Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Älykäs ja vihreä tulevaisuus -sidosryhmätilaisuus
Metropolia AMK, 27.4.2022
Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,
Lämmin kiitos kutsusta tänne Metropolian Myyrmäen kampukselle, älykkään ja vihreän tulevaisuuden laboratorioon.
Tämä seutu on minulle sikäli tuttua, että asustelin aivan äskettäin, vain vajaa 40 vuotta sitten, vuosina 1983–1984 Malminkartanossa, ja Myrtsin puolellakin tuli paljon liikuttua. Alueen suurin rakentamisbuumi oli vielä tuloillaan, mutta sykähdyttäviä metropolielämyksiä tarjoilivat jo tuolloin muun muassa uudenkarhea M-juna ja urbaani kauppakeskus Myyrinpuhos, joka kyllä nyt taitaa olla purku-uhan alla. Noihin aikoihin vihittiin käyttöön myös akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema Myyrmäen kirkko. Metropoliaan EVTEKin kautta myöhemmin sulautuneen Espoon-Vantaan teknillisen oppilaitoksen Myyrmäen toimitilat otettiin käyttöön pari vuotta myöhemmin 1988.
Myöhemmin 1990-luvulla kävimme vielä Eduskunnan futisjoukkueella Myyrmäki-hallissa pelailemassa. Nykyisinhän Eduskunnan maalinteko vihreällä veralla onkin pitkälti edellisen puhujan eli Antti ”Litman” Lindtmanin varassa, kuten tänä aamuna Bolliksella!
Lyhyen puheenvuoroni aihe ei kuitenkaan ole ”Setä muistelee”, vaan pyrin kuvaamaan kansainvälisen talouden, teknologian ja Euroopan kehitysnäkymiä. Nostan esiin kolme aihetta, joista jokaisella on kytkös päivän teemaan eli älykkääseen ja vihreään tulevaisuuteen.
Aloitan synkimmästä eli Venäjän brutaalista ja verisestä hyökkäyssodasta Ukrainaan. Venäjän laittomat toimet laittoivat maailmanpolitiikan asialistan uusiksi ja nostivat Ukrainan tukemisen koko läntisen maailman tärkeimmäksi prioriteetiksi. Hyökkäystä on kestänyt jo yli kaksi kuukautta, ja sota jatkuu. Meidän on varauduttava siihen, että vastakkainasettelu Venäjän kanssa jatkuu pitkään.
Maailmantalouden isossa kuvassa Venäjän hyökkäyksen vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka pitkään sota kestää ja laajeneeko se. Jo nyt olemme nähneet, että sota lisää epävarmuutta tulevasta kehityksestä ja heikentää kasvunäkymiä myös euroalueella.
Vaikka ukrainalaisten kärsimys on varmasti meillä kaikilla päällimmäisenä mielessä, Venäjän hyökkäyssota on käynnistänyt laajan keskustelun myös omasta turvallisuudestamme, puolustuksellisesta liittoutumisesta ja huoltovarmuudesta. Fossiilisista polttoaineista pyritään nyt eroon aiempaa nopeammin, mikä vauhdittaa Euroopan talouden vihreää siirtymää.
Siirtymää tukee myös Euroopan elpymisrahasto, jonka kautta investointeja puhtaisiin teknologioihin ja infrastruktuuriin parhaillaan käynnistetään ympäri Eurooppaa.
* * *
Energiatalouden murrokseen kytkeytyy myös toinen puheenvuoroni teema eli inflaatio. Inflaatio alkoi kiihtyä jo viime vuonna, kun talouden nopea elpyminen koronapandemiasta ja tuotannon pullonkaulat nostivat varsinkin energian ja raaka-aineiden hintoja.
Venäjän hyökkäyssota on edelleen kärjistänyt hintakehitystä ja uhkaa pahentaa tuotannon pullonkauloja, kun monista mineraaleista, metalleista, viljasta ja lannoitteista syntyy pulaa. Vaikein tilanne on köyhemmissä maissa, joita korkea energian ja ruoan hinta kuristaa humanitaarisen kriisin partaalle. Tämä oli Ukrainan ohella yksi viime viikolla Washingtonissa pidetyn IMF:n kevätkokouksen keskeisistä aiheista.
Euroopan keskuspankin neuvostossa Frankfurtissa olemme seuranneet tilannetta tiiviisti. Päätimme pari viikkoa sitten jatkaa joulukuussa käynnistettyä rahapolitiikan asteittaista normalisointia, mikä merkitsee ajan myötä ohjaus- ja lainakorkojen asteittaista nousua, mihin kannattaa varautua. Arvopapereiden (APP-)osto-ohjelman netto-ostot päättyvät syksyllä, ja ohjauskorkoja ryhdytään nostamaan jonkin aikaa sen jälkeen.
Viime aikojen korkeat inflaatioluvut ovat seurausta ennen muuta energian hintojen nopeasta noususta, mihin rahapolitiikalla on vaikea vaikuttaa. Yhtä kaikki, EKP:n neuvostossa olemme valmiita käyttämään kaikkia rahapolitiikan välineitämme sen puolesta, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
* * *
Pidemmällä perspektiivillä suurimmat haasteemme ovat ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, jotka ovat puheenvuoroni kolmas teema. Niiden ratkaisemiseksi täällä Myyrmäessäkin tehdään tärkeää työtä.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC totesi huhtikuun alussa, että ilman välittömiä ja suuria päästövähennyksiä kansainvälisen yhteisön yhteistä tavoitetta ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 celsiusasteeseen ei pystytä saavuttamaan. Tavoitteessa pysyminen vaatisi meiltä päästöjen kääntämistä laskuun viimeistään vuonna 2025 ja niiden puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Vielä ei kuitenkaan ole aika sirotella tuhkaa päällemme. Toivoa on, nimittäin uusiutuvan energian hinta on laskenut jopa 85 % vuodesta 2010; energiatehokkuus on parantunut huimasti; metsien tuhoutuminen vähentynyt; ja ennen kaikkea paine vähentää päästöjä kasvanut. Teknologisen kehityksen ansiosta meillä on välineet puolentoista asteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen kaikilla talouden sektoreilla.
Hallituksilla ja parlamenteilla on ensisijainen vastuu ilmastonmuutosta hidastavasta työstä, mutta myös Euroopan keskuspankki edistää mandaattinsa puitteissa näitä tavoitteita. Eurojärjestelmä esimerkiksi ostaa ja on jo nyt merkittävä vihreiden joukkolainojen omistaja.
Suomen Pankissa olemme sitoutuneet ja sovellamme käytännössä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Ilmastonäkökohdat huomioidaan rahapolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa, ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä rahoitusjärjestelmälle on alettu arvioida.
Hyvät kuulijat,
Paljon siis tehdään jo nyt, mutta ilmastotoimet vaativat meiltä osaamista ja ideoita myös tulevina vuosikymmeninä. Siinä ammattikorkeakouluilla on oma tärkeä roolinsa. Tästä muistuttaa seuraava sitaatti:
”Teknologian nopean kehityksen vuoksi ammattitaito vanhenee entistä nopeammin. Eräiltä osin ammattitaitovaatimusten muutokset ovat niin mittavia, että henkilöiden on opeteltava uusi ammatti – tai jopa useitakin ammatteja uransa aikana.”
Joku on saattanut kuulla lausahduksen aikaisemminkin, sillä ajatuksen esitti itse asiassa kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen täällä Myyrmäessä Evtolin avajaisissa jo vuonna 1988! Kun hän aikuiskoulutukseen panostamisen lisäksi vielä korosti oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön tärkeyttä sekä kansainvälisyyttä, voi Suomisen sanoa olleen innovaatio- ja koulutuslinjauksissa vähintäänkin jäljillä. Juuri näihin alueisiin täällä Metropoliassa edelleen panostetaan, ja hyvästä syystä.
Tämänkin tarinan opetus on, että maailman monista päällekäyvistä myllerryksistä huolimatta politiikan ja päätöksenteon pitkän sihdin on oltava kohdallaan, puhutaan sitten turvallisuuspolitiikasta, talouspolitiikasta, koulutuspolitiikasta tai ilmastopolitiikasta.
Metropolian kehitys osoittaa, että tällaista sihtiä on löytynyt, ja täällä käymäni keskustelut lisäävät toiveikkuuttani tulevaisuudenkin suhteen.
Näillä sanoilla toivotan teille oikein hyvää kevättä ja parhainta menestystä työhönne älykkään ja vihreän tulevaisuuden parissa.
Kiitos.