Suomen talous on toipunut nopeasti koronakriisin aiheuttamasta syvästä taantumasta. ”Kasvun veturina ovat erityisesti kotitalouksien kulutus ja yritysten piristyneet investoinnit. Elpyminen on kuitenkin yhä epätasaista. Etenkin uuden virusmuunnoksen leviäminen on tuonut nopeasti talouteen epävarmuutta”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2021–2024. Suomen talous kasvaa 3,5 % vuonna 2021 ja 2,6 % vuonna 2022. Maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä korkeat raaka-aineiden hinnat tylsyttävät parhaan terän kasvulta ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa. Vuoteen 2024 mennessä talouden kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, mikä heijastaa väestön ikääntymisestä johtuvia vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Inflaatio on nopeutunut myös Suomessa vuonna 2021. Kysynnän voimakas elpyminen ja samaan aikaan tarjontaketjuihin muodostuneet pullonkaulat ovat nostaneet hintoja sekä maailmalla että Suomessa. Myös energian hintojen nousu on ollut laaja-alaista ja voimakasta. ”Kuluttajat ovat huomanneet korkean raakaöljyn hinnan bensiinipumpuilla, ja sähkön tukkuhintojen nousu on siirtynyt osittain kuluttajahintoihin. Inflaatio kuitenkin hidastuu vuoden 2022 aikana, sillä energian hintojen odotetaan kääntyvän laskuun ja tarjonnan pullonkaulojen hellittävän”, toteaa Obstbaum. Inflaationäkymiin liittyy kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta.
Vaikka suhdannetilanne jatkuu vahvana, talouden rakenteet rajoittavat kasvun mahdollisuuksia. Työllisyyden ripeä kohentuminen tasaantuu talouden nopeimman kasvun jäätyä taakse. ”Työllisyyden kasvua hidastaa sopivan työvoiman puute, joka vaikeuttaa avoimien työpaikkojen täyttämistä. Työttömyys on yhä suurempaa kuin ennen koronakriisiä, ja monilla työttömyys on ehtinyt pitkittyä. Jos kohtaanto-ongelmat laajenevat, avoimien työpaikkojen lisääntyminen ei johda työttömyyden merkittävään laskuun”, sanoo Obstbaum.
Koronakriisistä on seurannut entistä velkaisempi julkinen talous. Talouden elpyminen auttaa korjaamaan alijäämää, mutta ennustejakson lopulla julkinen talous jää silti edelleen alijäämäiseksi. Vuonna 2024 julkinen velka suhteessa BKT:hen on selvästi suurempi kuin ennen koronakriisiä. Velkaa kasvattavat myös muun muassa puolustusvälinehankinnat.
Talouskehitykseen vaikuttavat monet ennalta arvaamattomat tekijät. Varsinkin lähivuosina kehitys voi olla ennustettua heikompaa. Suurimmat riskit liittyvät uudelleen heikentyneeseen pandemiatilanteeseen. Uusia vakavia virusmuunnoksia voi syntyä jatkossakin. Lisäksi talouden epävarmuutta kasvattavat edelleen tarjontahäiriöt, jotka voivat vaikuttaa talouteen paljonkin.
Toisaalta talouskehitys voi osoittautua odotettua paremmaksikin. Kun pandemiasta johtuva varovaisuus hellittää, kotitaloudet voivat alkaa käyttää pandemian aikana kertyneitä säästöjään kulutukseen. Myös yritysten investoinnit voivat yllättää positiivisesti.