työllisyyskehitys on koko Euroopassa nyt parempaa kuin vuosikymmeniin, mikä kannattelee taloutta myös meillä Suomessa. Kestävän kasvun polku on eittämättä kapea, mutta ennakoivalla, punnitulla politiikalla sitä pystytään kulkemaan. Siten voimme saavuttaa hintavakaustavoitteemme aiheuttamatta tarpeettomia kustannuksia taloudelle ja työllisyydelle.
Kalvo 4. Suomen talouskasvu pysähtyi väliaikaisesti
Entä Suomen talous? Venäjän hyökkäyssodan kärjistämän energiakriisin ja elinkustannusten nopean nousun seurauksena talouskasvu pysähtyi viime vuoden lopulla. Alkuvuotta kuvaavat ennakkotiedot viittaavat Suomen talouden selvään piristymiseen ja näkymät ovat tällä hetkellä valoisammat kuin vielä Suomen Pankin maaliskuun ennustejulkaisun aikaan. Vaikka talvesta selvittiin odotettua paremmin, kaikkia vaikeuksia ei vielä ole voitettu. Nopean inflaation ja korkojen nousun vaikutukset välittyvät talouteen viipeellä ja jarruttavat edelleen talouskasvua tänä vuonna.
Kalvo 5. Suomen julkinen velkasuhde kaksinkertaistunut
Kriisinkestävyyden tukijalka on vahva julkinen talous. Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti jo 15 vuoden ajan. Ruotsin ja Tanskan julkinen velkasuhde on pysynyt noin 40 % tasolla BKT:sta, mutta Suomen on kaksinkertaistunut vuoden 2009 jälkeen. Suomen julkinen velka jatkaa kasvuaan lähivuosina, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä.
Julkisen talouden kestävyyden ei pitäisi olla vain ”yksi tavoite muiden joukossa”, vaan sitä on pidettävä välttämättömänä edellytyksenä yhteiskunnan luotettavalle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Julkisen talouden tasapainottamiseksi Suomessa tarvittaisiin mielellään kahden hallituskauden mittainen sopeuttamisohjelma.
Kalvo 6. Päivittäismaksamisen varajärjestely
Sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa että Suomen Nato-jäsenyysprosessi ovat nostaneet Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkaa fyysisessä ja kyberympäristössä.
Suomessa yksittäiset toimijat, kuten pankit, ovat pitkään kehittäneet varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Tätä täydentämään viranomaiset ovat valmistelleet varajärjestelyn päivittäismaksamisen turvaamiseksi siltä varalta, että yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa ei voitaisi käyttää normaaleja eurooppalaisia maksujärjestelmiä tai joidenkin pankkien omia järjestelmiä.
On selvää, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne keväällä 2022 kiihdytti ratkaisun toteuttamista. Varajärjestelmän toimeenpanon vaatimat muutokset lainsäädäntöön tulivat voimaan viime vuoden heinäkuussa.
Viranomaisten ja pankki- ja maksupalvelusektorin lisäksi mukana on ollut päivittäismaksamisen kannalta kriittisiä toimijoita, kuten vähittäiskaupan yrityksiä. Kiitos kaikille tästä tärkeästä työstä, jonka ansiosta yhteiskuntamme on aiempaa paremmin varautunut vakaviin häiriöihin. Yhteistyö maksamisen varautumisen hyväksi jatkuu tulevaisuudessa.
Pankkisektorin kriisinkestävyyttä on tarkkailtava tiiviisti. Venäjän hyökkäyssodan vauhdittama inflaatio ja korkojen nousu ovat ravisuttaneet kansainvälistä pankkikenttää. EKP on tarvittaessa valmis käyttämään koko työkalupakkiaan hinta- ja rahoitusvakauden säilyttämiseksi euroalueella.
Tänä keväänä kaatuneiden amerikkalaisten pankkien riskienhallinta petti, ja niiden liiketoimintamallit olivat haavoittuvia korkojen nousulle. Yhdysvalloissa v. 2018 kevennetty pankkisääntely salli pankeille vääränlaisen riskinoton, jota höllennetty pankkivalvonta ei havainnut.
Pankkien riskejä koskeva sääntely on Euroopassa monin osin tiukempaa ja kattavampaa kuin Yhdysvalloissa, eivätkä eurooppalaiset pankit näytä ottaneen yhtä suuria korko-, markkina- ja likviditeettiriskejä kuin amerikkalaiset kumppaninsa.
Kalvo 7. Euroalueen pankkien puskurit nyt selvästi tukevammat
Kaiken kaikkiaan Euroopan pankkijärjestelmä on selvinnyt varsin vähäisin vaurioin viime vuosien suurista ulkoisista sokeista: pandemiasta, sodasta sekä energia- ja elinkustannuskriisistä. Viidentoista vuoden takaisen globaalin finanssikriisin jälkeen tehdyt sääntelyuudistukset ovat merkittävästi vahvistaneet pankkien puskureita ja kriisinkestävyyttä.
Meidän ei tule kuitenkaan tuudittautua mihinkään väärään turvallisuuden tunteeseen. Taloushistoria on osoittanut, että taloudellisen toimintaympäristön suuret muutokset – kuten korkojen äkillinen nousu – voivat horjuttaa rahoitusjärjestelmän vakautta odottamattomilla tavoilla. Kaikkia korkojen nousun seurauksia ei ole vielä nähty.
Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota myös Suomessa. Suomen pankkijärjestelmä on hyvässä kunnossa, mutta rakenteellisesti haavoittuva mm. suuren kokonsa, keskittyneisyytensä ja yhteisten riskikeskittymiensä vuoksi. Siksi Suomen talouden ja pankkijärjestelmän kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa entisestään. Tässä toimivat apuna makrovakauspolitiikan välineet.
Eurooppalaisella maksamisen kentällä koettiin maaliskuussa 2023 historiallisia hetkiä, kun useita vuosia kestänyt työ eurojärjestelmän pankkien välisen maksujärjestelmän uusimiseksi saatiin onnistuneesti päätökseen. Pitkään ja luotettavasti palvellut keskuspankkien ylläpitämä TARGET2-järjestelmä korvattiin uudella T2-järjestelmällä.
Uusi järjestelmä mahdollistaa yhä tehokkaamman likviditeetin hallinnan esimerkiksi pikamaksuja ja arvopaperiselvitystä varten. Suomen osalta kehitys viedään loppuun tulevana syksynä arvopaperikeskuksen liittyessä yhteiselle alustalle. Haluan tässä vaiheessa kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita osapuolia yhteistyöstä, joka mahdollisti koko pankkijärjestelmän samanaikaisen käyttöönoton.
Hyvät ystävät,
Tässä isojen muutosten ja haasteiden maisemassa on tärkeää, että yhteistyömme maksujärjestelmän kehittämiseksi jatkuu yhtä tiiviinä ja menestyksekkäänä kuin tähänkin asti.
Suomen Pankki, yhdessä muun eurojärjestelmän kanssa, tukee vahvasti pikamaksamisen yleistymistä. Suomalainen pikamaksuratkaisu lisäisi osaltaan kilpailua vähittäismaksumarkkinoilla ja loisi vaihtoehdon kortti- ja käteismaksamiselle. Saamme myöhemmin tänään kuulla enemmän uudesta ratkaisumallista.
Toivotan teille kaikille antoisaa sekä rakentavaa keskustelua Maksufoorumissa ja samalla hyvää kevättä ja alkavaa kesää. – Kiitos!
Esityskalvot (PDF)