Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto sai 7.7.2021 päätökseen rahapolitiikan strategiansa uudistamisen. Strategia kuvaa, miten EKP ylläpitää hintavakautta euroalueella ja millaisia täsmällisempiä tavoitteita se rahapolitiikalleen asettaa. "Vakaat ja ennustettavat hintanäkymät ja sitä kautta kansalaisten luottamus rahan ostovoiman säilymiseen ovat keskeinen edellytys kestävälle talouskasvulle ja korkealle työllisyydelle. Strategian tausta-ajatus on, että koko kansantalouden tasolla hintavakaus, tasapainoinen kasvu ja korkea työllisyys ovat keskenään sopusoinnussa olevia tavoitteita", sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Uuden strategian mukaan hintavakautta voidaan ylläpitää parhaiten pyrkimällä 2 prosentin inflaatioon keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiotavoite on symmetrinen, eli EKP:n neuvosto pitää tavoitetta hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota yhtä kielteisenä. Symmetrinen inflaatiotavoite auttaa ankkuroimaan inflaatio-odotuksia, jotka ovat olennaisia hintavakauden kannalta. "Uusi inflaatiotavoite on selkeästi symmetrinen ja yksiselitteinen", painottaa Olli Rehn.
Talouden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun EKP:n strategiaa viimeksi arvioitiin vuonna 2003. Pitkän aikavälin rakenteelliset trendit, etenkin tuottavuuskasvun hidastuminen ja väestön ikääntyminen, ovat hidastaneet kansantalouden kasvuvauhtia ja alentaneet korkotasoa. Näin ollen rahapolitiikan keventämiselle perinteisillä välineillä – lähinnä koronlaskuilla – on ollut vähemmän tilaa nollakorkorajoitteen vuoksi. Rajoitetta voidaan lievittää ennakoivalla viestinnällä, arvopaperiostoilla ja pidempiaikaisilla rahoitusoperaatioilla.
Inflaatiotavoitteen symmetrisyyden vuoksi EKP:n neuvosto katsoo tarpeelliseksi ottaa huomioon korkojen tosiasiallisen alarajan vaikutukset. "Kun korkotaso taloudessa lähenee alarajaansa, vaaditaan erityisen voimallisia tai tarvittaessa pitkäkestoisia rahapoliittisia toimia, jotta talous ei pääse juuttumaan pitkäaikaisesti liian hitaaseen inflaatioon. Inflaatio voi väliaikaisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa", selventää pääjohtaja Olli Rehn.
Hintavakaustavoitetta vaarantamatta EKP:n neuvosto ottaa keskipitkällä aikavälillä huomioon mm. täystyöllisyyteen ja rahoitusvakauteen liittyviä näkökohtia. "Keskipitkälle aikavälille määritelty inflaatiotavoite mahdollistaa myös muiden tärkeiden tavoitteiden, kuten täystyöllisyyden, painottamisen päätöksenteossa, luonnollisesti hintavakautta vaarantamatta", sanoo pääjohtaja Olli Rehn.
Ilmastonmuutos ja siirtymä vähähiiliseen talouteen vaikuttavat talouden ja rahoitusjärjestelmän rakenteisiin ja suhdannekehitykseen, ja sitä kautta myös keskuspankkien toimintaan. "EKP:n neuvosto korostaa, että se on sitoutunut huomiomaan systemaattisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät seikat rahapolitiikassaan. Toimintasuunnitelma on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulun", kertoo pääjohtaja Olli Rehn.
Uusi strategia perustuu laajaan asiantuntija- ja tutkimustyöhön sekä vuoropuheluun eurooppalaisten kanssa. Suomen Pankin tutkimus on ollut keskeisessä roolissa, kun on arvioitu nykyisen inflaatiotavoitteen onnistumista. EKP ja kansalliset keskuspankit ovat kuulleet kansalaisten näkemyksiä inflaatiosta, työllisyydestä ja kestävästä talouskasvusta. "Vuoropuhelu ei pääty tähän. Meidän tulee pystyä viestimään ymmärrettävästi päätöksistä, jotka vaikuttavat lähes kaikkeen ihmisten taloudenpitoon", sanoo pääjohtaja Olli Rehn.
Rahapolitiikan strategian uudistaminen käynnistettiin vuoden 2020 alussa. Edellinen strategia oli otettu käyttöön vuonna 1998, ja sitä oli täsmennetty vuonna 2003. Jatkossa EKP:n neuvosto arvioi strategiaansa säännöllisesti. Seuraava arvio on tarkoitus tehdä vuonna 2025.
Lisätietoja antaa viestintäpäällikkö Jenni Hellström, puh. 09 183 2632.
EKP:n rahapolitiikan strategiaa koskevat linjaukset:
EKP:n rahapolitiikan strategiaa koskevat linjaukset (europa.eu)