Siirry sisältöön

Johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Artikkeli Kaleva-lehdessä
26.4.2018

Suomen alueet ponnistavat kasvuun eri eväin

Suomi on osiensa summa, myös taloudessa. Kaksi vuotta sitten käynnistynyt talouskasvu on maantieteellisestikin laaja-alaista. Toisaalta alueet ponnistavat kasvuun erilaisista lähtökohdista.

Pidemmällä kaarella teollinen rakennemuutos on kohdellut Suomen alueita hyvin eri tavoin. Tämä tiedetään hyvin Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Kuluneen vuosikymmenen alkupuolisko oli vaikeaa aikaa Pohjois-Pohjanmaan teollisuusyrityksille. Vuosi 2016 oli käännekohta parempaan, ja alueen yritysten näkymät ovat nyt pääosin hyvät.

Toipuminen on käynnissä vielä koko Suomessa, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana käynyt läpi kaksi taantumaa. Kokonaistuotannon taso oli viime vuonna vielä prosentin pienempi kuin vuonna 2008. Kyyti oli pitkään kylmää erityisesti teollisuudessa.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tunnetut ongelmat muodostuivat koko kansantalouden ongelmaksi. Muun metalliteollisuuden investointeihin perustuva vientikysyntä pysähtyi kriisivuosina kuin seinään. Suomen teollisuudesta on menetetty 100 000 työpaikkaa viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana.

Teollisuuden ongelmat olivat osin kotikutoisiakin. Vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky heikkeni voimakkaasti epäonnisesti ajoitettujen ja väärään suhdannenäkymään perustuvien palkankorotusten vuoksi vuosina 2008–2009. Kilpailukyvyn umpeen kurominen on osoittautunut hankalaksi, kun kustannuskehitys on ollut maltillista kilpailijamaissakin. Kilpailukykysopimus ja tuottavuuden koheneminen korjaavat kuitenkin parhaillaan olennaisesti suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä.

Metsäteollisuuden tuotannosta merkittävä osa syntyy pienehköillä tehdaspaikkakunnilla, joten tuotannon supistukset osuivat niihin erityisen rankasti. Suhteellisesti eniten työpaikkoja menetettiin Kaakkois-Suomessa, mutta myös Pirkanmaan ja Keski-Suomen metsäteollisuuspaikkakunnat kokivat kovia.

Perinteisen metalliteollisuuden osalta tilanne oli osin samankaltainen. Suhteellisesti suuria menetyksiä kokivat Raahe, Itä-Lappi ja Lounais-Suomi. Metalliteollisuuteen luettavan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden – erityisesti Nokian – supistuminen kohdistui kuitenkin myös suuriin kaupunkeihin, vaikka Salossa isku olikin omaa luokkaansa. Myös Oulun seudulla vaikutukset olivat tuntuvia.

Oulussa ja muissa suurissa kaupungeissa teollisten työpaikkojen menetyksiä on kompensoinut työpaikkojen lisääntyminen muilla aloilla. Rakennemuutoksen plussapuolella on palvelualojen kasvu. Yksityiset ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelualat ovat kasvaneet vahvasti.

Maakuntien elinvoima on aina perustunut niiden omien vahvuuksien onnistuneeseen hyödyntämiseen. Alueiden vahvuudet poikkeavat toisistaan ja voivat olla teollisuutta, teknologiaosaamista, bio- ja kiertotaloutta, matkailua ja muita palveluita tai kotimaista lähiruokaa ja muita maaseutuelinkeinoja.

Oulun seudun kehityksen tukijalka on tietotekniikka, joka on jo vahvempi kuin Nokian aikoina. Tutkimuspanostus näkyy siinä, että Oulussa toimivat terveysteknologian yritykset ovat päässeet hyvään vauhtiin.

Euroopan unionin rakennerahastoilla on Oulun seudulla tuettu korkeaa osaamista ja kilpailukykyä rakennemuutoksen jälkeen.

Pohjois- ja Itä-Suomessa ne ovat merkittäviä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rahoituslähteitä. Myös EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on tärkeä suomalaisen tutkimuksen ja innovaatioyhteisön rahoitukselle.

Kainuussakin näkymät ovat pitkästä aikaa paremmat. Terrafame on saanut kaivostuotannon vahvaan kasvuun ja purkanut edeltäjältään perittyjä ympäristöongelmia.

Transtechin tilauskanta on hyvällä tolalla. Myös Lapissa kaivannaisteollisuus ja biojalostamohankkeet pitävät hyvää taloudellista virettä yllä. Lapin matkailu takoo ennätyslukuja.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan suuressa osassa maata jo yli kolmanneksella yrityksistä on hankaluuksia löytää sopivaa työvoimaa. Siten työvoiman

kohtaanto-ongelma ei ehkä olekaan niinkään alueellinen – se, että työpaikat ja työtä etsivät olisivat maantieteellisesti eri paikoissa.

Pikemminkin kyseessä on ammatillinen ja osaamiseen liittyvä ongelma. Siksi elinikäiseen oppimiseen ja täydennys-·ja muuntokoulutuksen kannattaa panostaa. Lisäksi tarvetta on edelleen parantaa kannustimia työn tekemiseen.

Tänä vuonna Suomen talouden kasvun ennustetaan jatkuvan kohtuullisen vahvana. TEM:n selvityksen perusteella positiivisia kasvuodotuksia on laajasti koko maassa.

Talouden kasvu ja paremmat ajat tulisi käyttää julkisen talouden tilan kohentamiseen sekä sellaisten uudistusten toteuttamiseen, joilla pyritään korjaamaan myös paikallisesti tunnistettavia kasvua hidastavia tekijöitä.