Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Esko Antola -luennon avaussanat
Turun Eurooppa-foorumi 31.8.2023
Puheen runko – pidetty esitys voi poiketa.
Arvoisa yleisö, hyvät ystävät,
Lämpimästi tervetuloa tähän suomalaisen EU-tutkimuksen isän Esko Antolan nimeä kantavaan tapahtumaan. Suomen Pankki teki ensimmäisessä Eurooppa-foorumissa vuonna 2018 aloitteen Esko Antola -luentosarjan perustamisesta. Niinpä, meillä on jälleen suuri ilo ja kunnia järjestää tällainen luento osana Turun Eurooppa-foorumia.
Tänä vuonna tapahtumamme teemana on eurooppalaiset arvot ja niiden tärkeys kriisien jakamassa maailmassa. Esko Antola on tarkastellut useissa tutkimuksissaan EU:n kehitystä ja päätöksentekoa arvojen kautta. Kaksi vuosikymmentä sitten hän ravisteli suomalaisia siitä, ettei Suomen EU-politiikassa olla valmistauduttu EU:n kehitykseen arvoyhteisöksi.
Esko Antola painotti tuolloin, että keskustelu EU:n arvoista ryöpsähtää esiin lähinnä silloin, kun uusia jäsenmaita ollaan hyväksymässä unionin jäseneksi. EU:n laajentumiskierrokset vuosituhannen alkupuolella toivatkin jäseniksi maita, joiden kokemus esimerkiksi sosialismista on muokannut niiden yhteiskuntia syvällisesti.
Kaksi vuosikymmentä sitten ei osattu varautua siihen, että omat jäsenmaat voivat kyseenalaistaa Euroopan unionin arvot. Nyt kuitenkin meidän silmissämme näyttää siltä, että Unkarissa ja Puolassa valtapuolueet ovat sinnikkäästi ajaneet alas demokratiaa ja sananvapautta. EU-raha vaikuttaa kelpaavan paremmin kuin yhteiset arvot.
Euroopan unionilla on takanaan kriisien vuosikymmen. Sen arvoja ja yhtenäisyyttä ovat joidenkin jäsenmaiden lisäksi koetelleet niin kansainvälinen finanssikriisi, Brexit, pandemia kuin sota Ukrainassakin. Kriisien vaikutus ei aina vie kehitystä samaan suuntaan. Siinä missä pankki- ja valtionvelkakriisit tuntuivat kuljettavan eri maita eri suuntiin ja romuttavan solidaarisuutta, Brexit ja erityisesti sota ovat koonneet joukkoja yhteen.
Kun Venäjä aloitti laajan ja laittoman hyökkäyssotansa Ukrainaan, ei ollut lainkaan itsestään selvää, että jäsenmaiden reaktio olisi päättäväinen ja yhteneväinen. Euroopassa koettiin, että Venäjän aggressio ei ole vain hyökkäys Ukrainaa vastaan, vaan myös eurooppalaisia arvoja vastaan, joita Ukrainan yhteiskunta oli vähitellen ottamassa omakseen.
Nyt, yli puolitoista vuotta Venäjän laittoman hyökkäyksen aloittamisesta, Ukraina puolustaa yhä edelleen Euroopan yhteisiä arvoja. Euroopan unioni jatkaa Ukrainan tukemista muun muassa humanitaaristen, taloudellisten, sotilaallisten ja energiasektorin toimien kautta. Ukrainan talouden vahvistamisen tavoitteena on myös tulevan jälleenrakentamisen mahdollistaminen. Euroopan unionin solidaarisuudesta kertoo myös, että vuosi sitten kesäkuussa EU-maiden johtajat hyväksyivät Ukrainan ja Moldovan EU:n jäsenehdokkaiksi, vaikka osittain niiden alueita on Venäjän hallussa.
Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki osana eurojärjestelmää jakavat eurooppalaisen solidaarisuuden arvon. Rahoitusmarkkinoilla on pantu toimeen laajat Venäjän pankkeihin ja keskuspankkiin kohdistuvat pakotteet. Nämä ovat käytännössä evänneet venäläisiltä pankeilta pääsyn läntisille rahoitusmarkkinoille ja estäneet Venäjää käyttämästä valuuttavarantojaan. Ruplan kurssin viimeaikainen romahtaminen on yksi merkki pakotteiden tehosta.
Hyvät kuulijat,
jos eurooppalaiset arvot mitattaisiin rahassa, arvon määrittäjänä toimisi yhteinen valuuttamme euro. Se otettiin käyttöön liki 25 vuotta sitten ja tänään euro on 20 jäsenmaan virallinen valuutta. Nuorelle sukupolvelle euro on aina ollut olemassa.
Suomalaiset arvostavat euron korkealle. Eurobarometrin mukaan 86 prosenttia suomalaisista arvioi yhteisvaluutan olevan Suomelle hyvä asia. Ehkä juuri pienen maan asukkaat ymmärtävät Euroopan yhdentymisen arvon, jota yhteinen ja vakaa raha konkreettisesti symboloi.
Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien tavoite on hintavakaus eli euron arvon säilyttäminen. Pitämällä hintatason vakaana rahapolitiikka edistää parhaiten talouskasvua ja työllisyyttä, jotka ovat EU:n keskeisiä tavoitteita. Toisin sanoen, me rahapolitiikan tekijät toimimme yhteisten arvojemme mukaisesti.
Euron uudistamista on jatkettava, jotta se myös jatkossa palvelee eurooppalaisia hyvin toimivana maksuvälineenä. Eurokäteinen on yksi meidän keskeisimmistä yhtenäisyytemme symboleista. Me euroalueen keskuspankit suunnittelemme parhaillaan digitaalista euroa. Toteutuessaan se olisi sähköisessä muodossa toimivaa käteistä, jota käytettäisiin maksuvälineenä setelien ja kolikoiden rinnalla. Digitaalinen euro monipuolistaisi maksamiseen tarjolla olevia vaihtoehtoja ja vähentäisi euroalueen riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista toimijoista.
Eurojärjestelmä uudistaa myös euroseteleitä ja kolikoita. Vielä tämän päivän ajan eurooppalaiset pääsevät vaikuttamaan setelien kuvituksen aiheisiin. Teillä on siis vielä pieni hetki vaikuttaa harvinaisen suoraan ja konkreettisesti eurooppalaisiin arvoihin. Kyselyn löydätte Suomen Pankin verkkopalvelusta.
Hyvät ystävät,
nyt minulla on suuri ilo ja kunnia kutsua lavalle puheenjohtaja Erkki Liikanen, joka pitää tämän vuoden Esko Antola -luennon. Erkki Liikanen jos kuka tuntee eurooppalaisten arvojen arvon. Hän luotsasi 1990-luvun puolivälissä Suomen Euroopan Unioniin ja toimi myös ensimmäisenä suomalaisena komissaarina. Vuodesta 2004 vuoteen 2018 hän työskenteli Suomen Pankin pääjohtajana ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä. Hän on edelleen aktiivinen kansainvälisissä järjestöissä. Hän toimii puheenjohtajana kansainvälisessä kirjanpidon ja vastuullisuuden standardeja määrittävässä IFRS:ssä sekä on yhden maailman arvostetuimman ajatushautomon Bruegelin hallituksen puheenjohtaja. Erkki, ole hyvä!