Siirry sisältöön

EKP:n neuvoston viimeviikkoisen arvion mukaan epävarmuus kansainvälisestä talouskehityksestä pitää euroalueen kasvunäkymät syyskuussa suunnilleen ennustetun mukaisena. Myös euroalueen inflaatio pysyy edelleen hintavakaustavoitetta hitaampana. Rahapolitiikan mitoitus jatkuu elvyttävänä, mikä tukee hintavakaustavoitteen saavuttamista sekä kasvun ja työllisyyden kohentumista euroalueella.

”Suomen talous käy yhä läpi murrosvaihetta, jossa sen on tarve sopeutua kahteen suureen rakenteelliseen muutokseen. Yksi muutos on väestön ikääntyminen. Toinen muutos on vuoden 2007 jälkeiset talouden takaiskut, joista ei ole vielä täysin toivuttu”, sanoi pääjohtaja Olli Rehn Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa. ”Hallitukset ja työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina tehneet useita tärkeitä ratkaisuja, jotka ovat korjanneet ongelmia. Julkista taloutta ja työllisyyden edellytyksiä tulisi edelleen kuitenkin vahvistaa määrätietoisesti”, pääjohtaja Rehn jatkoi.

Suomen Pankin arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on nyt suurempi verrattuna edelliseen, vuosi sitten tehtyyn arvioon. Kestävyysvajeen selittää suurilta osin väestön ikääntyminen, ja nyt sitä koskevaa arviota on synkentänyt julkisen talouden näkymien heikkeneminen lähivuosina. ”Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin lähivuosina onkin perusteltu. Tämän jälkeen on syytä pyrkiä vielä korkeampaan, hyvään pohjoismaiseen tasoon”, pääjohtaja Rehn kommentoi.

Työllisyyden kohenemisen edellytyksiä on syytä parantaa useilla samaan suuntaan vaikuttavilla toimenpiteillä. Niiden valmistelussa on tärkeää käyttää hyväksi tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen tarjoama tietämys. Keskeisiä toimia ovatkin työvoiman tarjontaa kasvattavat rakenteelliset uudistukset, samoin kuin kustannuskilpailukyvyn parantaminen sekä pyrkimys vähentää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia.

Viimeisten 10 vuoden aikana työn tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa. Kun tuottavuuskasvun edellytyksiä pyritään kohentamaan, keskeisessä asemassa ovat innovaatiopolitiikka ja yritysten toimintaympäristö. Etenkin pidemmällä aikavälillä hyvin toimiva koulutusjärjestelmä parantaa mahdollisuuksia työn tuottavuuden kasvuun. ”Suomessa nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso alkoi laskea noin 10–15 vuotta sitten. Kehitys on kansainvälisesti poikkeavaa ja Suomen kannalta huolestuttavaa”, kommentoi pääjohtaja Rehn.