Talous elpyy edelleen vahvasti sekä euroalueella että Suomessa, joskin nopein kasvu on taittumassa. Keskuspankkien rahapolitiikka on auttanut yritysten ja kotitalouksien selviämistä koronakriisin pahimman vaiheen yli ja tukenut talouden kasvua. Epävarmuus on kuitenkin lisääntynyt erityisesti heikentyneen pandemiatilanteen vuoksi. "Pandemian saaminen aisoihin on yhä keskeistä paitsi ihmisten terveyden myös talouden kannalta", sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Koronakriisin alkuvaiheessa inflaatio hidastui euroalueella tuntuvasti. Vuoden 2021 mittaan inflaatio on nopeutunut, ja marraskuussa inflaatiovauhti oli 4,9 %. Inflaatiota ovat nopeuttaneet energian hintojen nousu, alhainen hintataso vertailuajankohtana sekä tuotannon pullonkaulat.

Vaikka inflaatio pysyy nopeana odotettua pidempään, sitä nopeuttaneiden tekijöiden arvioidaan monelta osin poistuvan ensi vuonna. "Inflaatiokehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, ja ymmärrän hyvin, että nopeutunut inflaatio tuntuu yksittäisen ihmisen arkikokemuksessa", sanoo Olli Rehn. "Inflaatiota tänä vuonna nopeuttaneet tekijät eivät sellaisenaan johda inflaation pidempiaikaiseen kiihtymiseen, ellei seurauksena olisi kerrannaisvaikutuksia ja hintojen ja palkkojen kierrettä", jatkaa Rehn.

Euroopan keskuspankin neuvoston joulukuun päätösten mukaan talouden elpyminen ja inflaation palautuminen kohti tavoitettaan mahdollistavat sen, että rahapoliittisia ostoja voidaan asteittain vähentää. "Pandemiaan liittyvät netto-ostot voidaan päättää maaliskuussa 2022, koska talous ja inflaatio ovat palautumassa koronakuopasta. Kokonaisuutena rahapolitiikka pysyy elvyttävänä, jotta inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä", selventää Olli Rehn.

Epävarmuuden vallitessa EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis käyttämään kaikkia rahapolitiikan välineitään joustavasti. Neuvosto päätti, että joustavuus säilyy rahapolitiikan pysyvänä elementtinä, silloin kun rahapolitiikan välittyminen on häiriintynyt ja uhkaa hintavakautta.

Koronakriisi on kasvattanut Suomen julkista velkaa tuntuvasti. Pandemian vaikutusten torjuminen julkisin varoin on ollut perusteltua kriisin akuutissa vaiheessa. Hyvässä suhdannetilanteessa elvyttävä finanssipolitiikka ei enää tue tehokkaasti kasvua eikä työllisyyttä. "Kun taloudessa on nyt saatu kovaa maata jalkojen alle, suuntaa on syytä muuttaa niin, että varaudutaan väestön ikääntymiseen ja vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä", painottaa Olli Rehn.

"Julkisen talouden saamisessa kestävälle pohjalle voisi auttaa kattava, säännöllisesti laadittava ja kutakin menoerää kriittisesti tarkasteleva kartoitus. Menokartoituksella on suurin merkitys silloin, kun sillä on päätöksentekijöiden tuki ja tilaus", lisää Olli Rehn.

Suomen Pankin uuden pitkän aikavälin ennusteen mukaan talouskasvu jää Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana keskimäärin 1,2 prosenttiin vuodessa. Suomen väkiluku pienenee, ja työn tuottavuuden kasvu jää hitaaksi. Tuottavuuden näkymiä vaimentaa se, että väestön keskimääräinen koulutustaso alkaa tulevina vuosikymmeninä laskea. "Suomen talouden kasvumahdollisuuksia voidaan lisätä panostamalla koulutukseen ja parantamalla osaajien maahanmuuton edellytyksiä. Myös työllistymisen kannustimien vahvistamisella on suuri merkitys", tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.

;