Talouden normaali toiminta edellyttää rahoituksen sujuvaa välittymistä. Talouskriiseissä epävarmuus kuitenkin uhkaa tyrehdyttää rahan liikkeet. Tämä lisää keskuspankin merkitystä rahoituksen välittymisen varmistajana. Euroalueen keskuspankkien toiminta muuttui jo finanssikriisin ja eurooppalaisen valtionvelkakriisin aikana, kun rahapolitiikan keinovalikoimaa laajennettiin. Käyttöön otettiin pankkien pitempikestoiset ja kohdennetut luotot, arvopapereiden mittavat ostot sekä ennakoiva viestintä. ”Kriisitilanteissa yhteistyön hyödyt korostuvat. Suomalaisilla pankeilla ja rahoitusmarkkinoilla on osana eurojärjestelmää käytössään samat rahoituskanavat yhtenäisillä ehdoilla kuin muilla euroalueen toimijoilla”, sanoo johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Keväällä 2020 alkaneen koronapandemian aikana eurojärjestelmä ja Suomen Pankki sen osana ovat edelleen muuttaneet rahapolitiikan toteutusta tavoilla, joilla talouden syöksyä ja markkinoiden epävakautta on pystytty hillitsemään. ”Keskuspankki toimii talouden kriisitilanteissa voimakkaasti hintavakauden sekä kestävän talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi”, Tuomas Välimäki painottaa.
Arvopapereiden ostojen avulla eurojärjestelmä kasvattaa rahoitusjärjestelmän likviditeettiä ja laskee korkoja velkakirjamarkkinoilla. Tämä keventää yritysten, pankkien, valtioiden ja viime kädessä myös kotitalouksien rahoituskustannuksia, mikä on heikkojen talous- ja inflaationäkymien vuoksi tarpeen. Suomen Pankin omistuksessa on rahapolitiikan ohjelmien arvopapereita vajaan 57 mrd. euron edestä. Näitä arvopapereita on ostettu lähes 30 mrd. euron arvosta julkisen sektorin velkakirjaohjelmassa. Pandemiaan liittyvässä ohjelmassa on lisäksi ostettu runsaan 7 mrd. euron edestä velkakirjoja. Pääosa molempien ohjelmien ostoista on kohdistunut Suomen valtion velkakirjoihin. Kukin kansallinen keskuspankki ostaa näiden ohjelmien kautta vain oman valtionsa velkakirjoja ja kantaa näihin liittyvät riskit.
Rahoitusoloja on kevennetty myös myöntämällä luottoja Suomessa toimiville pankeille. Koronapandemian vuoksi eurojärjestelmä laski keväällä edelleen kohdennettujen luottojen korkoja. ”Poikkeuksellisen edullisen keskuspankkirahoituksen myötä tuemme suomalaisten pankkien mahdollisuutta rahoittaa suomalaista yritystoimintaa ja suomalaisia kotitalouksia koronatilanteessa. Pankit ovatkin hyödyntäneet keskuspankkirahoitusta enemmän kuin koskaan aiemmin”, selventää Tuomas Välimäki.
Keskuspankin vakuuspolitiikalla tuetaan rahapolitiikan tavoitteita, markkinoiden toimintaa sekä rahoitusvakautta. Koronapandemian aikana eurojärjestelmä on vakuusehtojaan helpottamalla varmistanut pankkien kyvyn luotottaa reaalitaloutta. ”Vakuuksien riittävyyden turvaaminen mahdollistaa pankkien täysimääräisen osallistumisen eurojärjestelmän pitkiin ja matalakorkoisiin rahoitusoperaatioihin. Yhteisten päätösten lisäksi Suomen Pankki ottaa syyskuun 2020 alusta käyttöön kansallisen lisälainasaamiskehikon, millä tuetaan pankkien luotonannon jatkumista erityisesti yrityksille, joita pandemia on koetellut”, kertoo Tuomas Välimäki.
Koronapandemian alkuvaiheessa Suomen Pankki tuki myös sijoitustoimintansa kautta rahoituksen välittymistä. Ostamalla yritystodistuksia keskuspankki pystyi vakauttamaan suomalaisten markkinoiden toimintaa tilanteessa, jossa muut sijoittajat olivat poistuneet. ”Yritystodistusten ostot auttoivat markkinoiden toiminnan vakautumista ja osaltaan poistivat pankkien yritysrahoitukseen kohdistuvia paineita”, sanoo Tuomas Välimäki.