Siirry sisältöön

Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Maksufoorumi 2018
Helsinki 8.5.2018

Esityskalvot (PDF)

[Kuvio 1 - Kansilehti]

Ajatus viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteisestä, tehokkaasta ja koordinoidusta maksamisen alueen vaikuttamisen foorumista oli esillä ensi kertaa vuonna 2005. Olin puhujana Pankkiyhdistyksen tilaisuudessa. Esitin, että luotaisiin maksufoorumi, jonka tavoitteena olisi yhtäältä edistää suomalaisten vaikuttamista eurooppalaisissa yhteyksissä ja toisaalta levittää tietoa tulevista muutoksista kotimaassa. Idea oli Juha Tarkalta Suomen Pankissa.

Ensimmäinen Maksufoorumi järjestettiin vuonna 2007. Tänään Maksufoorumi kokoontuu 12. kerran. Näinä vuosina maksamisen kentällä on tapahtunut paljon.

[Kuvio 2 - Maksufoorumin teemat]

Jo ensimmäisessä Maksufoorumissa yhtenä aiheena oli sääntely-ympäristön kehitys, eikä aihe ole listalta poistunutkaan. Puhumme sääntelystä myös tänään. Sääntelyä tarvitaan yleensä kuluttajien suojaamiseksi, mutta aika ajoin myös kilpailun lisäämiseksi. Päivitetyssä maksupalveludirektiivissä (PSD2, Payment Services Directive) on kyse molemmista.

Tänään on ilmestynyt Aleksi Grymin artikkeli päivitetyn maksupalveludirektiivin vaikutuksista. Sen voi lukea Euro & talous – sivustolla.

Toisena teemana ensimmäisessä Maksufoorumissa oli tietoturva. Myös siitä on tullut pysyvä aihe. Tietoturvallisuutta pidettiin 10 vuotta sitten monimutkaisena kokonaisuutena, jossa käyttäjän turvallinen tunnistaminen oli vain jäävuoren huippu.

Vuonna 2008 tunnistustapahtumista 99 % tehtiin pankkitunnisteita käyttäen, eikä siitä olla kaukana nytkään. Maksamisen tulee olla paitsi tehokasta, myös turvallista, ja tämä pätee tietysti yhtä lailla uusiin palveluihin. Aika näyttää, tulevatko tiukentuneet tietoturvamääräykset jossain vaiheessa edellyttämään muutoksia käytäntöihin. 

Vuonna 2008 toisessa Maksufoorumissa pääteemat olivat sähköinen laskutus ja mobiilimaksaminen. Sähköisen laskutuksen osalta viesti oli: nyt ollaan löytämässä selkeät toimintamallit, joihin eri toimialoilla toimivat yritykset voivat sitoutua. Keskustelu sähköisen laskutuksen käyttöönotosta ja sen esteistä on jatkunut kaikki 10 vuotta. Mutta edistystäkin on tapahtunut: Suomessa julkinen sektori on e-laskutuksen edelläkävijä.

[Kuvio 3 - Älypuhelinten käyttö]

Matkapuhelimella maksaminen oli tuttu aihe jo vuonna 2008. Suurimmalla osalla väestöstä oli matkapuhelin, vaikka nykyisiä älypuhelimia ei vielä ollut.

Tuolloin uskottiin, että puhelimen välityksellä tehty maksutapahtuma tulee tapahtumaan lähimaksamisen teknologiaan hyödyntäen. Myös tekstiviestimaksaminen oli vahvasti esillä; monet muistavat tilanneensa puhelimeensa logon, matopelin tai ainakin soittoäänen tekstiviestillä.

Vuonna 2008 mobiilimaksamisen haasteista esiin nousivat standardoinnin tarve, yhteensopivuus eri järjestelmien välillä sekä turvallisuuden ja käytettävyyden välinen suhde. Aivan samat asiat liittyvät mobiili- ja reaaliaikaiseen maksamiseen myös vuonna 2018.

[Kuvio 4 - Yleisökysymys]

Vuoden 2008 Maksufoorumissa yleisöltä kysyttiin myös kysymyksiä matkapuhelimella maksamisesta. Lähes kaikki halusivat mahdollisuuden maksaa matkapuhelimella.

Lähes puolet vastanneista myös uskoi, että 7-9 vuoden kuluttua yli puolet ostoksista maksetaan matkapuhelimella. Tämän olisi siis pitänyt tapahtua 2012–2014.

”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”, on sanottu. Tämä lause liitettiin usein Suomen Pankin pääjohtajanakin toimineeseen Ahti Karjalaiseen. Lauseen toi kuitenkin julkisuuteen ensimmäisenä Niels Bohr, tanskalainen fyysikko, joka sai Nobel-palkinnon vuonna 1922. Muistan kuulleeni sen Mikkelin lyseossa, jossa sen saattoi kuulla myös Ahti Karjalainen. En tiedä, oliko fysiikan opetus yhtä pitkällä Mikkelin Yhteiskoulussa, jonka oppilas Olli Rehn oli.

Niels Bohr tunnusti myöhemmin, että kyseessä on vanha tanskalainen kansan-viisaus.

Vuosikymmenen vaihteessa usko siihen, että maksukortti siirtyy puhelimeen, oli edelleen vahva, mutta mitään konkreettista ei tuntunut tapahtuvan. Teknologia koettiin edelleen puutteelliseksi ja infrastruktuurin kehitys hitaaksi. Vuonna 2011 Maksufoorumin uutinen julisti, että mobiilipalvelut ovat vihdoin lyömässä itsensä läpi. Tästä uutisesta on 7 vuotta ja maksutavoissa on kyllä tapahtunut muutosta, mutta sopisiko tuo sama uutinen paremmin tähän päivään?

Alussa uskottiin, että puhelinoperaattoreilla tulee olemaan merkittävä rooli mobiilimaksamisesta, koska maksukorttien tiedot tallennetaan puhelimen älykorttiin (SIM, Subscriber Identity Module). Vuosien saatossa mobiilimaksamisen muoto on muuttunut samalla, kun matkapuhelimet ovat kehittyneet.

Viisi vuotta sitten, vuoden 2013 Maksufoorumissa puhuttiin eri käyttäjäryhmistä ja niiden tarpeista mobiilimaksamista kehitettäessä.  Oman talouden hallinta ja ikääntyneiden haasteet olivat vahvasti esillä. Työ jatkuu.

[Kuvio 5 - Pikamaksaminen maailmalla]

Täysin uudentyyppisiä maksamisen ratkaisuja esiteltiin vuonna 2015, ja samalla mainittiin ensimmäistä kertaa termi pikamaksaminen eli instant payments. Siitä on siis vain kolme vuotta.

Pikamaksaminen nähtiin euroalueella välttämättömäksi kehitykseksi, ja sen alulle panijana oli euromaksualueen vähittäismaksuneuvosto (ERPB, Euro Retail Payments Board). Pikamaksamisella tarkoitetaan varojen siirtoa tililtä toiselle reaaliaikaisesti.

Maailmalla on jo vuosikymmeniä ollut useita toimivia reaaliaikaisia tai lähes reaaliaikaisia maksujärjestelmiä. Tänä päivänä maksujen toimittaminen reaaliaikaisesti Suomen sisällä ja euromaksualueella on jo teknisesti mahdollista, saavutettavuus ei kuitenkaan vielä ole täydessä potentiaalissaan.

[Kuvio 6 - Mobiilimaksamisen suosio räjähtänyt Kiinassa]

Mobiilimaksamisessa Kiina on tehnyt suuren läpimurron. Kiinan kaupungeissa mobiilimaksaminen on tällä hetkellä suosituin maksamisen muoto. Se on  käteistäkin suositumpi. Kiina on tässä suhteessa ainoa maa maailmassa. Tule-vaisuus näyttää, onko se myös suunnannäyttäjä muulle maailmalle.

Digitalisaatio oli kahdenvuoden takaisen Maksufoorumin kantava teema: Miten se muokkaa maksamista? Useilla eri toimialoilla oli menossa digitaalinen muutos: musiikki, kirjat, valokuvaus, matkatoimistot ja vaatekaupat siirtyivät digitaalisiksi. Digitalisaatio määriteltiin jo silloin ajattelutavan ja toimintatapojen muutoksena, kun taas teknologia ja data ovat vain mahdollistajia.

[Kuvio 7 - Maailma digitalisoituu]

Viime vuonna kerroin yhdestä maksamiskokemuksesta. Olin vapunaaton puolimaratonilta tullessani törmännyt Paloheinän pysäköintipaikalla Fiat Puntoon. Sovimme vahingon hinnasta. Maksoin korvauksen saman tien. Nuori mies ei ymmärtänyt, että vapunaatto meni ja vei peräti kolme päivää, ennen kuin raha oli tilillä.

[Kuvio 8 - Maksamismarkkinat pirstaloituvat]

Verkkaisten alkuvuosien jälkeen maksamisen kehityksessä on viimeisen vuoden aikana tapahtunut paljon. Pelikenttä on entisestään pirstaloitunut. Suomessa on vuosi sitten maaliskuussa otettu käyttöön Automatian pikamaksamisen Siirto-palvelu, jossa useiden pankkien asiakkaat voivat reaaliajassa omien pankkiensa mobiilisovelluksilla siirtää rahoja tililtä toiselle matkapuhelinnumeroa käyttäen.

Euroopassa EBA Clearing otti käyttöön uuteen pikamaksamisen sääntökirjaan (SCT instant scheme, Single Euro Payments Area Credit Transfer instant scheme) perustuvan pikamaksamisjärjestelmänsä (RT1), jonka käyttäjiksi liittyy koko ajan uusia pankkeja. Myös suomalaisia odotetaan mukaan vielä tämän vuoden aikana.

Marraskuussa otetaan käyttöön eurojärjestelmän pikamaksamisjärjestelmä (TIPS, TARGET Instant Payment Settlement), jossa katteensiirto tapahtuu keskuspankkirahassa. Kuvaan on tullut mukaan myös pohjoismainen ulottuvuus: 7 suurta pohjoismaista pankkia selvittää mahdollisuuksia yhteispohjoismaiseen, useita valuuttoja käsittelevään maksujärjestelmään.

[Kuvio 9 - Tilanne nyt: välittömästi perillä oleva maksu]

Maksaminen onnistuu mobiilisti myös kortteihin nojautuvilla järjestelmillä. Esimerkiksi MobilePay on julkaistu Suomessa vuonna 2013 ja ApplePay tuli Suomeen viime vuoden lokakuussa.

Olisiko näistä mikään ratkaissut ongelmaani vuosi sitten vapunaattona? Vastaus on ei. Kaveri ei olisi saanut vapuksi rahojaan.

Mutta uusien maksutapojen hyöty kasvaa sitä mukaa, mitä useampi niitä käyttää ja niin sanottu verkostovaikutus kasvaa. Uusia sovelluksia ja järjestelmiä on tullut lisää, mutta mitkään niistä eivät vielä ole kansalaisten valtaosan käyttämiä.

[Kuvio 10 - Lähimaksut kasvattaneet suosiota]

Monelle kuluttajalle nopean maksamisen kokemus on tullut korttien lähimaksuominaisuuden vuoksi. Pienempien ostosten maksuun riittää kortin vilautus kortinlukijan lähellä ilman nelinumeroisia koodeja. Lähimaksu ei kuitenkaan ole reaaliaikainen maksu, sillä rahat siirtyvät todellisuudessa vasta myöhemmin. Maksajalle se on silti nopea maksutapa.

Lähimaksukelpoisia kortteja on vuosi vuodelta enemmän, kun vanhoja kortteja on uusittu ja kuluttajat ovat voineet ottaa ominaisuuden käyttöönsä. Suomen Pankin ennakkotiedot vuoden 2017 maksuliiketilastoista kertovat, että lähimaksun osuus kaikista kortilla maksetuista ostoista on kasvanut reippaasti, vaikka lähimaksuostosten raja on 25 euroa.

Monet tämän päivän teemoista ovat olleet keskustelussamme jo yli kymmenen vuotta. Onko maksamisessa tapahtunut, tai tapahtumassa, sellaista, mitä emme osanneet ennakoida kymmenen vuotta sitten?

Ensimmäisenä tulee mieleen Bitcoin, ja siihen läheisesti liittyvät ilmiöt, kuten uusien kryptovarojen liikkeeseenlasku (ICO, Initial Coin Offering) ja lohko-ketjutekniikka.

[Kuvio 11 - Bitcoinin hintakehitys]

Bitcoin kehitettiin uudeksi maksuvälineeksi, tai jopa vaihtoehdoksi rahajärjestelmälle, mutta se ei ole näissä pyrkimyksissä onnistunut. Bitcoinia ei käytetä juurikaan maksuvälineenä. Siitä on tullut lähinnä korkeariskinen sijoituskohde.

Yhdysvalloissa on äskettäin julkaistu tutkimus, jonka mukaan yliopisto-opiskelijoista, jotka ovat ottaneet opintolainaa, 21 % on käyttänyt niitä Bitcoinien ostoon. Andrew McAfee, tunnettu tietoyhteiskuntaguru MIT:sta, kommentoi Twitterissä tutkimusta: harvat heistä ovat pärjänneet hyvin taloushistorian opinnoissa.

Mikään taho ei vastaa Bitcoinin arvon vakaudesta, minkä vuoksi sen markkinahinta heilahtelee voimakkaasti. Sen käyttöön liittyvät kustannukset ovat huomattavat.  Siksi Bitcoin ei ole todellinen vaihtoehto. Uudet maksujärjestelmät ja digitaaliset sovellukset mahdollistavat reaaliaikaiset maksut huomattavasti paremmin ja turvallisemmin.

Bitcoinia voidaan kuitenkin pitää eräänä varallisuuden muotona, mutta silloin sillä pitää olla toimivat markkinat. Voidaan puhua kryptovaroista, mutta ei "kryptovaluutasta".

[Kuvio 12 - Kryptovarat: infra vs omaisuuden muoto]

Bitcoinista puhuttaessa voidaan erotella kaksi eri teemaa: omaisuuden muoto ja tilijärjestelmä. Edelliset ovat kryptovaroja. Jälkimmäisestä käytetään nimitystä hajautettu tilikirja (DLT, distributed ledger technology). Vaikka kryptovarat eivät ole toimivia maksuvälineitä, hajautetut tilikirjat saattavat osoittautua hyödyllisiksi muilla sovellusalueilla kuin maksamisessa.

Suomen Pankki on yhdessä muiden eurojärjestelmän keskuspankkien kanssa tutkinut hajautetun kirjanpidon tekniikkaa. Se ei vielä nykymuodossaan täytä niitä vaatimuksia, joita keskuspankkipalveluiden järjestelmiltä edellytetään.

Tervetuloa Maksufoorumiin ja mielenkiintoisia keskusteluja!