Rahoitusolojen kiristyminen vaimentaa euroalueen kasvua tänä ja ensi vuonna. Samalla talouskasvua tukevat vahvat työmarkkinat, kasvava ostovoima, energiakriisin aiheuttaman epävarmuuden hälveneminen ja tarjontahäiriöiden helpottuminen.
Kuluttajahintojen nousu euroalueella hidastuu, mutta ei toivotusti. Pohjainflaatio, eli energian ja ruoan hinnoista puhdistettu inflaatio, hidastuu vain vähitellen. Euroalueen inflaatio oli 6,1 prosenttia toukokuussa. Rahapolitiikan kannalta tärkeä pohjainflaatio oli toukokuussa 5,3 prosenttia.
Nopea ja vaikeasti ennustettava inflaatio on haitallinen talouden kehityksen kannalta. Jotta inflaatio hidastuisi 2 prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä, Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut korkoja vuoden 2022 heinäkuusta alkaen ja tärkein ohjauskorko on nyt 3,5 prosenttia. ”Koronnostoilla estetään inflaation ryöpsähtäminen hallitsemattomaksi ja reaalisen ostovoiman mureneminen. Näin pidetään yllä kestävän kasvun ja korkean työllisyyden vaatimaa talouden vakautta”, korostaa pääjohtaja Olli Rehn.
”Olemme siirtyneet rahapolitiikassa kokonaiskysyntää rajoittavalle alueelle, eikä meidän ole syytä poistua sieltä ennenaikaisesti, vaan toimia johdonmukaisesti inflaation vakauttamiseksi 2 prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä”, sanoo Rehn.
Nopea ja laaja-alainen kuluttajahintojen nousu koetteli Suomessa viime vuonna pieni- ja keskituloisia hieman enemmän kuin suurituloisia, kun elintarvikkeet ja asuminen kallistuivat. Korkomenojen nopea kasvu kohdistuu sen sijaan etupäässä keski- ja hyvätuloisiin, joilla on suuria lainoja. Toisaalta heillä on myös edellytyksiä tasata kulutustaan yli ajan. ”Inflaation hidastumisen, palkankorotusten ja etuuksien indeksitarkastusten ansiosta suomalaisten kotitalouksien ostovoima alkaa taas kasvaa. Myös hyvä työllisyystilanne on tukenut kotitalouksien mahdollisuuksia selviytyä hintojen ja korkojen noususta”, toteaa pääjohtaja Rehn.
Suomen julkinen talous on ollut lähes yhtäjaksoisesti alijäämäinen yli 15 vuotta. Suomen pitkän aikavälin haasteet – julkisen talouden vahvistaminen ja kestävän talouskasvun edellytysten turvaaminen – ovat jo muuttuneet akuuteiksi.
Suomen Pankin pitkän aikavälin skenaarioiden perusteella väestön ikääntyminen ja nuorten koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat osaavan työvoiman saantia ja heikentävät talouden kasvupotentiaalia. ”Väestörakenteen muutos on niin merkittävä, että kasvun edellytyksiä on hyvin vaikeaa turvata ilman työperäisen maahanmuuton kasvua”, korostaa pääjohtaja Rehn.
”Haasteisiin vastaaminen edellyttää kahden kärjen taktiikkaa kestävän kasvun vahvistamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallitusohjelma sisältää tällaisen taktiikan aineksia ja luo pohjaa vahvistaa julkisen talouden ja kestävän talouskasvun edellytyksiä”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. ”Uudistustyö vaatii varmasti paljon pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, sillä rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät yleensä melko hitaasti.”