Viime vuosien talouspolitiikkaa ovat sävyttäneet koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Kriisivuodet ovat osoittaneet, miten tärkeää on, että finanssipolitiikalla on riittävästi liikkumavaraa. Nopeat ja voimakkaat raha- ja finanssipolitiikan toimet ovat tasoittaneet suhdannetta. Kääntöpuolena on se, että julkinen velkasuhde on kasvanut selvästi.
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti jo neljäntoista vuoden ajan. Sama suunta jatkuu, ellei talouspolitiikassa tehdä korjaavia toimenpiteitä. ”Olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa talouspolitiikassa joudutaan keskittymään samanaikaisesti sekä lyhyen aikavälin inflaatio-ongelmaan että pitkän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin”, toteaa pääjohtaja Olli Rehn.
Inflaatio oli ennakkotietojen mukaan marraskuussa euroalueella 10,0 % ja Suomessa 9,1 %. Energian hinnan nousu on tärkein tekijä nopean inflaation taustalla, mutta hintojen nousu on laajentunut lähes kaikkiin tavaroihin ja palveluihin. Epävarmuus leimaa näkymiä.
”Rahapolitiikka on mitoitettu siten, että se vähentää tehokkaasti inflaatiopaineita ja pitää talouden toimijoiden inflaatio-odotukset ankkurissa”, sanoo Olli Rehn. Euroopan keskuspankin neuvosto nosti ohjauskorkoja edelleen 0,5 prosenttiyksiköllä joulukuussa. Keskuspankin pankeille maksama talletuskorko on 2%. ”Inflaation vakauttaminen 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen edellyttää, että korot nostetaan sellaiselle tasolle, joka rajoittaa kysyntää riittävästi ja pitää inflaatio-odotukset rahapolitiikan tavoitteen mukaisina. Inflaation saaminen hallintaan tukee kestävää ostovoiman kasvua”, sanoo Olli Rehn. Laajan arvopapereiden osto-ohjelman (eng. APP) mukaisia ostoja aletaan supistaa hallitusti maaliskuusta 2023 alkaen. Arvopapereiden erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen.
”Inflaatiotavoitteen saavuttamista tukee se, jos finanssipolitiikassa pidättäydytään kokonaiskysyntää kasvattavista toimista. Lähitulevaisuus on epävarma, mutta tarjontatekijöiden rajoittaessa talouden aktiviteettia elvyttävä finanssipolitiikka ei tue talouskasvua eikä työllisyyttä, vaan johtaa pikemminkin hinta- ja kustannustason nousuun”, sanoo Rehn.
Julkista taloutta on vahvistettava, jotta voidaan varmistaa kasvavien ikäsidonnaisten menojen rahoittaminen. ”Julkisen velan kasvu on syytä pysäyttää lähivuosina, jotta tulevissakin kriiseissä ja tulevilla sukupolvilla olisi riittävästi liikkumavaraa”, tähdentää Rehn. Päämääräksi olisi syytä ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja laatia sen saavuttamiseksi johdonmukainen sopeutusohjelma, joka olisi useamman vaalikauden pituinen. ”Ratkaisevaa on vahva poliittinen sitoutuminen julkisen talouden kestävyyteen ja sen edellyttämien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen”, sanoo Rehn. ”Näitä tavoitteita tukisi EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistus, josta pitäisi kyetä päättämään ilman turhia viiveitä.”
Tehokkain tapa tasapainottaa julkista taloutta olisi yhdistelmä talouskasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia sekä julkisen talouden sopeutusta. Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia tulee vahvistaa panostamalla koulutukseen, tukemalla uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä sekä parantamalla työperäisen ja koulutusperäisen maahanmuuton edellytyksiä.
Tiedotteeseen on korjattu 16.12.2022. klo 13.20 lause ”Keskuspankin pankeille maksama talletuskorko on 2 %.” Aikaisemmin lehdistötiedotteessa luki virheellisesti ”Pankkien keskuspankille maksama talletuskorko on 2 %.”