Kaiken se kestää?

Kaiken se kestää?

Esitys (PDF)

Dia 2. Suomen Pankin arvio rahoitusjärjestelmän vakaudesta

Suomen Pankissa on valmisteltu tekstikokonaisuus rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Siihen kuuluvat vakausarvio, tiivistelmä ja neljä teema-artikkelia. Vakausarvion pääviesti on, että Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvat uhkat ovat kasvaneet ja tulevat nyt rajojemme ulkopuolelta.

Vakausarvion tueksi on laadittu neljä ajankohtaista artikkelia, jotka käsittelevät geopoliittisten riskien vaikutuksia Suomen maariskiin, suomalaisten yritysten kykyä selviytyä toistuvista kriiseistä, positiivisen luottotietorekisterin uusia tietoja asuntovelallisista ja sitä, kuinka pankkien luotonantoa voitaisiin suojata yllättäviltä kriiseiltä joustavampien pääomavaatimusten avulla. Kirjoitukset löytyvät Suomen Pankin Euro & talous -sivustolta.

Dia 3. Keskeiset viestit

Vakausarvion keskeiset johtopäätökset tiivistyvät kolmeen viestiin. Ensinnäkin, rahoitusjärjestelmämme on vakaa, mutta kansainvälinen voimapolitiikka kasvattaa riskejä rahoitusvakaudelle. Rahoitustoimijoiden ja rahoitusvakaudesta vastaavien viranomaisten on siksi jatkettava varautumista myös hyvin monimutkaisiin kriiseihin. Toiseksi, rahoitusjärjestelmän osapuolten kriisinkestävyyttä on ylläpidettävä makrovakauspolitiikalla. Suomalaisille pankeille tarvitaan arvaamattomien kriisien varalle vapautettavia pääomavaatimuksia, mikä voitaisiin saavuttaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö. Kolmanneksi, Euroopasta on tehtävä houkutteleva kohde sijoituksille ja koti kasvaville yrityksille. Suomen on tämän vuoksi edistettävä aktiivisesti EU:n säästämis- ja investointiunionia komission suunnitelman mukaisesti.

Dia 4. Voimapolitiikka heiluttaa hintoja rahoitusmarkkinoilla ja varjostaa talouden näkymiä

Suomen rahoitusjärjestelmän toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi tänä vuonna, kun voimapoliittiset jännitteet ovat kärjistyneet entisestään. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu neljättä vuotta heikentäen Euroopan turvallisuutta. Nyt jännitteitä tulee myös lännestä, kun Yhdysvaltojen presidentti Trumpin hallinto on horjuttanut luottamusta kansainväliseen yhteistyöhön.

Aggressiivinen voimapolitiikka on heiluttanut rahoitusmarkkinoita sekä lisännyt huolia kansainvälisen talouden ja rahoitusvakauden näkymistä. Huhtikuun alussa rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaasti presidentti Trumpin ilmoituksiin uusista tulleista peläten erityisesti taantuman riskin kasvaneen. Sijoittajien rauhattomuutta ovat lisänneet myös huolet Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta, keskuspankin itsenäisyydestä, dollarin roolista sekä ankarasta suhtautumisesta liittolaisiin.

Huhtikuun alussa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla nähtiin poikkeuksellisen rajuja liikkeitä. Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat laskivat äkillisesti, ja arvopaperien riskilisät levenivät. Arvopaperien hintavaihteluiden suuruutta kuvaavat mittarit nousivat lähes yhtä korkealle kuin pandemian aikana (kuvio). Yhdysvallat lykkäsi tullien voimaantuloa 90 päivällä, ja retoriikka on sittemmin pehmentynyt. Arvopaperien hinnat ja riskilisät ovat palautuneet lähes ennalleen, mutta sijoittajien epäluottamus Yhdysvaltojen politiikkaan näkyy edelleen muun muassa heikentyneenä dollarin arvona.

Maailmantalouden kasvun hidastuminen, kauppasota ja Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen voivat vaimentaa myös Suomen talouden kasvua. Talouden toipumista tukevat kuitenkin korkojen lasku ja kotitalouksien ostovoiman paraneminen. Suomen Pankki ennakoi maaliskuun väliennusteessaan, että Suomen talous vahvistuu vähitellen.

Dia 5. Asunto- ja kiinteistösijoitusmarkkinoiden toipuminen vaarantuu, jos talous heikentyy

Suomen asuntomarkkinoiden laskusuhdanne näyttää olevan ohi, mutta lähiajan näkymät ovat epävarmat. Asuntojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi jo noin kolmen vuoden ajan, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa (kuvio). Vanhojen asuntojen kauppa vilkastui jo viime vuoden puolella, mutta kauppoja tehdään yhä vähemmän kuin tavallisesti. Uusien asuntojen myynti on edelleen vähäistä.

Ammattimaiset sijoittajat ovat tehneet poikkeuksellisen vähän kiinteistökauppoja viime vuosina. Sijoituskiinteistöjen tuotot kääntyivät viime vuonna positiivisiksi, mutta toimistokiinteistöjen tuotot pysyivät negatiivisina. Laskusuhdanteen odotetaan nyt hellittävän, mutta talouden heikentyminen ja rahoitusolojen kiristyminen hidastaisivat toipumista.

Kotimaisissa avoimissa kiinteistörahastoissa lunastustoimeksiannot ovat kasvaneet, ja useat rahastot ovat lykänneet toimeksiantojen toteuttamista hallitakseen likviditeettiään. Tämä voi estää laajamittaisia pakkomyyntejä vaikeassa markkinatilanteessa, mutta myyntipaine voi hidastaa kiinteistömarkkinoiden ja rakentamisen elpymistä.

Asuntomarkkinoiden odotetaan elpyvän hitaasti, kun korkojen lasku helpottaa velanhoitoa ja kotitalouksien ostovoima paranee. Kuluttajien varovaisuus vaikuttaa kuitenkin edelleen markkinoihin, ja asuntojen ostoaikeet ovat vähäisemmät kuin keskimäärin. Asuntojen tarjonta on yhä suurta verrattuna heikentyneeseen kysyntään, mikä näkyy hinnoissa ja vuokrissa.

Dia 6. Suomen rahoitusjärjestelmä osoittanut hyvää riskinkestävyyttä

Suomen rahoitusjärjestelmä on osoittanut hyvää kriisinkestävyyttä, vaikka viime vuodet ovat olleet vaikeita. Katsotaan seuraavaksi hieman rahoitusjärjestelmämme tilaa.

Dia 7. Suomen pankkisektori on kannattava ja vakavarainen – kasvaneet luottoriskit pysyneet hallittuina

Suomen pankkisektori on kannattava ja vakavarainen. Pankkien kannattavuus parani huomattavasti, koska korkojen nousu kasvatti korkokatetta. Vaikka korkokatteen kasvu on tasaantunut, kannattavuuden odotetaan pysyvän hyvänä.

Hyvä tuloskehitys on kasvattanut pankkien omia varoja ja pitänyt vakavaraisuuden vahvana. Suomalaiset pankit ovat hyvin pääomitettuja verrattuna muuhun Eurooppaan ja Suomen omaan historiaan. Pankkien likviditeettitilanne on myös pysynyt vakaana, mikä on tärkeää, koska suomalaiset pankit ovat riippuvaisia kansainvälisestä varainhankinnasta. Hyvin hajautetut varainhankinnan lähteet ja vahva vakavaraisuus parantavat rahoituksen saatavuutta ja ehtoja.

Pankkisektorin tappionkantokykyä on vahvistettu makrovakaustoimin lisäpääomavaatimuksilla, jotka on asetettu pitkäaikaisten haavoittuvuuksien perusteella. Vahvat puskurit ylläpitävät sijoittajien luottamusta pankkeihin ja tuovat turvaa rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteissa.

Korkojen nousu ja talouden taantuma ovat lisänneet kotitalouksien ja yritysten hoitamattomia lainoja, mutta pankkien luottoriskit ovat pysyneet hallinnassa (kuvio). Eri sektoreiden ja toimialojen välillä on suuria eroja. Kustannusten nousu ja kysynnän lasku ovat koetelleet erityisesti rakennusalan yrityksiä.

Kotitaloudet ovat pääosin sopeutuneet lainanhoitomenojen kasvuun alhaisten korkojen ajanjakson jälkeen. Asuntoyhteisöjen hoitamattomien lainojen kasvu viime vuosina liittyy eräiden ammattimaisten toimijoiden talousvaikeuksiin, ei kotitalouksien taloyhtiölainoihin.

Dia 8. Pienten ja keskisuurten yritysten lainanhoitovaikeudet kasvaneet enemmän kuin suurten yritysten

Katsotaan yritysten velanhoitokykyä vielä hieman tarkemmin. Toimialoista rakentamisen ohella muun muassa majoitus- ja ravitsemistoiminta ja taide, viihde ja virkistys erottuvat suuremmalla hoitamattomien lainojen osuudella. Kaiken kaikkiaan lainanhoidon vaikeudet keskittyvät enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja lainanhoitokyky vaihtelee jonkin verran myös alueellisesti. Muun muassa Itä-Suomessa hoitamattomien lainojen määrä on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa.

Heikoimmin lainoja hoitaneet toimialat ovat kuitenkin vain pieni osa kotimaisten pankkien yritysluottokannasta, joten yritysten velanhoitovaikeudet eivät aiheuta uhkaa pankkisektorille (kuvio). Yritysluottokannan merkittävien toimialojen, kuten kiinteistöalan ja teollisuuden, hoitamattomien lainojen osuus on pysynyt pienenä.

Hoitamattomat lainat ovat keskittyneet jonkin verran myös pankkien välillä. Pienemmillä pankeilla on ollut enemmän ongelmia pienten ja keskisuurten yritysten lainojen kanssa kuin suurilla pankeilla. Pienempien pankkien pk-yritysten hoitamattomien lainojen osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina, kun taas suurilla pankeilla osuus on pysynyt vakaampana. Pienempien pankkien hoitamattomien lainojen suurempi kasvu voi selittyä sillä, että ne myöntävät keskimääräistä riskillisempiä yrityslainoja.

Dia 9. Kotitaloudet kestäneet ottamansa korkoriskin

Viime vuosina kotitalouksien velkaantumiseen liittyvät riskit ovat osin toteutuneet, mutta ne eivät ole uhanneet rahoitusjärjestelmän vakautta. Asuntovelalliset ovat pääosin sopeutuneet vaikeampaan talousympäristöön. Hoitamattomien lainojen osuus asuntolainakannasta on kasvanut vain vähän, ja maksuviiveet ovat pysyneet vähäisinä. Lyhennysvapaalla olevien lainojen osuus on pienentynyt, mikä kertoo osaltaan parantuvasta tilanteesta (kuvio).

Kotitalouksien suuri velkaantuneisuus, lainojen vaihtuvakorkoisuus ja niihin liittyvät riskit ovat merkittäviä haavoittuvuuksia Suomen rahoitusjärjestelmässä. Kotitalouksien velat ovat viime vuosina pienentyneet suhteessa tuloihin, mikä johtuu vähäisestä lainanotosta ja tulojen kasvusta. Velkaantuneisuus on kuitenkin edelleen suurta verrattuna aiempien vuosien tasoihin ja euroalueen keskiarvoon.

Suomalaisten kotitalouksien riskinkestävyyttä on vahvistettu varmistamalla hyvät luotonannon tavat. Asuntoluotonannon hyviä käytäntöjä varmistavat enimmäisluototussuhde eli lainakatto, lainan enimmäispituus ja Finanssivalvonnan suositus kuormitetusta enimmäislainanhoitorasituksesta. Rakentamisvaiheessa olevien taloyhtiöiden lainoihin kohdistuvat rajoitteet hillitsevät suuriin taloyhtiölainoihin liittyviä riskejä. Viime vuonna käyttöön otettu positiivinen luottotietorekisteri on myös helpottanut luottopäätösten yhteydessä tehtävää luottokelpoisuuden arviointia.

Dia 10. Sijoittajien luottamus Suomeen sijoituskohteena on pysynyt vahvana

Suomen julkisen sektorin velkasuhde on kasvanut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Muilla Pohjoismailla velkasuhde on pysynyt lähes muuttumattomana, mutta Suomen valtio on velkaantunut edelleen (kuvio). Tämä lisää julkisen talouden haavoittuvuutta ja vähentää finanssipoliittista liikkumavaraa kriisitilanteissa.

Geopoliittinen tilanne Suomen lähialueilla muuttui radikaalisti alkuvuodesta 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Itämeren alueen kaapeli- ja putkirikot ovat herättäneet huomiota. Suomen maariski on kuitenkin pysynyt pienenä ja sijoittajien luottamus Suomeen vahvana, eikä muuttunut turvallisuustilanne ole näkynyt Suomen valtionlainan hinnoittelussa.

On tärkeää varmistaa Suomen maariskin pysyminen jatkossakin pienenä siten, että tuetaan julkisen talouden kestävyyttä ja rahoitusjärjestelmän vakautta sekä huolehditaan oikeusvaltiosta ja instituutioiden itsenäisyydestä. Maariskiä voidaan vähentää myös vahvistamalla sijoittajien tietoisuutta Suomen kriisivarautumisesta. Suomen kriisinkestävyyden perustana on kokonaisturvallisuuden toimintamalli, joka turvaa yhteiskunnan toimintakyvyn kaikissa olosuhteissa. Tämä varmistaa, että hybridivaikuttaminen tai muut uhkat haittaavat taloutta ja yhteiskuntaa vain vähän.

Dia 11. Kriisinkestävyydelle tarvetta epävakaassa toimintaympäristössä

Seuraavaksi katsotaan, miltä tulevaisuus näyttää rahoitusvakauden haavoittuvuuksien ja riskien osalta. Valitettavasti näkymät ovat nyt paljon synkemmät kuin aiemmin.

Dia 12. Rahoitusvakauden haavoittuvuuksien odotetaan pysyvän ennallaan tai kasvavan

Suomen rahoitusjärjestelmän suurimmat haavoittuvuudet (kuvio) liittyvät pankkisektorin rakenteellisiin tekijöihin, kuten sen kokoon, keskittyneisyyteen ja kytkeytyneisyyteen. Pankkien haavoittuvuutta lisää myös asunto- ja kiinteistörahoituksen suuri osuus, mikä luo suuren luottoriskikeskittymän pankeille.

Huolena on, että luotto- ja kiinteistömarkkinoiden laskusuhdanne voi pitkittyä, jos Suomen talous elpyy ennustettua hitaammin. Tämä kasvattaisi pankkien luottoriskejä ja riskejä kiinteistöjen pakkomyynneistä. Pienten ja keskisuurten yritysten vaikeudet voivat vaikuttaa rahoitusvakauteen myös kotitalouksien kautta, jos työttömyys lisääntyy. Tullien korotukset voivat kasvattaa erityisesti vientiteollisuusyritysten lainoihin liittyviä luottoriskejä.

Suurten ammattimaisten ja institutionaalisten sijoittajien aiheuttamat rahoitusvakauden haavoittuvuudet ovat vähäisiä, mutta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden lisääntynyt volatiliteetti lisää suomalaisten sijoittajien haavoittuvuutta. Vaarana on, että vakavan markkinahäiriön mahdollisuus kasvaa, jos geopoliittinen tilanne kärjistyy, hybridivaikuttaminen jatkuu ja talouden riskit toteutuvat. Suomen valtion kasvava velkaantuneisuus lisää alttiutta Suomen maariskin kasvulle ja rahoituskustannusten nousulle.

Heikentynyt kansainvälinen turvallisuusympäristö luo kasvavia uhkia rahoitusvakaudelle myös operatiivisten riskien kautta, kun kyber- ja hybridiuhkat lisääntyvät. Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät haavoittuvuudet aiheuttavat lisääntyviä riskejä, jotka ovat osin vaikeasti arvioitavissa.

Dia 13. Rahoitusvakauteen kohdistuvat uhat kasvaneet

Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana epävakaassa toimintaympäristössä, mutta riskit ovat kasvaneet.

Lyhyellä aikavälillä riskinä on lisääntyvä epävakaus ja operatiiviset häiriöt kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Keskipitkän aikavälin huolena on talouden mahdollisen heikentymisen vaikutukset pankkien luottoriskeihin. Näitä riskejä kävimmekin jo edellisessä diassa läpi. Kansainväliseen rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuu riskejä kuitenkin myös pitemmällä aikavälillä, mihin haluan meidän kiinnittävän nyt huomiota. 

Suurvaltojen voimapolitiikka sekä kiihtyvä kilpailu taloudessa ja teknologiassa vaikeuttavat kansainvälistä yhteistyötä. Tämä voi horjuttaa rahoitusvakautta pitkällä aikavälillä, jos yhteistyö muun muassa rahoitussääntelyn kehittämiseksi heikkenee.

Rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyys on monen tekijän summa ja pitkäjänteisen työn tulos. Sääntelyn ja valvonnan parantaminen globaalin finanssikriisin jälkeen on osoittautunut tarpeelliseksi. Sääntelyä tulee arvioida huolella ja tarvittaessa yksinkertaistaa ja tehostaa. Edellisten kriisien oppeja ei kuitenkaan pidä unohtaa, vaikka näin voi käydä, kun aikaa kuluu tarpeeksi. Kilpajuoksuun rahoitussääntelyn keventämiseksi ei ole syytä lähteä.

Suomen hallitus päätti huhtikuun kasvuriihessä keventää asunto- ja taloyhtiölainanannon sääntelyä muun muassa kasvattamalla asuntolainojen enimmäispituutta 30:stä 35 vuoteen. Tavoitteena on edistää säästämistä ja sijoittamista lainanlyhennysten rinnalla. Hallitus päätti myös höllentää asunto- ja taloyhtiölainakaton enimmäistasoa ja teettää riippumattoman oikeudellisen selvityksen Finanssivalvonnan roolista antaa ei-sitovia ohjeita ja suosituksia valvottavilleen.

Hallituksen linjausten vaikutuksia rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksiin tulee seurata tarkasti. Asuntolainojen keskikoko ja kotitalouksien velkaantuneisuus kasvoivat nopeasti 2000-luvun alussa, kun lainat alkoivat pidentyä. Tavallisin pituus on nyt 25 vuotta aiemman noin 10 tai 15 vuoden sijasta. Jos höllentyvät lainaehdot alkavat kasvattaa riskejä, se luo tarvetta vahvistaa rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä pankkien pääomavaatimuksia korottamalla.

On varmasti hyvä arvioida viranomaisen mahdollisuuksia antaa ei-sitovia ohjeita ja suosituksia toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. On toivottavaa, että tällainen selvitys annetaan hallintojärjestelmiä ja -oikeutta tuntevien asiantuntijoiden tehtäväksi.

Dia 14. Rahoitustoimijoiden ja -viranomaisten on varauduttava vaikeasti ennakoitaviin ja monimutkaisiin kriiseihin

Yhdysvaltojen kiristynyt kauppapolitiikka on osa laajempaa voimapoliittista murrosta, joka vaatii valtioilta, yrityksiltä ja viranomaisilta aktiivisempaa riskienhallintaa ja varautumista monimutkaisiin uhkiin.

Tavanomaisten riskienhallintamallien avulla voi olla vaikea arvioida ennenkokemattomien tapahtumien seurauksia. Rahoitusmarkkinoilla on esimerkiksi ollut merkkejä sijoittajien kasvavasta epäluottamuksesta Yhdysvaltojen dollariin turvasatamana, mikä voisi lisääntyessään ravistella kansainvälistä rahoitusjärjestelmää perusteitaan myöden. Kansainvälinen talous- ja rahoitusjärjestelmä on monin tavoin riippuvainen Yhdysvalloista ja erityisesti lyhytaikaisen dollarirahoituksen häiriöttömästä välittymisestä (kuvio).

Rahoitustoimijoiden ja rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavien viranomaisten tulee huomioida toimintaympäristön ennakoimattomuus riskien arvioinnissa ja hallinnassa. Epävakaassa ympäristössä tarvitaan valmiutta reagoida nopeasti kriiseihin, jotka voivat levitä ja voimistua hetkessä. Uhkien kytkeytyneisyys vaatii myös monialaista kriisinratkaisun osaamista. Suomessa rahoitusvakausviranomaiset ovat varautuneet hyvin erilaisiin kriiseihin ja parantaneet myös operatiivista toimintavarmuutta osana yhteiskunnan kokonaisvarautumista.

Suomalaisiin pankkeihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat yleistyneet ja voimistuneet, mutta ne eivät ole heikentäneet sijoittajien ja asiakkaiden luottamusta. Kyberrikollisuus on kasvussa ja kohdistuu laajemmin kansalaisiin ja yrityksiin. Myös tietojen kalastelu ja muut pankkihuijaukset ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Pankit ovat toimintoja tehostaessaan karsineet konttoreitaan ja ajaneet asiakkaansa verkkoon – asiakkaan digitaitoihin katsomatta. Pankit ovat keränneet taloudellisen hyödyn, mutta jättäneet riskit asiakkaiden kannettaviksi, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Pankit pystyvät tekemään ja niiden pitää tehdä enemmän asiakkaidensa varojen suojaamiseksi. Jos pankit eivät ryhdy toimenpiteisiin, on pankkihuijausten vastuunjakoa syytä tarkistaa sääntelyssä.

Dia 15. Suomalaisille pankeille tarvitaan talouden häiriötilanteissa vapautettavia pääomavaatimuksia

Pankkien hyvä iskunkestävyys on Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle erityisen tärkeää, sillä kotitalouksien ja yritysten rahoitus nojaa pitkälti pankkeihin.

EU-maiden makrovakausviranomaiset voivat asettaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen, jos luotonanto uhkaa ylikuumentua. Kriisitilanteessa vaatimusta voidaan alentaa pankkijärjestelmän luotonantokyvyn vahvistamiseksi. Tämä on mahdollista vain, jos vaatimus on asetettu ennen kriisin alkamista.

Useissa EU-maissa vaatimusta on alettu korottaa jo aikaisemmassa suhdannevaiheessa, jotta vapautettavia pääomavaatimuksia olisi käytettävissä kriisin aikana (kuvio). Suomessa tulisi soveltaa samanlaista ennakoivaa menettelytapaa makrovakauspolitiikan reaktiokyvyn lisäämiseksi. Yhtenäisempi makrovakausvälineistö myös yksinkertaistaisi ja tehostaisi makrovakauspolitiikkaa Euroopassa.

Dia 16. Suomen on edistettävä aktiivisesti Euroopan säästämis- ja investointiunionia

Geopoliittisesti ja taloudellisesti vaikea tilanne vaatii Euroopalta ripeitä ja rohkeita uudistuksia. Euroopan on parannettava kilpailukykyä, vauhditettava kasvua ja investoitava vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä puolustukseen.

Euroopan rahoitusjärjestelmä on pankkikeskeinen, ja pääomamarkkinat ovat pienet ja hajanaiset (kuvio). Markkinoita on pyritty yhtenäistämään laihoin tuloksin jo pitkään, mutta Euroopan komission uusi strategia pääomamarkkinoiden kehittämiseksi tuo tälle tavoitteelle nyt uutta nostetta. Säästämis- ja investointiunioni (SIU) pohjautuu aiempiin pääomamarkkinaunionin hankkeisiin ja pyrkimyksiin viimeistellä pankkiunioni.

Pääomamarkkinoiden yhdentymistä voitaisiin tukea yhdenmukaistamalla lainsäädäntöjä ja valvontakäytänteitä. Markkinoiden kehittämisessä tulisi myös soveltaa parhaita käytäntöjä, sillä EU-maiden välillä on suuria eroja. Suomi ei ole tässä vertailussa viimeinen eikä edes lähellä sitä, mutta Ruotsi on selvästi meitäkin edellä.

Pääomamarkkinoiden kehittäminen vaatii myös kansallisia toimia. Hallitus linjasi puoliväliriihessä toimista pääomamarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa. Nämä linjaukset ovat tervetulleita, sillä Suomi tarvitsee lisää oman pääoman ehtoista rahoitusta kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Finanssialan kasvustrategia -työryhmän ehdottamat toimet kansankapitalismin vahvistamiseksi ja yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistamiseksi olisivat myös tarpeen. Suomi hyötyisi myös muun muassa yritystodistusmarkkinoiden modernisoinnista sähköisemmiksi ja eurooppalaisemmiksi.

Dia 17. Yhteenveto

Lopuksi kertaan vielä keskeiset viestimme, etteivät ne pääse unohtumaan. Ensimmäinen viestimme on, että rahoitusjärjestelmämme on vakaa, mutta kansainvälinen voimapolitiikka kasvattaa riskejä rahoitusvakaudelle. Kriiseihin varautumista tulee siksi parantaa entisestään. Rahoitusvakaus on kaiken perusta, sillä finanssikriisin keskellä emme pysty tukemaan talouskasvua, torjumaan ilmastonmuutosta emmekä vahvistamaan hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita. Tämän ovat aiemmat pankki- ja finanssikriisit opettaneet meille. Toiseksi, pankit tarvitsevat joustavammin vapautettavia pääomapuskureita arvaamattomien kriisien varalle. Ja viimeisenä, Euroopasta on tehtävä houkutteleva kohde sijoituksille ja koti kasvaville yrityksille.

Kiitos, ja nyt vastaan mielelläni kysymyksiinne.