Tilastotiedotteet sisältävät tuoreimmat tilastotiedot.
Taulukot ja kuviot -osiossa laajan tietomäärän selailua helpottaa suodatustyökalu. Valitsemalla useampia rajauksia valinta tarkentuu.
Dashboardit ovat laajoja tietokokonaisuuksia, jotka on kehitetty kunkin aihealueen analyysivaatimuksia silmällä pitäen.
Tilastoinfo-osio sisältää ajankohtaista tietoa tilastojen käytön helpottamiseksi sekä tilastojen kuvaukset ja menetelmät.

 

 

  • Käteistä nostettiin kauppojen kassoilta vuoden 2023 loppupuolella aiempaa enemmän

    Käteistä nostettiin kauppojen kassoilla vuoden 2023 jälkipuoliskolla 1,2 milj. kertaa eli 71 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kauppojen kassoilla tehtyjen käteisnostojen arvo oli 68 milj. euroa. Verkkokaupassa tehtiin korttimaksuja vuoden 2023 jälkipuoliskolla yhteensä 7 mrd. euron arvosta eli 27 % enemmän vuosi sitten vastaavana aikana. Samana ajanjaksona mobiilisovelluksella tehtiin etäkorttimaksuja (sisältää henkilöiden väliset maksut) yhteensä 1,7 mrd. euron arvosta.

    Tilasto
  • Korttimaksujen lukumäärä kasvoi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä

    Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 547 milj. korttimaksua, mikä oli 31 milj. (6 %) enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korteilla tehtyjen maksujen euromääräinen arvo laski 7 % vuoden 2023 viimeiseltä neljännekseltä ja oli yhteensä 16,5 mrd. euroa.

    Tilasto
  • Sijoitusasuntolainojen kysyntä hieman piristynyt

    Maalis-huhtikuussa 2024 uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin 210 milj. euron edestä, mikä on 14 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kotitalouksien koko asuntolainakannan (106,0 mrd. euroa) supistuminen vuodentakaisesta (–1,2 %) jatkui huhtikuussa, kun omistusasuntolainakanta (97,3 mrd. euroa) pieneni –1,3 %. Kokonaisuudessaan huhtikuussa 2024 asuntolainoja nostettiin edelleen poikkeuksellisen vähän.

    Tilasto
  • Ulkomaiset osakkeet ovat tuottaneet suomalaisia paremmin viimeisen vuoden aikana
    Tilasto

    Maaliskuun 2024 lopussa suomalaiset kotitaloudet omistivat pörssinoteerattuja osakkeita 46,3 mrd. euron edestä, kun samaan aikaan vuotta aiemmin omistusten arvo oli 47,3 mrd. euroa. Valtaosa (86 %) suomalaisten pörssinoteeratuista osakeomistuksista on suomalaisten yritysten osakkeita. Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuotto oli –4,6 % viimeisten 12 kuukauden aikana eli vuoden 2023 huhtikuun ja 2024 maaliskuun lopun välisenä aikana. Vastaavana aikana ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli 17,1 %.

  • Yrityslainoja nostettiin niukasti maaliskuussa 2024
    Tilasto

    Maaliskuussa 2024 uusia yrityslainoja[1] (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 1,1 mrd. euron edestä, mikä on pienin tilastoitu maaliskuun nostomäärä vuodesta 2011 alkaen. Maaliskuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 5,55 % eli hieman alhaisempi kuin helmikuussa 2024. Lainakannaltaan suurimpien toimialojen eli kiinteistö- ja teollisuusalan yritykset nostivat lähes puolet uusista yrityslainoista maaliskuussa 2024. Suurin osa (67 %) maaliskuussa nostetuista uusista yrityslainoista oli yli 1 milj. euron suuruisia lainoja. Maaliskuussa 2024 nostetuista yrityslainoista 40 % oli takaisinmaksuajaltaan pitkiä, yli 5 vuoden yrityslainoja, ja niiden keskikorko oli 5,22 %.

  • Vuonna 2023 joukkorahoitusta välitettiin huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna
    Tilasto

    Vuonna 2023 Suomessa tilastoiduilla joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kotimaisille rahoituksen hakijoille 70,7 milj. euroa. Vertaislainoja ei välitetty enää ollenkaan vuonna 2023. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2023 suomalaisille yrityksille 61,3 milj. euron arvosta, mikä oli noin 52 % vähemmän kuin vuonna 2022. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 9,0 milj. euron arvosta kotimaisille rahoituksen hakijoille.

  • Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hidastunut
    Tilasto

    Asuntoyhteisöjen lainakanta oli 43,9 mrd. euroa helmikuun 2024 lopussa. Vuoden 2023 lopussa näistä lainoista oli 22,8 mrd. euroa kotitalouksien maksettavana, mikä vastasi 52:ta % kaikista asuntoyhteisölainoista. Korkojen nousun ja rakentamisen hidastumisen myötä asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti.

  • Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen kanta supistui vuoden 2023 aikana
    Tilasto

    Vuoden 2023 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 4,7 mrd. euroa, mikä on 3 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kulutusluotoista lähes 90 % oli ajoneuvolainoja.

  • Vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä tehtiin korttimaksuja enemmän kuin vuotta aiemmin
    Tilasto

    Korttimaksujen kokonaisarvo oli viimeisellä vuosineljänneksellä yhteensä 17,7 mrd. euroa, mikä oli 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettiin 98 milj. korttimaksua vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, mikä oli 21 % enemmän kuin vuonna 2022 samalla ajanjaksolla. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,8 mrd. euroa) oli 24 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Suomalaisilla maksukorteilla muissa euromaissa tehtyjen korttitapahtumien yhteenlaskettu arvo oli 1,4 mrd. vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, mikä oli 14 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

  • Opintolainoja nostettiin tammikuussa vähemmän kuin vuosi sitten
    Tilasto

    Tammikuussa 2024 opintolainoja nostettiin 279 milj. euron edestä, mikä on 17 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Nostettujen opintolainojen keskikorko oli 4,46 %. Viimeksi opintolainojen uusien nostojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.

  • Korkeampikorkoisten talletusten suosio on kasvanut
    Tilasto

    Korkojen noustua suomalaiset kotitaloudet ovat siirtäneet[1] varojaan korkeampikorkoisille talletustileille. Vuoden 2023 aikana kotitaloudet siirsivät varojaan 7,3 mrd. euroa määräaikaistileille ja hieman yli 2 mrd. euroa sijoitustalletustileille.

  • Rakennusalan hoitamattomien lainojen kasvu jatkunut
    Tilasto

    Joulukuun 2023 lopussa suomalaisten rakentamistoimialan yritysten pankkilainojen kannasta 5,6 % (160 milj. euroa) oli hoitamattomia. Hoitamattomien lainojen osuus koko yrityslainakannasta on pysynyt edelleen pienenä. Joulukuun 2023 lopussa pankkien myöntämien yrityslainojen kannasta (62,0 mrd. euroa) hoitamattomia lainoja oli 1,2 mrd. euroa eli 1,9 %.

  • Marraskuussa asuntolainoja nostettiin enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna
    Tilasto

    Marraskuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien asuntolainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 4,63 % marraskuussa 2023.

  • Etäkorttimaksujen arvo ja lukumäärä kasvoivat vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä
    Tilasto

    Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 0,6 mrd. korttimaksua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, mikä oli 10 % enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,9 mrd. euroa) oli 35 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

  • Yrityslainoja nostettu vähän lokakuussa 2023
    Tilasto

    Lokakuussa 2023 uusia yrityslainoja[1] (pl. asuntoyhteisölainat) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 1,3 mrd. euron edestä. Se on pienin tilastoitu lokakuun nostomäärä sitten vuoden 2010. Nostetuista yrityslainoista suurin osa (55 %) oli takaisinmaksuajaltaan yli vuoden ja enintään 5 vuoden pituisia, ja niiden keskikorko oli 5,68 %. Vähäisten nostomäärien vuoksi lokakuussa 2023 yrityslainakanta (58,5 mrd. euroa) supistui −3,0 % vuoden takaisesta.

  • Korkorahastojen suosio on kasvanut
    Tilasto

    Tammi-syyskuun 2023 aikana rahastopääomakanta on jälleen kasvanut. Syyskuun 2023 lopussa se oli 146,3 mrd. euroa. Tammi-syyskuussa 2023 korkorahastoihin tehtiin eniten merkintöjä.

  • Verkkokaupan kasvu näkyi korttimaksamisessa
    Tilasto

    Tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettyjen korttimaksujen lukumäärä kasvoi kolmanneksen vuonna 2022 ja kokonaisarvo kasvoi 41 % edellisvuodesta. Näistä maksutapahtumista 90 % tehtiin verkkokauppa-alustoilla. Verkkokauppaostoissa suomalaisten yleisimmin käyttämä maksukortti on debit-kortti.

  • Kotitaloudet ovat siirtäneet varojaan korkeampikorkoisille talletustileille
    Tilasto

    Korkojen noustua suomalaisten kotitalouksien määräaikais- ja sijoitustalletusten suosio on kasvanut ja yön yli -talletusten vähentynyt. Syyskuun 2023 lopussa kotitalouksien talletuskannan keskikorko oli 0,91 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 0,05 %.

  • Rakennusalan hoitamattomien lainojen määrä kasvoi elokuussa
    Tilasto

    Suomalaisille rakennusalan yrityksille myönnettyjen lainojen kannasta 4,1 % oli hoitamattomia elokuun 2023 lopussa. Hoitamattomien lainojen osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä heinäkuusta. Elokuussa 2023 koko yrityslainakannasta (62,0 mrd. euroa) hoitamattomia lainoja oli 1,9 %. Rakennusalan yritysten lainoihin kirjattujen arvonalennusten ja luottotappioiden määrä on myös lisääntynyt tämän vuoden puolella.

  • Korttimaksujen lukumäärä kasvoi vuoden 2023 toisella neljänneksellä
    Tilasto

    Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 595 milj. korttimaksua. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,5 mrd. euroa) oli 21 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Suomalaisilla maksukorteilla muissa euromaissa tehtyjen korttitapahtumien yhteenlaskettu arvo oli 1,4 mrd. euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä, mikä oli 20 % enemmän kuin ensimmäisellä neljänneksellä.