Siirry sisältöön

Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki 
Rahapuhetta-keskustelutilaisuus OP Vallilassa
Helsinki, 10.10.2019

Suomalaisten talousosaamisen edistäminen – yhdessä samaan tavoitteiseen

Arvoisat kuulijat,

Aamupäivän tarkoituksena on puhua rahasta ja siitä, miten suomalaisista saadaan ”maailman fiksuin talouskansa”. Keskuspankkiirit puhuvat rahasta ja reaalitaloudesta leipätyökseen, mutta oman talouden hallintaa on huomattavasti vaikeampi opettaa. Talousosaamisen alueella on kuitenkin kysyntää sekä reaalitalouden ymmärrykselle että oman talouden taitojen opetukselle.  

Suomalaisten talouslukutaito on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla, kun sitä verrataan muihin maihin. Nuoret ja pienituloiset nousevat kuitenkin esille ryhminä, jotka hyötyisivät paremmista taloustiedoista ja -taidoista.1 Tietyissä elämän siirtymävaiheissa – kuten muutettaessa ensimmäiseen omaan kotiin –, talousosaamisen merkitys korostuu.

Sitä, miten hyvin ihmiset pärjäävät omassa taloudenhoidossaan, on vaikea yksiselitteisesti mitata. Talousongelmien taustalla voi olla osaamisen ja tietojen puutteiden lisäksi syrjäytymistä ja köyhyyttä. Suomessa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on kuluvan vuosikymmenen aikana noussut ja ollut muita Pohjoismaita korkeampaa. Maksuhäiriön omaavien henkilöiden määrä on hälyttävästi kasvanut yhtäjaksoisesti jo kymmenen vuotta ja aikuisista jo noin 8 %:lla on maksuhäiriömerkintä. Aivan nuorimpien aikuisten maksuhäiriöiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Vaikka lukujen takana olevien ihmisten tilanteet vaihtelevat, on talousosaamisella tässäkin merkitystä. On erittäin hyvä, että Suomessa talous- ja velkaneuvontaa on päätetty vahvistaa ja samalla parantaa velkaongelmien ennaltaehkäisyä.   

***

Kansantalouden kokonaiskuvaa katsottaessa kotitalouksien velkaantuminen on noussut historiallisen korkeaksi. Asuntolainakannan kasvu on ollut viime vuosina maltillista, mutta taloyhtiölainojen ja kulutusluottojen nopea kasvu muuttaa kotitalouksien velan rakennetta. Kulutusluottoja tarjotaan myös entistä enemmän luottokelpoisuudeltaan ja lainanhoitokyvyltään heikoille asiakkaille.

Tämä altistaa riskeille niin yksilön kuin makrotaloudenkin tasolla.  Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet pienentävät tyypillisesti talouden häiriötilanteissa kulutustaan, mikä alentaa entisestään talouskasvua. Kotitalouksien liiallinen velkaantuneisuus heikentää laskusuhdanteessa välillisesti yritysten kykyä työllistää, investoida ja hoitaa velkojansa, ja muodostaa näin ollen riskin myös rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Valtiovarainministeriön työryhmä, jossa Suomen Pankki oli mukana, esitti viime viikolla uusia toimenpiteitä kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi. Toimenpiteet koskevat asuntolainoja, kulutusluottoja ja taloyhtiölainoja. Ehdotukset muodostavat hyvän kokonaisuuden, jonka avulla voidaan ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista ja hillitä rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvia riskejä. Suomalaisten viranomaisten lisäksi myös Euroopan järjestelmäriskikomitea on kiinnittänyt näihin haavoittuvuuksiin huomiota. Erityisen kannatettavaa on, että kotitalouksien velkaantumiselle asetettavat rajoitteet koskisivat jatkossa muitakin kuin asuntoluotottajia. Pikavippejä myöntävien yritysten valvontaa on syytä ehdotuksen mukaisesti myös tehostaa.

***

Hyvät kuulijat,

Siirrytään reaalitalouden tasolta mikrotalouteen ja tarkastellaan taloustietojen saatavuutta. Kun nuorilta itseltään on kysytty, mistä taloustietoja hankitaan, kodin ja koulun rooli korostuvat. Koulu kattaa koko ikäluokan ja antaa siten laajasti talouden perustiedot lapsille ja nuorille. Taloustiedon opetusta on vahvistettu uudistamalla opetussuunnitelmat ja taloustiedon opetus alkaa nykyisin jo alakoulussa. Nuoret käyttävät myös mediaa taloustietojen hankinnassa. Viranomaiset ja järjestöt uhkaavat jäädä laajemmalle nuorten joukolle helposti etäisiksi.2

Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa keskeisesti siihen, mitä talousopetukselta vaaditaan. Älypuhelinten ja internetin käytön lisääntymisen myötä lapsille suunnataan jo varhain markkinointia ja mainontaa. Vastapainoksi tulee tarjota luotettavaa ja riippumatonta tietoa ja mahdollisuuksia kartuttaa taloudellisia taitoja.

Digitalisaatio ja globaalisti toimiva talousjärjestelmä edellyttävät uudenlaista osaamista. Nopea kehitys rahoitusalalla tuo paitsi tehokkuutta ja uusia palveluita, myös haasteita kuluttajien kannalta.

Suomen Pankin vetämä maksuneuvosto on kiinnittänyt huomiota talousosaamisen lisääntyneen merkitykseen. Maksamisen tavat ovat monipuolistuneet ja maksaminen häipyy ostotapahtumassa taustalle. Oman talouden budjetointi ei saisi unohtua silloinkaan, kun setelit ja kolikot eivät enää toimi kulutuksen rajoitteena. Tietoa uusista maksuvälineistä sekä laina- ja sijoitustavoista on tärkeää jakaa. Tässä finanssiala ja monet järjestöt tekevät arvokasta työtä.

Tuoreessa TATin kyselytutkimuksessa runsaasti yli puolet opettajista oli huolissaan nuorten talousosaamisesta. Arjen taloustaidot ja oman talouden hallinta nousivat kehittämiskohteiksi. Opettajat katsoivat myös talousosaamisensa perustuvan pitkälti omaan aktiivisuuteen. Eri organisaatiot ja Suomen Pankki voivat osaltaan tarjota täydennyskoulutusta, mistä yhtenä esimerkkinä ovat vuosittaiset Talous tutuksi -koulutukset.  Suomen Pankin rahamuseota kehitetään myös parhaillaan palvelemaan paremmin kouluja ja oppilaita sekä talousosaamisen yhteistyökumppaneita.

Suomessa on siitä kiitollinen tilanne, että kymmenet organisaatiot tekevät jo hyvää työtä talousosaamisen edistämiseksi. Kun kaikki tähtäävät samaan tavoitteiseen, ja välillä saavutuksia mitataan ja seurataan, meillä on mahdollisuus onnistua. On jo pidempään tiedostettu, että eri tahojen taloudenhallintaan liittyvää toimintaa tulisi koordinoida ja seurata tehokkaammin. Suomen Pankki on valmis olemaan työssä mukana ja osallistumaan kansallisen talousosaamisen strategian laatimiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työssä voidaan hyödyntää hyväksi havaittuja kansainvälisiä esimerkkejä. Kuulen mielelläni ehdotuksianne hankkeen eteenpäin viemisestä.

1 Kalmi ja Ruuskanen (2016), OECD/INFE (2016). 
2 Raijas & Uusitalo (2016)

 

Lähteet:

Asiakastieto (2019): Tiedote: Yli 380 000 suomalaisella maksuhäiriö – kasvu ei taitu ilman nopeaa positiivisen tiedon hyödyntämistä https://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media/uutiset/yli-380-000-suomalaisella-maksuhairio-kasvu-ei-taitu-ilman-nopeaa-positiivisen-tiedon-hyodyntamista.html

Kalmi, Panu ja Olli-Pekka Ruuskanen (2016): Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin. Artikkeli Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/kalmi_ruuskanen.pdf

OECD/INFE (2016): International survey of Adult Financial Literacy Competencies http://www.oecd.org/daf/fin/financial-education/oecd-infe-survey-adult-financial-literacy-competencies.htm

Raijas, Anu ja Outi Uusitalo (2012): Nuoret ja talousosaaminen, TOKATA-hankkeen loppuraportti. https://muntalous.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuoret-ja-talousosaaminen_Kuluttajatutkimuskeskus-2012_Raijas-Uusitalo.pdf

Suomen Pankki (2018): Talouslukutaito 2020-luvulla https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e-kirjanen_2018_talouslukutaito_2020-luvulla.pdf

TAT (2019): Opettajien talousosaamisen tutkimus ”Mun elämä, mun rahat” https://www.tat.fi/julkaisut/opettajien-talousosaaminen-tutkimus/

Työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö (2019): Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret, katsaus tilanteeseen ja toimenpiteisiin https://minedu.fi/documents/1410845/4449678/Koulutuksen+ja+ty%C3%B6n+ulkopuolella+olevat+%28NEET%29+nuoret%2C+katsaus+tilanteeseen+ja+toimenpiteisiin/51231944-1fc0-ef0b-fc7a-afc6c975b010/Koulutuksen+ja+ty%C3%B6n+ulkopuolella+olevat+%28NEET%29+nuoret%2C+katsaus+tilanteeseen+ja+toimenpiteisiin.pdf