Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Avaussanat BOFIT Venäjä-tietoiskussa
Helsinki, 25.3.2024
Tervetuloa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen jo varsin perinteiseen Venäjä-tietoiskuun. Tässä tilaisuudessa tarkastelemme Venäjän talouden nykytilannetta sekä yritämme miettiä, mihin se suuntaa seuraavien kahden vuoden aikana.
Tämän vuoden tietoisku on kolmas Venäjän laittoman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen seurauksena maa on eristäytynyt hyvin suuresta osasta maailmantaloutta. On suorastaan hätkähdyttävää huomata, että viime vuonna Suomi vei tavaroita itäistä naapurimaatamme enemmän meistä kaukaisiin, samassa talouden kokoluokassa liikkuviin Australiaan ja Brasiliaan. Lisäksi Yhdysvallat oli ensikertaa maamme taloushistoriassa tavaravientimme suurin kohdemaa.
Tästä huolimatta tarve ymmärtää Venäjän taloutta on säilynyt. Joku voisi sanoa, että sen tarve on nyt itse asiassa suurempi kuin muutama vuosi sitten. Analyysin ja ymmärryksen käyttötarkoitus on vain nyt erilainen. Venäjän taloudellisen merkityksen supistumisesta huolimatta, sen geopoliittinen merkitys on suurempi kuin vuosikymmeniin. Venäjän taloudellisen kehityksen analysointi ja ennakointi auttavat meitä arvioimaan maan kehitystä myös kokonaisvaltaisemmin. Sitä oikeastaan toivoisi, että BOFITin analyysin pääkohteiden Kiinan ja Venäjän geopoliittinen merkitys olisi jatkossa pienempi ja vähintäänkin nykyistä rauhallisempi.
Tietoiskun ensimmäisellä puoliskolla vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen esittelee BOFITin uuden ennusteen Venäjän talouskehityksestä vuoteen 2026 asti. Pitkän aikavälin kasvupotentiaali on sodan aloittamisen takia laskenut entisestään, ja tällä hetkellä kasvua pidetäänkin yllä kaatamalla julkista rahaa sodankäyntiin ja kaikkeen siihen liittyvään toimintaan.
Vanhempi ekonomisti Heli Simola tarkastelee puolestaan Venäjän valtiontalouden näkymiä; kuinka kauan nykyisen kaltainen rahankäyttö voi jatkua? Tämän jälkeen yleisöllä – sekä täällä rahamuseossa että linjoilla – on mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Kahvitauon jälkeen katseemme kääntyy ensin Suomen idänkauppaan, pakotteisiin ja näiden kehitykseen. Tullin valvontajohtaja Sami Rakshit tarkastelee Suomen turvallisuustoimintaympäristön muutosten vaikutuksia kauppaan. Tietoiskun viimeisessä esityksessä vanhempi neuvonantaja Laura Solanko analysoi Venäjän väestökehitystä ja työmarkkinoita. Työikäinen väestö on supistunut jo yli kymmenen vuotta, ja sota on muun muassa lisännyt koulutetun väen maastamuuttoa. Tämä kaikki hidastaa talouskasvua entisestään. Kahden esityksen jälkeen on taas yleisökysymysten vuoro.
Venäjän aloittama sota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta, ja ukrainalaisten kantama kustannus on hyvin suuri. Sodan voittamisessa he tarvitsevat meidän apuamme, monin eri tavoin. Meidän on myös tärkeää edelleen ymmärtää Venäjän yhteiskunnan toimintaa, myös talouden osalta. Tämän ymmärryksen ja tietämyksen lisääminen on tänään tavoitteemme.
Kiitos. Seuraavaksi puheenvuoro BOFITin päällikölle Iikka Korhoselle. Iikka, ole hyvä.