Kahden viime vuoden aikana euroalueen inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti, ja jatkuu viimeaikaisesta hidastumisesta huolimatta liian nopeana. Tämän vuoksi Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaansa huomattavasti. Ohjauskorkoja on nostettu 4,25 prosenttiyksiköllä, ja EKP:n tärkein ohjauskorko, pankeille maksettava talletuskorko, on 3,75 prosenttia. ”Rahapolitiikan nykyinen mitoitus hillitsee talouskasvua ja hidastaa inflaatiota. Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot korostuvat EKP:n päätöksenteossa, jotta inflaation hidastuminen tavoitteeseen ei viivästy liikaa tai kokonaiskysyntä supistu tarpeettoman paljon”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Samaan aikaan kun ohjauskorkoja on nostettu, EKP on antanut arvopaperiomistusten ja pankeille myönnettyjen luottojen määrän supistua merkittävästi. ”Kun korkojen ohjaus on palannut rahapolitiikan keskiöön, eurojärjestelmän tasetta voidaan pienentää asteittain ja mahdollisimman ennakoitavasti. EKP:llä on kuitenkin aina valmius reagoida haitallisiin markkinajännitteisiin niin valtionlaina- kuin rahamarkkinoillakin”, Välimäki sanoo.
Kun eurojärjestelmän arvopaperiomistukset ja luotot pankeille pienentyvät, reservien eli pankkien keskuspankkitalletusten määrä vähenee. Tämän kehityksen jatkuessa lyhyet rahamarkkinakorot alkavat aikanaan nousta talletuskoron tasolta kohti perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Ennen kuin näin tapahtuu, EKP pohtii, miten rahapolitiikkaa halutaan tulevaisuudessa toteuttaa. ”Haitallista korkovaihtelua voidaan ehkäistä esimerkiksi kaventamalla luotto- ja talletuskorkojen välistä eroa”, Välimäki toteaa.
Monet talouden ja rahoitusmarkkinoiden toimintamekanismit ovat muuttuneet oleellisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Muutoksia ovat aiheuttaneet mm. luonnollisen korkotason lasku, korkea velkaantuneisuus, euroalueen rahoitusmarkkinoiden fragmentoitumisriski ja pankkien kasvaneet likviditeettitarpeet. Lisäksi keskuspankkien taseet ovat kasvaneet ja niiden koostumus on muuttunut. ”Ei ole selvää, että finanssikriisiä edeltänyt tapa ohjata korkoja olisi tulevaisuudessa tehokas tai edes mahdollinen”, Välimäki sanoo.
Supistumisesta huolimatta eurojärjestelmän tase jäänee aiempaa selvästi suuremmaksi mm. setelistön ja reservien kysynnän kasvun vuoksi. Tämä voi edellyttää rakenteellisia toimia riittävän reservien määrän varmistamiseksi. Tällaiset toimet voisivat koostua pitempikestoisista luotto-operaatioista pankeille tai markkinoilla tehtävistä arvopaperiostoista. ”Rakenteellisilla luotto-operaatiolla voisi olla rahoitusvakautta parantavia ominaisuuksia. Rakenteellinen arvopaperisalkku puolestaan parantaisi EKP:n mahdollisuuksia jatkaa konkreettisia toimia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”, lisää Välimäki.
Rahapolitiikkaa toteutetaan jatkossakin suuren epävarmuuden vallitessa. Tämän vuoksi käytettyjen järjestelyjen tulee olla joustavia. ”Eurojärjestelmän tulee kyetä kiristämään ja keventämään rahoitusoloja kaikenlaisissa tilanteissa hintavakaustavoitteen edellyttämällä tavalla”, painottaa Välimäki.