Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Sähköisen maksamisen linjaukset
Avauspuhe
Maksufoorumi 25.5.2022, rahamuseo ja online
Esitys (pdf)
Tervetuloa Suomen Pankin Maksufoorumiin. Tulemme seuraavien muutamien tuntien aikana kuulemaan paljon mielenkiintoista keskustelua maksamisen ajankohtaisteemoista. Palataan ensin kuitenkin hetkeksi muutama vuosi ajassa taaksepäin.
Vuonna 2018 Suomen Pankki julkaisi linjaukset käteisen saatavuuden ja käteispalveluiden ylläpitämiseksi. Tuolloin korostimme erityisesti sitä, että peruspankkipalveluihin kuuluu mahdollisuus tehdä kohtuullinen määrä nostoja ilman ylimääräisiä kustannuksia, ja että ainakin perushyödykkeitä on voitava ostaa myös käteisellä.
Linjaustemme jälkeisen reilun kolmen vuoden aikana moni asia on muuttunut taloudessa ja ihmisten käyttäytymisessä, ja monet muutoksista ovat vaikuttaneet ja tulevat vielä vaikuttamaan myös maksamiseen. Pandemia ajoi ihmisiä verkko-ostoksille ja koronasulut hiljensivät pitkiksi ajoiksi toimialoja, jotka ovat perinteisesti suurimpia käteisen käyttäjiä. Näiden seurauksena käteisen käytön trendilasku voimistui entisestään, vaikka samaan aikaan yleisön hallussa olevan käteisen määrä on kasvanut ennätystasolle.
Pankit ovat noudattaneet käteisnostojen hinnoittelua koskevaa linjaustamme kiitettävästi. Myös kaupat ja palveluntarjoajat pääsääntöisesti edelleen hyväksyvät käteisen maksuvälineenä, vaikka toisenlaisestakin kehityksestä on aika-ajoin ilmennyt huolestuttavia piirteitä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on palauttanut erilaisia uhkaskenaarioita entistä voimakkaammin mieliimme. Sodan eskaloituminen Euroopassa ei johtanut pandemian tavoin vessapaperin loppumiseen kauppojen hyllyiltä, eikä käteinenkään loppunut tai ole loppumassa, vaikka sen kysynnässä tosin nähtiinkin maaliskuun alussa selvä piikki Suomessa. Kysynnän kasvun tekijöiden analysointia hankaloittaa kuitenkin se, että samaan aikaan koronarajoituksia höllennettiin erityisesti ravintoloiden ja matkailun osalta.
Pandemian päättyminen ja sodan syttyminen eivät kuitenkaan tule palauttamaan käteisen asemaa maksuvälineenä tasolle, jolla se oli vielä joitakin vuosia sitten. Muutoksista huolimatta Suomessa on kuitenkin edelleen satojatuhansia kuluttajia, jotka haluavat maksaa ensisijaisesti seteleillä ja kolikoilla. Maksamisen muutoksen onkin syytä tapahtua kysyntäperusteisesti, eli muutosta ajava voima ei saisi olla käteisen saatavuuden heikkeneminen tai käyttömahdollisuuksien rajoittaminen.
Käteinen on tällä hetkellä myös ainoa todellinen vaihtoehto korttimaksamiselle. Niinpä mahdollisuus maksaa käteisellä jatkossakin rajoittaa sähköisen maksamisen toimialaa hallitsevien yritysten monopolivoimaa, ja siten osaltaan ehkäisee maksamisen kustannustason kohtuutonta nousua. Lisäksi sähköisten maksuvälineiden rinnalla toimiva käteinen tuo turvaa monenlaisten häiriö- ja poikkeusolosuhteiden varalta.
Vaikka käteisestä ei olla luopumassa vielä vuosikymmeniin, joissakin maissa, kuten Suomessa, sähköisten maksutapojen hallitseva asema on johtamassa tilanteeseen, jossa käteismaksaminen uhkaa marginalisoitua. Tämä kehitys pienentäisi kauppiaiden ja palveluntarjoajien halua hyväksyä käteismaksut. Vaarana on noidankehä. Käteisen käytön väheneminen nostaa sen jakelu- ja käsittelykustannuksia, mikä edelleen vähentää sen vastaanottohalukkuutta.
Haluamme pysäyttää tällaisen kehityksen ennen kuin rahahuollossa ajaudutaan kestämättömään tilanteeseen. Se edellyttää, että käteisen saatavuus ja hyväksyttävyys vähittäismaksuissa pysyvät jatkossakin riittävinä. Käteisen jakeluverkko tulee säilyttää toimivana ja kattavana suhteessa käteisen käyttäjien tarpeisiin. Tällä hetkellä suomalaiset asuvat keskimäärin 3,3 km:n etäisyydellä lähimmästä pankkiautomaatista, mutta jopa puolessa Suomen kunnista ei ole yhtään tai on yksi automaatti.
Käteisen käytön kannalta keskeistä on, että pankkien asiakkailla säilyy mahdollisuus kohtuulliseen määrään maksuttomia käteisnostoja maantieteellisesti riittävän kattavasti. Tämä puolestaan on mahdollista vain, jos rahahuollon pyörittäminen pysyy kannattavana sen osapuolille.
Maksamisen muutos on ympäröivän maailman muuttumiseen liittyvä prosessi, jota ei suinkaan ole syytä hillitä, vaikka muutosta onkin tarpeen hallita. Käteisen käytön vähentyessä on tarpeellista luoda selkeämmät säännöt käteispalvelujen osapuolille, ja pohtia yhdessä pankkien ja käteispalvelujen ammattilaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa yleisiä tavoitteita ja periaatteita käteisen säilyttämiseksi yleisesti toimivana maksutapana. Tämän edistämiseksi jätimme asiasta aiemmin keväällä lainsäädäntöesityksen valtionvarainministeriölle.
Suomen Pankin yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on ”vastata osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua niiden kehittämiseen”. Sitä mukaa, kun sähköiset maksutavat ovat alkaneet dominoida suomalaista maksamisen kenttää, myös meidän kiinnostuksemme on kääntynyt enenevässä määrin niihin. Niinpä julkaisemme tänään ensi kertaa sähköisen maksamisen linjaukset. Yhdessä käteislinjaustemme kanssa ne muodostavat kokonaisnäkemyksemme vähittäismaksamisen toivotusta suunnasta.
Sähköisen maksamisen linjauksissa voi nähdä kolmiportaisen rakenteen: perustana on yleinen koko maksamisen kentän kattava taso. Toisena kerroksena huomio kiinnitetään maksuratkaisujen ominaisuuksiin ja lopulta kuluttajille tarjottaviin palveluihin ja kuluttajansuojaan liittyviin kysymyksiin.
Ensiksikin katsomme, että tarjolla tulee olla eri tilanteisiin sopivia maksamisen tapoja, jotka mahdollistavat maksamisen myös eri käyttäjäryhmille. Tässä linjauksessa on monta toisiinsa liittyvää elementtiä. Yhden koon rukkaset eivät sovi jokaiseen tilanteeseen, vaan maksamiseen tarvitaan erilaisia palveluita: pikamaksamista, maksukortteja, e-laskua, tilisiirtoja ja niin edelleen.
Maksamisen palveluiden käyttäjille tulee olla tarjolla vaihtoehtoja, joista he voivat valita kuhunkin käyttötilanteeseen ja tarpeeseen itselleen sopivan tavan. Samalla palveluiden moninaisuus tukee myös sitä, että erilaisten käyttäjätarpeiden kokonaisuus tulee katettua. Maksaminen on peruspankkipalvelu ja sen tulee olla saavutettavissa myös sähköisen maksamisen kautta yhdenvertaisesti.
Tämän linjauksen toteutuminen on omiaan myös edistämään varautumista ja resilienssiä koko järjestelmän tasolla. Koska maksaminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä, se ei saa tukeutua liiaksi yksittäiseen toimijaan tai järjestelmään. Tarvitsemme eri perustuksiin nojaavia rinnakkaisia maksutapoja.
Toisen systeemisellä tasolla vaikuttavan linjauksemme mukaan maksamisen järjestelmien tulee olla avoimia ja toimia tehokkaasti koko yhteiskunnan kannalta. Tämä linjaus kuvaa toimivaa maksamisen markkinaa: haluamme, että se on kilpailullinen ja pysyy avoimena uusille toimijoille. Suomessa yleisesti käytössä olevien maksupalveluiden tulee perustua infrastruktuureihin, jotka ovat yhteensopivia eurooppalaisten maksujärjestelmien sekä standardien kanssa. Tämä tukee innovatiivisuutta ja sitä, että maksaminen palvelee koko yhteiskuntaa tehokkaasti.
Avoimuus tarkoittaa myös järjestelmien tukea sille, että maksamisesta syntyvä data on datan omistajien käytettävissä. Maksamiseen liittyvien tietovirtojen tulee olla tehokkaasti yhdistettävissä esimerkiksi yritysten prosesseihin tai kuluttajien oman talouden hallintaan. Avainsanoina tässä voi nähdä esimerkiksi open bankingin, e-laskut tai e-kuitin.
Oma näkökulmansa avoimuuteen ja yhteiskunnan kannalta tehokkaaseen maksamisen järjestelmään ovat myös maksamisen kustannukset ja maksupalveluiden hintojen läpinäkyvyys. Sen, joka valitsee eri vaihtoehtojen välillä, tulisi tietää vaihtoehtojen kustannukset. Puhumme tästä maksamisen kustannusten teemasta tänään Maksufoorumin toisessa paneelissa.
Kolmannen linjauksen mukaisesti edellytämme, että sähköisten maksutapojen tulee olla turvallisia ja luotettavia. Tämä on ensisijaisen tärkeää luottamukseen perustuvassa toiminnassa kuten maksamisessa.
Tämän linjauksen mukaisesti maksujärjestelmien ja maksupalveluntarjoajien tulee varautua riittävästi häiriöihin ja uhkiin, jotka kohdistuvat niiden tarjoamaan palveluun. Toimintavarmuuden ja palautumiskyvyn kehittäminen on tärkeää. Turvallisuuteen kuuluu myös kyky toteuttaa sääntelyn vaatimat toimet, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen.
Tässä linjauksessa puhutaan siis yksittäisistä maksamisen palveluista ja järjestelmistä: turvallisuuden ja luotettavuuden tulee toteutua niistä jokaisessa erikseen. Kun kukin osa kokonaisuudesta on vahva, myös maksamisen järjestelmä yhteiskunnan kannalta on kestävä.
Viimeisen linjauksen mukaan sähköisten maksutapojen tulee tukea kuluttajien oman talouden hallintaa ja suojata käyttäjiään väärinkäytöksiltä.
Maksaminen käteisellä rahalla teki rahan kulumisesta konkreettista, mikä osaltaan auttoi ihmisiä oman talouden hallinnassa. Sähköisen maksamisen helppous ja huomaamattomuus voivat tässä olla myös sen heikkoudet. Ne voivat hämärtää kulutuksen mittakaavaa ja altistaa velkaantumiselle, erityisesti maksutapahtuman yhteydessä tapahtuvaan luotonantoon yhdistettynä.
Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Harva meistä muistaisi vaikkapa koronaa edeltäneeltä ajalta – vuoden 2019 kesältä – kahviloissa tai jäätelökioskeilla yhteensä kuluttamansa rahasumman, jos se olisi maksettu seteleillä ja kolikoilla. Sähköisistä maksutapahtumista tällainen tieto tai kuluttajan laajemman rahan käytön kokonaiskuva voidaan koota helposti.
Kuluttajilla tulee olla riittävästi tietoa eri maksutapojen ominaisuuksista ja niiden kuluttajansuojasta. Näin heillä on mahdollisuus valita kuhunkin tilanteeseen heille itselleen sopiva maksutapa. Emme siis katso, että kaikissa maksupalveluissa tulisi olla sama kuluttajansuojan taso. Kaikkien maksutapojen tulee toki suojata väärinkäytöksiltä, mutta riittävän kuluttajansuojan perustason palveluiden rinnalla voi olla myös vaadittua korkeampaa suojaa tarjoavia vaihtoehtoja. Esimerkiksi verkko-ostoksia tehdessä moni haluaa maksaa kortilla suoran tilisiirron asemesta, koska maksukorttien sääntökirjat antavat suojaa, jos maksettu tuote ei saavukaan tai ei vastaa luvattua.
Vähittäismaksamista koskevat linjauksemme yhdistävät tavoitetilamme käteisen ja sähköisen maksamisen osalta. Ennen kuin lopetan avaukseni, en malta olla nostamatta esiin meneillään olevaa eurojärjestelmän hanketta, joka saattaa lähentää käteistä ja sähköistä maksamista tulevaisuudessa.
Keskuspankkiraha ja erityisesti suuren yleisön käyttöön tarjottu laillinen maksuväline on rahatalouden ankkuri. Mahdollisuus nostaa pankkitalletukset käteisenä varmistaa viimekädessä nykyisin eri liikepankeissa olevan rahan arvon yksikäsitteisyyden. Jos käteisen käyttö supistuu siinä määrin, että sen käytettävyys aidosti kyseenalaistuu, saattaa keskuspankin olla syytä varmistaa keskuspankkirahan ankkuriasema uudella tavalla.
Tällaisen mahdollisuuden voi tulevaisuudessa tarjota digitaalinen euro – eurojärjestelmän suuren yleisön käyttöön tarjoama sähköinen maksuväline. Viime vuoden Maksufoorumissa digitaalista euroa käsiteltiin kokonainen sessio, joten en ala nyt kuvaamaan sitä sen tarkemmin. Haluan kuitenkin muistuttaa, että viime kesänä EKP käynnisti tutkimus- ja selvityshankkeen, jolla varmistetaan eurojärjestelmän kyky luoda uudenlainen sähköinen maksuväline, jos ja kun sellaiseen katsotaan olevan tarvetta.
Jos digitaalisia euroja aletaan laskea liikkeelle vähittäismaksamisen tarpeisiin, siitä muodostetaan koko euroalueella käytettävissä oleva, Euroopassa hallinnoitu maksutapa, joka osaltaan parantaa sähköisen maksamisen toimintavarmuutta ja ehkäisee maksamisen kustannusten huomattavaa nousua kirittämällä yksityisen sektorin vaihtoehtoja.
Maksufoorumissa on tänään kolme eri teemoja käsittelevää keskustelua. Ensimmäinen paneeli keskittyy mobiilimaksamiseen. Suomen Pankki julkaisi eilen mobiilimaksamisen tilannetta Suomessa tarkastelevan analyysin. Yksi sen kiinnostava havainto liittyi siihen, että maksukorttiyhtiöt ovat hyötyneet merkittävästi mobiilimaksamisen yleistymisestä.
Kännykkäsovellusten kautta kortteja voidaan käyttää nyt myös henkilöiden välisessä maksamisessa. Mobiilimaksamisen yleistyessä olisi hyvä, että se voisi tukeutua laajemmin eurooppalaiseen pikamaksamiseen. Tämä vähentäisi riippuvuutta korttimaksamisen järjestelmistä ja lisäisi kilpailua.
Selvityksemme perusteella mobiilimaksaminen näyttäisi olevan suosituinta erityisesti nuorten, suurissa kaupungeissa asuvien sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa, vaikka se onkin yleistynyt viime vuosina myös vanhempien ikäryhmien keskuudessa. Suurimmalla osalla suomalaisista on jo käytössään jokin mobiilimaksusovellus, mutta esimerkiksi käteisen käyttö on silti edelleen yleisempää kuin mobiilimaksujen. Kehitys on ollut varsin eritahtista eri maissa, ja siksi onkin kiinnostavaa, että saamme kuulla paneelissa kantoja myös Ruotsista sekä Saksasta.
Toisen paneelikeskustelun aiheena on vähittäismaksamisen kustannukset. Myös tästä aiheesta olemme julkaisseet aikaisemmin tänä vuonna selvityksen. Siinä tarkasteltiin maksamisen kustannuksia yhteiskunnan tasolla. Maksamisen kustannus voi yksittäisen maksutapahtuman osalta tuntua lähes merkityksettömältä detaljilta. Kuitenkin maksujen kokonaismäärää ajatellen ja tarkasteltaessa asiaa koko yhteiskunnan tasolta, sen tärkeys korostuu. Maksamisen lisäkustannusta voi yksinkertaistetusti verrata ylimääräiseen arvonlisäveroon, jonka hyödynsaajana ei ole yhteiskunta.
Kolmas paneelimme keskittyy kevään myötä entistä tärkeämmäksi tulleeseen kysymykseen siitä, miten maksamisen jatkuvuus ja sujuvuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Asia on kriittinen meille kaikille, ja näkökulmia siihen saamme niin liiketoiminnan kuin tekniikankin puolelta.
Palaan vielä lopuksi lainaukseeni laista Suomen Pankista. Sen viimeisinä sanoina oli tehtävä ”osallistua maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän kehittämiseen”. Tästä on kyse niin sähköisen maksamisen linjauksissamme kuin koko Maksufoorumissakin. Mihin suuntaan maksamisen palveluiden tulisi kehittyä.
Näistä aiheista on nyt hyvä jatkaa keskustelua tänään tässä Maksufoorumissa. Kiitos, ja nyt kapula takaisin sinulle, Jaakko [Loikkanen].
Aiheeseen liittyvät linkit
Tiedote 25.5.2022: Hajauttaminen parantaa maksamisen huoltovarmuutta sekä yksittäisen ihmisen että koko yhteiskunnan kannalta
Maksufoorumin tapahtumasivu Suomen Pankin nettisivuilla https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/maksufoorumi/maksufoorumi-2022/