Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikeutunut nopeasti ja talous on taantumassa. ”Heikko suhdanne korostaa kestävän ja pitkäjänteisen talouspolitiikan merkitystä”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Inflaatio on edelleen hidastunut Euroopan keskuspankin rahapolitiikan tavoitteen mukaisesti. Rahapolitiikkaa on kiristetty ohjauskorkoja nostamalla ja supistamalla keskuspankin arvopapereiden osto-ohjelmia. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa pitää ohjauskorot ennallaan. Keskeisin ohjauskorko on 4 prosenttia.
Suomen toimialarakenne painottuu teollisuuteen ja rakentamiseen, mikä lisää talouden korkoherkkyyttä. Lisäksi suomalaiset asuntolainat ovat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisia, mikä nopeuttaa rahapolitiikan välittymisen vaikutuksia talouskasvuun ja inflaatioon. Vaikutusten voimakkuuden kannalta keskeistä on se, minkä verran kotitalouksilla on taloudellista liikkumavaraa, jonka turvin selviytyä kohonneista lainanhoitomenoista.
Suomen julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamistoimista huolimatta. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on kasvanut noin 4½ prosenttiin suhteessa BKT:hen. Etenkin velkasuhteen kasvu on huolestuttavaa. Ikäsidonnaisten menojen kasvun lisäksi julkisiin menoihin kohdistuu lisäpainetta puolustus- ja muista varautumisen menoista.
”Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tuloihin ja menoihin vaikuttavia konkreettisia toimia ja talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia”, korostaa Marja Nykänen. ”Suomella on kaikki edellytykset onnistua, kun velkakestävyys otetaan yhteiseksi prioriteetiksi ja siihen sitoudutaan määrätietoisesti yli vaalikausien”, jatkaa Nykänen.
Tulevina vuosina Suomen talouskasvua jarruttavat työikäisten määrän vähentyminen, heikko tuottavuuskehitys, koulutustason nousun pysähtyminen ja oppimistulosten heikkeneminen.
Osallistumisasteen nousu ja toteutetut uudistukset ovat tukeneet työllisyyttä. Kun nämä myönteiset trendit heikkenevät, uusien työn tarjontaa lisäävien toimien merkitys korostuu. ”Uudistukset talouden kokonaistyöpanoksen lisäämiseksi ovat edelleen tarpeen”, täsmentää Marja Nykänen.
Panostamalla laadukkaaseen koulutukseen vahvistamme kykyä sekä innovoida että hyödyntää muualla tuotettuja innovaatioita. Uuden teknologian investointeihin johtavia innovaatioita, tutkimusta ja kehittämistyötä ei synny ilman koulutettua työvoimaa. Osaavaa työvoimaa tarvitaan myös siihen, että uudet ideat ja toimintatavat otetaan laajamittaisesti käyttöön.