Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankin Aikaansa seuraten -kokoelmateoksen julkistustilaisuus 9.6.2023, Helsinki
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,
Lämpimästi tervetuloa tähän Suomen Pankin taiteen kokoelmateoksen julkistustilaisuuteen!
Kokoelmateoksen idea syntyi Suomen Pankin taidetoimikunnassa. Sen johtaminen on ollut yksi mieltä virkistävimmistä tehtävistäni Pankissa. Taidetoimikunnassa meillä on pitkä kokemus Markku Valkosen erinomaisesta taiteen tuntemuksesta, mutta tiesimme, että hän on myös sanataituri ja ensiluokkainen kulttuurijournalisti.
Suomen Pankin taidekokoelma on koko kansakunnan omaisuutta. Siksi pidän tärkeänä, että tämän rakennuksen upeat teokset pääsevät ensimmäistä kertaa kootusti kansien väliin. Kokoelmateoksen sivuilta piirtyy harvinaisen laaja otos suomalaiseen taiteeseen eri vuosikymmeniltä.
Teoksen nimi, Aikaansa seuraten – Art of Our Times, kuvaa hyvin suhtautumistamme taiteeseen. Kartutamme taidekokoelmaa, jotta pystymme jättämään pysyvän jäljen ajastamme tuleville sukupolville.
Pitkän jänteen taidepolitiikkamme linja on ollut se, että hankimme vuosittain pari–kolme teosta Suomessa työskenteleviltä elossa olevilta taiteilijoilta. Keskitymme korkeatasoiseen nykytaiteeseen, joka valmistusmateriaaliensa puolesta soveltuu pysyvästi esillä pidettäväksi. Kokoelmassa on maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia. Emme hanki teoksia varastoon, vaan niille on katsottu arvoisensa paikka pankin tiloista.
Kirjan kannen teos on Mauri Favénin Kolme ulottuvaisuutta, joka elävässä elämässä palvelee nykyisin webex- ja teams-kokouksissa taustaseinänä työhuoneessani. Se on värimaailmaltaan sopiva paitsi Suomelle, myös keskuspankkimaailmaan. Olin toukokuussa Euroopan keskuspankissa juhlistamassa EKP:n 25-vuotista historiaa, ja pistin tyytyväisenä merkille, että EKP:n visuaalinen ilme oli ehtaa Favénia vuosimallia -66.
Hyvät ystävät,
Suomen Pankilla on jo yli kahden vuosisadan ajan ollut keskeinen rooli yhteiskuntamme taloudellisessa kehityksessä. Suomen Pankkia pidetäänkin maailman neljänneksi vanhimpana keskuspankkina.
Suomen Pankin päärakennus täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Se syntyi ensimmäisen Suomessa järjestetyn arkkitehtikilpailun tuloksena ja suunniteltiin nimenomaan keskuspankin käyttöön. Rakennuksen historiaa sekä arkkitehtuuria on kuvattu tänään julkaistavassa kirjassa varsin oivaltavalla tavalla.
Saksalaisen Ludwig Bohnstedtin suunnitelma voitti kilpailun vuonna 1876. Renessanssiajasta muistuttava rakennus valmistui vuonna 1883 ja maksoi 1,1 miljoonaa markkaa. Bohnstedtin kädenjälki näkyy paitsi näyttävässä ja kaikille tutussa talon julkisivussa, myös sisällä lukuisissa yksityiskohdissa.
Markun tekstin luettuanne meillä on varmasti yhä enemmän kattoon tuijottavia vieraita. Koristeaiheet pääaulan katossa ja näissä edustustiloissa ovat täynnä mitä hienoimpia yksityiskohtia.
Poliittisen merkityksen rakennuksen sijainnille tuo sen sijoittelu vastapäätä Säätytaloa, joka valmistui vuonna 1890 – seitsemän vuotta Suomen Pankin rakennuksen valmistumisen jälkeen. Suomen Pankin ja Säätytalon sijainti vastapäätä toisiaan kuvastaa pankin asemaa parlamentin pankkina jo ennen v. 1907 eduskuntauudistusta.
Nähtävästi Bohnstedtin suunnittelema näyttävä, monumentaalinen pääporras oli yksi lopullisista tekijöistä, joka sinetöi hänen valintansa talon arkkitehdiksi. Pääporrasta koristamaan valmistuivat 1933 Juho Rissasen lasimaalaukset, jotka kuvaavat suomalaisia elinkeinoja ranskalaisin maustein. Rissanen toteutti teoksen asuessaan Pariisissa. Lennart Segerstrålen surumieliset Finlandia-freskot paljastettiin keskellä jatkosotaa toukokuussa 1943. Tilaisuus oli aikansa taidetapaus.
Kului vain vajaat kymmenen rauhan vuotta ja pankin Marmorisalin seinään saatiin Eva Anttilan väriä hehkuva kuvakudos "Työ ja elämä" (1952). Muuttunutta aikaa heijastaen se on ilon, kasvun ja optimismin ylistys.
Kokonaisuuden yksi tunnetuimmista teoksista on Akseli Gallen-Kallelan kalevalainen Aino-triptyykki vuodelta 1889. Se oli tänä vuonna sisarteoksensa kanssa esillä Kansallismuseon suositussa näyttelyssä.
Kansallisen heräämisen kauden taide on täydentynyt äskettäin – edelleen aikaamme seuraten – läntisellä orientaatiolla. Viime vuonna Suomen Pankin taidetoimikunta päätti kartuttaa kokoelmaa viereisessä Kuparikannassa sijaitsevalla teoksella ”Navigaatio – Länsi”. Kyseessä on Osmo Rauhalan triptyykki. Teos sai Suomen tuoreiden turvallisuuspoliittisten päätösten myötä aivan uuden merkityksen. Suomi on navigoinut päättäväisesti länteen, kuten haarapääsky Osmon teoksessa.
Hyvät ystävät,
Muutamankin tietokirjan kirjoittaneena tiedän, että tällaisen hankkeen onnistuminen on monen tekijän summa. Lämmin kiitos Markku Valkoselle lukuelämyksestä ja kokoelmamme saattamisesta kirjalliseen muotoon. Kirjaa on ilo antaa eteenpäin laajemmille yleisöille.
Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme, joiden ansiosta teos näki päivänvalon. Kiitän kustantajamme Parvsin Hanna ja Ville Karppasta näyttävän teoksen toteuttamisesta sekä sujuvasta yhteistyöstä!
Kiitos Rauno Träskelin vaikuttavista valokuvista sekä Silja Kudel teoksen kääntämisestä englanniksi.
Lopuksi kiitän lämpimästi Suomen Pankin omaa projektitiimiä ja sen vetäjää Julietta Huttua.
Arvoisat vieraat, hyvät ystävät,
Teillä on pian mahdollisuus tutustua taidekokoelmaamme. Sitä ennen annan puheenvuoron päivän pääesiintyjälle ja teoksen kirjoittajalle, Suomen Pankin taideasiantuntija Markku Valkoselle.
Toivotan teille kaikille antoisia lukuhetkiä suomalaisen taiteen parissa!