Inflaatio on hidastunut voimakkaasti vuoden 2022 lopun huipustaan ja oli maaliskuussa euroalueella 2,4 prosenttia. Inflaatio on hidastunut energian hintojen laskun ja rahapolitiikan merkittävän kiristämisen myötä.
”Kesän korvilla voidaan jalkaa ryhtyä keventämään rahapolitiikan jarrulta, jos inflaatio hidastuu ennakoidusti. Suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan, Ukrainan vaikeaan tilanteeseen ja Lähi-idän konfliktin mahdolliseen eskalaatioon kaikkine seurauksineen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Euroalueen talouskasvu on ollut pysähdyksissä vuoden 2022 lopusta lähtien. Heikkoon kehitykseen ovat vaikuttaneet energian ja muiden hintojen noususta johtunut reaalitulojen lasku sekä korkojen noususta ja epävarmuuden lisääntymisestä seurannut investointien ja kulutuksen supistuminen. Toisaalta pahimmat – etenkin energian saatavuuteen liittyvät – kriisiskenaariot on vältetty. Euroalueen työttömyys on alhaisin euroaikana.
Euroalueen kasvun ennakoidaan käynnistyvän loppuvuodesta pitkälti yksityisen kulutuksen vetämänä, mutta se voi myös viivästyä. Lähi-idän konfliktiin ja Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan liittyvät jännitteet voivat nostaa uudelleen energian hintoja tai lisätä tarjontahäiriöitä.
Rahapolitiikan kiristäminen on vaikuttanut siihen, että inflaatio-odotukset ovat palautuneet viimeisen vuoden aikana 2 prosentin inflaatiotavoitteen tuntumaan. Tämän ansiosta palkkapaineet ovat alkaneet tasaantua euroalueella.
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti huhtikuun 2024 kokouksessaan pitää ohjauskoron ennallaan 4 prosentissa. EKP:n ohjauskorot ovat tasolla, joka edistää tuntuvasti inflaation hidastumista. EKP:n neuvoston tulevilla korkopäätöksillä varmistetaan, että ohjauskorot rajoittavat kysyntää niin kauan kuin on tarpeen. ”Kesäkuussa saamme päivitetyn arvion inflaation ja pohjainflaation tulevasta kehityksestä sekä rahapolitiikan välittymisestä. Jos arvio vahvistaa luottamustamme siitä, että inflaatio on vakautumassa tavoitteeseen, voimme ryhtyä keventämään rahapolitiikan viritystä ja laskea korkoja. Tämä edellyttää sitä, ettei esimerkiksi geopoliittisessa tilanteessa ja siten energian hintakehityksessä tule lisää takapakkia”, toteaa Rehn.
Rahapolitiikan kiristyminen nosti pankkien antolainauskorkoja. Nyt uusien asuntolainojen korot ovat jo alkaneet hienoisesti laskea, koska markkinoilla odotetaan EKP:n ohjauskorkojen laskevan.
Euroalueen talous kaipaa nopeampaa tuottavuuskehitystä. Tuottavuus vaikuttaa keskipitkän aikavälin inflaatioon ja reaalikoron tasoon. Yksi keskeinen tapa parantaa tuottavuutta on panostaa inhimilliseen pääomaan. Osaavaa työvoimaa tarvitaan, jotta innovaatiot ja uusi teknologia saadaan yrityksissä käyttöön. ”Tuottavuuden paraneminen ei tapahdu yhdessä yössä. Siihen tarvitaan pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, joka tukee investointeja ja vahvistaa yritysten kasvumahdollisuuksia”, sanoo Rehn.