Viime vuoden positiivinen talouskehitys on saanut uuden varjon ylleen Venäjän Ukrainaan tekemän laittoman hyökkäyksen vuoksi. Epävarmuus on lisääntynyt ja energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. "Siihen, mitkä ovat sodan vaikutukset talouteen, liittyy suurta epävarmuutta, sillä ne riippuvat olennaisesti konfliktin kestosta ja laajuudesta", sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
"Ukrainassa on käynnissä valtava inhimillinen tragedia ja humanitaarinen katastrofi. Ukrainalaisten tukeminen ja auttaminen on nyt ensisijaista. Eurooppa on osoittanut yhtenäisyytensä myös asettamalla nopeasti ennennäkemättömän voimakkaita talouspakotteita Venäjälle. Sota pakottaa Euroopan ja Suomen uudistamaan talouden rakenteitaan sekä tiivistämään taloudellista ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä", sanoo pääjohtaja Olli Rehn.
Venäjän ja Ukrainan välinen sota vaikuttaa olennaisesti euroalueen talouskasvuun ja inflaatioon. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat, kansainvälinen kauppa hankaloituu ja talouden toimijoiden luottamus heikkenee. Euroalueen talous on muuten vankalla pohjalla ja sitä tuetaan mittavin toimin.
Inflaatiovauhti oli euroalueella helmikuussa 5,8 %, ja sen arvioidaan nopeutuvan vielä jonkin aikaa. Tärkein tekijä nopean inflaation taustalla oli energian hintakehitys. Markkinat hinnoittelevat energiahintojen säilyvän korkeina odotettua pitempään.
Euroopan keskuspankin neuvosto arvioi, että rahapolitiikan asteittaista normalisointia voidaan jatkaa. Arvopapereiden ostojen määrä riippuu siitä, millaisia tietoja talouskehityksestä saadaan ja miten ne vaikuttavat EKP:n neuvoston tilannearvioon. "EKP:n ohjauskorkoja voidaan ryhtyä nostamaan jonkin aikaa sen jälkeen, kun arvopapereiden netto-ostot ovat päättyneet, ja muutoksia tehdään asteittain", tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.
Tässä epävarmassa tilanteessa Euroopan keskuspankki huolehtii jatkossakin rahapolitiikan häiriöttömästä välittymisestä euroalueella ja pitää rahoitusolot keveinä. Tarvittaessa EKP:n neuvosto on valmis käyttämään kaikkia rahapolitiikan välineitään joustavasti, jotta inflaatio vakaantuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen.
Euroopan rahoitusmarkkinat ovat toimineet viime viikkoinakin ilman vakavia häiriöitä. "Euroalueen keskuspankit, mukaan lukien Suomen Pankki varmistavat, että rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanne pysyy hyvänä", tähdentää Olli Rehn.
Suomessa talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Suomen Pankki julkistaa väliennusteen sijasta kaksi laskelmaa kriisin vaikutuksista Suomen talouteen.
Ensimmäisessä laskelmassa vaikutukset talouskasvuun ja inflaatioon rajautuisivat pääosin vuoteen 2022 ja Suomen talous kasvaisi noin 2 %. Toisessa laskelmassa Suomen vientimarkkinat heikentyvät enemmän ja raaka-aineiden ja energian hinnat pysyvät sodan takia pidempään korkeina. Talouden sopeutuminen ja menetettyjen Venäjän markkinoiden korvaaminen olisi hidasta. Tällöin Suomen talouskasvu voisi jäädä vain noin 0,5 prosenttiin vuosina 2022–2023. Molemmissa laskelmissa Suomen inflaation odotetaan nopeutuvan kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin lähinnä energian ja raaka-aineiden hintojen nousun myötä.
Venäjä on puolestaan vajoamassa syvään talouskriisiin. Finanssikriisi, pääomaliikkeiden rajoitukset ja ulkomaalaisten yritysten laajamittainen maasta poistuminen johtavat siihen, että elintaso laskee ja investoinnit supistuvat jyrkästi. Venäjän talous saattaa supistua noin 10 % tänä vuonna. Venäjän tuonnin arvon arvioidaan romahtavan noin 50 %.
Lisätietoja antavat:
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh. 09 183 2363 (Suomen talous)
Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen, puh. 09 183 2272 (Kansainvälinen ja Venäjän talous sekä sanktiot)