Energian ja elintarvikkeiden jyrkästi nousevat hinnat, tarjonnan pullonkaulat ja pandemian jälkeinen kysynnän elpyminen ovat lisänneet hintapaineita merkittävästi, ja inflaatio on kiihtynyt sekä euroalueella että Suomessa aivan liian nopeaksi. Lokakuussa inflaatio oli euroalueella jo 10,7 %. Sen vuoksi rahapolitiikkaa on kiristetty usean elvyttävän vuoden jälkeen.
”Aloitimme Euroopan keskuspankin neuvostossa rahapolitiikan normalisoinnin vuoden 2021 joulukuussa. Sitä viedään nyt eteenpäin johdonmukaisesti ja määrätietoisesti, jotta inflaatio vakaantuisi keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteemme mukaiseksi”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisessa.
Ennen koronnostojen aloittamista heinäkuussa EKP:n tärkein ohjauskorko oli negatiivinen, –0,5 %. Tällä hetkellä tämä pankkien keskuspankille maksama talletuskorko on 1,5 %. Ohjauskorkoja nostetaan todennäköisesti vielä lisää. Nostamistahti riippuu inflaatio- ja talouskehityksestä.
Suomen haasteista puhuttaessa ei voida sivuuttaa julkista taloutta ja pitemmän aikavälin kasvunäkymiä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF korosti viime viikolla, että Suomen julkista taloutta on keskipitkällä aikavälillä vakautettava huomattavasti, jotta velkasuhde saadaan pienenemään keskipitkällä aikavälillä. ”Meillä on puutteistaan huolimatta melko kelpo hyvinvointiyhteiskunta, mutta tätä nykyä liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä. Ikärakenteen muutos ja ilmaston muuttuminen eivät ole enää pitkän aikavälin tai tulevaisuuden ongelmia, vaan niiden vaikutukset näkyvät jo”, tähdentää pääjohtaja Rehn.
Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii aktiivisia tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimia. Rakenteellinen alijäämä, kasvavat korkomenot ja ikäsidonnaiset menot johtavat kansantaloutemme ylivelkaantumiseen, ellei suuntaa muuteta. Lähtökohdaksi tulisi ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti.
Jos väestönkasvun ja koulutuksen nykyiset kehityskulut jatkuvat, uhkana on, että inhimillisen pääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla. ”Tulevaisuuden suuri haaste on perinteisen vahvuutemme, koulutetun ja osaavan työvoiman, muuttuminen vakavaksi kasvun pullonkaulaksi. Työvoiman ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen rajoittavat osaavan työvoiman saantia useilla toimialoilla ja ammateissa”, selventää pääjohtaja Rehn. Työvoiman saatavuus on avainkysymys ikääntyvässä Suomessa, mikä asettaa vaatimuksia niin työmarkkinoiden toiminnalle, koulutusjärjestelmälle kuin työperäiselle maahanmuutolle.
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe eduskunnan talousvaliokunnassa:
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varjossa (suomenpankki.fi)