Siirry sisältöön

Sähköiset maksutavat

Maksaminen on yksinkertaistettuna rahan siirtämistä osapuolelta toiselle ja keskeinen tekijä kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Talouden digitalisoituminen ohjaa myös maksamisen kehittymistä. Verkkokaupan kasvun sekä mobiiliteknologian kehityksen myötä maksusovellusten kirjo on laajentunut merkittävästi viime vuosina. Tämä kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa.

Uusien asiakkaille suunnattujen asiakasrajapinnan  maksusovellusten tulvasta huolimatta itse maksaminen perustuu näissäkin innovaatioissa pitkälti perinteisten sähköisten maksuinstrumenttien käyttöön, erityisesti kortilla maksuun. Sähköisistä maksuinstrumenteista tilisiirtoa ja korttimaksua käytetäänkin Suomessa eniten.  Vähemmän käytetään sähköisistä maksuinstrumenteista suoraveloituksia ja sekkejä. Eri maksutapojen käyttöä voi seurata maksuliiketilastoista.

Maksuinstrumentit eroavat toimintaperiaatteiltaan toisistaan ja toimivat pääsääntöisesti joko hyvitys- tai veloitusperusteisesti. Hyvitysperusteisen maksuinstrumentin tapauksessa maksaja käynnistää maksutapahtuman tekemisen itse esimerkiksi tekemällä tilisiirron verkkopankkinsa kautta sähkölaskun maksua varten. Veloitusperusteisen maksuinstrumentin tapauksessa maksutapahtuman käynnistää maksun saaja. Esimerkiksi korttimaksuissa  verkkokauppaan syötetyt kortin tiedot valtuuttavat maksun saajan pankin välittämään veloituspyynnön maksajan pankille.

Hyvitysperusteinen maksuinstrumentti (esim. tilisiirto)

Veloitusperusteinen maksuinstrumentti (esim. maksukortti)

Suomi kuuluu yhtenäiseen euromaksualueeseen (Single Euro Payments Area, SEPA). Rajat ylittävien ja kotimaisten maksujen välillä ei SEPA-alueella tehdä eroa, ja näitä maksuja koskevat samat tekniset ja liiketoimintavaatimukset. Suomessa SEPA-tilisiirto (SEPA Credit Transfer, SCT) korvasi kansalliset tilisiirrot lokakuun 2011 loppuun mennessä. Kansalliset suoraveloitukset puolestaan korvattiin Suomessa pitkälti siirtymällä e-laskun käyttöön tammikuun 2014 loppuun mennessä sen sijaan, että olisi siirrytty SEPA-suoraveloitukseen (SEPA Direct Debit, SDD). Euromaissa siirtymä näiden SEPA-maksuinstrumenttien käyttöön tuli toteuttaa viimeistään 1. elokuuta 2014.

Maksamisen infrastruktuurit

Maksutoimeksiannon vastaanottamisen jälkeen pankeilla on useita tapoja välittää maksu maksajan pankilta saajan pankille. Mikäli maksajan ja maksun saajan tilit ovat samassa pankissa, välittyy maksu pankin sisäisenä kirjauksena. Mikäli maksajan ja maksun saajan tilit sijaitsevat eri pankeissa, maksu välittyy joko kirjeenvaihtajapankkiverkoston avulla tai maksujärjestelmien kautta pankista toiseen.

Kirjeenvaihtajapankkitoiminnassa maksaminen tapahtuu useimmiten pankkien kahdenvälisten sopimusten ja järjestelyjen pohjalta pankkien keskinäisten tilien kautta. Nykyään valtaosa sähköisistä maksuista välittyy pankista toiseen kuitenkin maksujärjestelmien avulla.Niissä lopullinen katteensiirto toteutuu keskuspankkirahassa pankkien keskuspankissa olevien tilien välillä.

Maksamiseen liittyvillä maksujärjestelmillä – maksamisen infrastruktuureilla – tarkoitetaan niitä monenkeskisiä järjestelyjä ja järjestelmiä, joita käytetään sähköisten maksujen välittämiseen maksajan ja maksun saajan välillä. Suomen kannalta merkittävin vähittäismaksamiseen liittyvä maksujärjestelmä on EBA Clearingin ylläpitämä yhteiseurooppalainen STEP2-järjestelmä, jonka kautta Suomessa toimivat pankit välittävät tilisiirtoja ja suoraveloituksia koko euroalueelle. STEP2 lajittelee pankeilta vastaanottamansa maksut saajapankeittain ja laskee lähtevien ja saapuvien maksujen perusteella jokaiselle pankille nettomääräisen saamis- tai velkaposition. Tätä prosessia kutsutaan selvitykseksi (clearing). Selvityksen jälkeen katteensiirrot (settlement) toteutetaan TARGET2:ssa pankkien tileiltä.

TARGET2 (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) on eurojärjestelmän ylläpitämä, Euroopan laajuinen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä. Pankit vastaanottavat TARGET2:ssa tapahtuvan katteensiirron jälkeen tiedot yksittäisistä maksuista ja kirjaavat maksut omien asiakkaidensa tileille. Suomalaisten tilisiirtojen selvitys ja katteesiirto toteutuvat  pääsääntöisesti aamuyöllä edellisenä päivänä tehtyjen maksujen osalta (T+1).

Sepa-tilisiirtojen välitys STEP2-järjestelmän kautta

 

Muita suomalaisten pankkien käyttämiä maksujärjestelmiä ovat POPS, EURO1 ja CLS. POPS-järjestelmä (Pankkien väliset online-pikasiirrot ja sekit) on lähes ajantasainen pankkien online-pikasiirtojärjestelmä, jossa välitetään kotimaisten pankkien välisiä pikasiirtoja ja sekkimaksuja. EURO1 on EBA Clearingin ylläpitämä suurten maksujen järjestelmä. Sen kautta välitetään kotimaisia ja rajat ylittäviä euromääräisiä tapahtumia, jotka ovat asiakasmaksuja tai pankkien välisiä tapahtumia. EURO1 on monenvälinen nettojärjestelmä, jossa välitettävien maksujen katteet siirretään kerran päivässä iltapäivisin TARGET2:ssa. CLS (Continuous Linked Settlement) on maksu vastaan maksua -periaatteella toimiva globaali monenvälinen valuuttakaupan nettojärjestelmä. Järjestelmää operoi CLS Bank. Euromääräisten maksujen katteensiirto näissä kaikissa järjestelmissä toteutuu TARGET2:ssa.

Kuviopankista on nähtävissä eri järjestelmissä tehtyjen tapahtumien arvojen ja lukumäärien kehitys.

Maksuliikkeen kehitystä Suomessa on käsitelty kattavasti julkaisussa Suomen Pankin rooli maksuliikkeen kehityksessä: kansallisista järjestelmistä yhteiseurooppalaisiin järjestelmiin.

Maksu- ja selvitysjärjestelmien toimintaa euroalueella on kuvailtu kirjassa The Payment System – Payments, Securities and Derivatives, and the Role of the Eurosystem.