Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut
Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa 28,0 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli 0,3 %. Kulutusluotoista noin puolet (13,8 mrd. euroa) oli vakuudettomia kulutusluottoja (pl. ajoneuvolainat).
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta.
Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa.
Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluotoista ainoastaan ajoneuvolainojen kanta kasvoi (7,5 %) vuodentakaiseen verrattuna toukokuussa 2025. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut vuodentakaisesta. Toukokuun lopussa pankkien myöntämien ajoneuvolainojen kanta oli 4,8 mrd. euroa. Kun mukaan lasketaan muiden rahoituslaitosten myöntämät ajoneuvolainat[4], kotitalouksien ajoneuvolainakanta oli yhteensä 9,6 mrd. euroa[5]. Ajoneuvolainat kattavat kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta yli kolmasosan. 
Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen lopussa 28,0 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli 0,3 %. Kulutusluotoista noin puolet (13,8 mrd. euroa) oli vakuudettomia kulutusluottoja (pl. ajoneuvolainat). Kulutusluottoja myöntävistä toimijoista osuuttaan (18 %) kokonaiskulutusluottokannasta ovat viime aikoina kasvattaneet eniten rajan yli lainaavat luottolaitokset ja muut rahoituslaitokset.
Kokonaiskulutusluottokanta ei sisällä perintäyhtiöiden taseissa olevia kulutusluottoja. Joidenkin kulutusluottoja myöntävien toimijoiden liiketoimintamallin tarkastelu osoittaa, että ongelmaluottoja syntyy paljon ja niitä myydään pois taseesta esimerkiksi perintäyhtiöille. Hoitamattomien lainojen myynti osaltaan hidastaa lainakannan kasvua. Positiivisesta luottotietorekisteristä tehtyjen laskelmien mukaan perintäyhtiöillä oli taseessa maaliskuun 2025 lopussa yli 1,7 mrd. euron edestä kuluttajaluottoja[6], joista arvion mukaan merkittävä osuus on kulutusluottoja.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 12 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski huhtikuusta ja oli 2,77 % toukokuussa. Asuntolainakanta oli toukokuun 2025 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,3 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli toukokuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja toukokuussa 2,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 516 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski huhtikuusta ja oli toukokuussa 3,68 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli toukokuun lopussa 107,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,5 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli toukokuun 2025 lopussa 113,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,93 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 69,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,1 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat toukokuussa 1,3 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli toukokuussa 2,25 %.
| Lainat ja talletukset Suomeen, ennakkotietoja | |||||
| Maaliskuu, milj. euroa | Huhtikuu, milj. euroa | Toukokuu, milj. euroa | Toukokuu, 12 kk:n muutos1, % | Keskikorko, % | |
|---|---|---|---|---|---|
| Lainat kotitalouksille, kanta | 140 816 | 140 738 | 140 701 | -0,3 | 3,66 |
| - niistä asuntolainat | 105 544 | 105 586 | 105 539 | -0,3 | 3,10 |
| - niistä sijoitusasuntolainat | 8 874 | 8 902 | 8 912 | 3,21 | |
| Lainat yrityksille2, kanta | 106 982 | 106 988 | 107 719 | 0,1 | 3,59 |
| Kotitalouksien talletukset, kanta | 112 068 | 113 163 | 113 835 | 4,3 | 0,93 |
| Kotitalouksien uudet nostetut asuntolainat | 1 225 | 1 260 | 1 272 | 2,77 | |
| - niistä sijoitusasuntolainat | 126 | 120 | 110 | 2,88 | |
* Sisältää lainat ja talletukset kaikissa valuutoissa Suomeen. Suomen Pankin tammikuun 2021 ja sitä aiemmissa sekä EKP:n tilastojulkaisussa lainat ja talletukset esitetään euromääräisinä euroalueelle ja kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, minkä vuoksi taulukon luvut poikkeavat näistä julkaisuista.
1 Muutos on laskettu kantojen kuukausimuutoksista, jotka on puhdistettu arvostus- ja luokitusmuutoksista.
2 Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt.
- Euroalueen yleisön euromääräiset lainat ja talletukset: kanta, 12 kk:n muutos ja keskikorko
- Suomen kotitalouksien lainat ja talletukset
- Uudet lainasopimukset ja uudet nostetut kotitalouslainat
- Euroalueen rahamääriin ja niiden keskeisiin vastaeriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät
- Rahalaitosten laskennalliset korkomarginaalit
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.7.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Suomessa toimivien luottolaitosten myöntämät korttiluotot.
[2] Vuosimuutoksen laskennassa on huomioitu luottolaitosten ja muiden toimijoiden väliset lainojen ostot ja myynnit.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot ja ajoneuvolainat.
[4] Ml. taseen ulkopuoliset lainat.
[5] Maaliskuun 2025 lopun luku.
[6] Uuden aineiston käyttöön ja lukujen tulkintaan voi liittyä epävarmuutta. Epävarmuustekijät vähenevät, kun aineistoa kertyy lisää ja sen yksityiskohtaisesta analyysista saadaan lisää kokemusta. Positiivisen luottorekisterin tiedoista ei saa eriteltyä ”kulutusluottoja”. Perintäyhtiöiden taseissa olevat kuluttajaluotot sisältävät ajoneuvolainoja, jatkuvia luottoja ja muita kuluttajaluottoja.