Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Plenum: Ilmastonmuutos rahapolitiikan pitkän aikavälin haasteena
Taloustutkijoiden kesäseminaari 15.6.2022
Esitys (pdf)

Esitelmän runko – pidetty esitys voi poiketa.

Ilmastonmuutos rahapolitiikan pitkän aikavälin haasteena

[Kalvo 1] Kiitos mahdollisuudesta olla mukana tämänvuotisilla Jyväskylän taloustutkijoiden kesäpäivillä avaamassa keskuspankin näkemyksiä ilmastonmuutokseen ja vihreään siirtymään. Aihe on nyt jopa ajankohtaisempi kuin osasin kuvitella lupautuessani tänne plenumistiksi, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttamiensa suurten inhimillisten kärsimysten lisäksi myös mullistanut energiamarkkinat ja kiihdyttänyt inflaation tasolle, jota ei ole nähty miesmuistiin. Muutos on pakottanut EU:n etsimään entistä tehokkaampia keinoja vihreän siirtymän jouduttamiseksi. Tällä kehityksellä on keskuspankin näkökulmasta aiempaa suurempi merkitys myös hintavakauden näkökulmasta - onhan euroalueen inflaatio pompannut muutamassa kuukaudessa ennätystasolleen, alitettuaan sitä ennen EKP:n 2%:in hintavakaustavoitteen lähes vuosikymmenen ajan.

[Kalvo 2] Ilmastonmuutos pitkän aikavälin haasteena

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kuudes raportti esitteli viime syksynä synkän näkymän. Ilmastotoimilla on kiire, sillä mitä nopeammin ne alkavat purra, sitä maltillisempia toimia tarvitaan. Pariisin sopimuksessa tavoitteeksi asetettiin ilmastonmuutoksen rajaaminen enintään kahteen celcius-asteeseen, ja Glasgow’n viimesyksyisessä ilmastokokouksessa tavoite tarkentui puoleentoista asteeseen.

IPCC:n raportin huhtikuussa ilmestynyt kolmas osa tarkastelee keinoja, joilla tavoitteeseen voitaisiin päästä. Nykyiset toimet eivät riitä, vaan niitä on kiihdytettävä entisestään. Keskeisessä roolissa ovat energiajärjestelmän muutos ja vihreä siirtymä.

Jo tähän mennessä ilmasto on lämmennyt enemmän kuin asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, joten kaikilta vaikutuksilta ei voida enää välttyä. Uutisista olemme jo saaneet seurata tulvien ja metsäpalojen yleistymistä sekä jäätikön sulamista pohjoisilla alueilla. Intian ja Pakistanin viimeaikainen ennätyskuumuus ja sitä seuraavat kuolemat ja sato-ongelmat ovat jälleen yksi esimerkki kielteisestä kehityksestä. 1

Jo vähäiselläkin ilmaston lämpenemisellä on haittavaikutuksia muun muassa biodiversiteettiin, satoihin ja sääoloihin. Ilmastokriisi vaikuttaakin meihin jokaiseen monin tavoin: infrastruktuurin ja asuntojen rakentamiseen, investointeihin ja rahoitusmarkkinaosapuolten riskiarvioihin.

Ilmastotoimilla pyritään sekä hillitsemään ilmaston lämpenemistä kasvihuonekaasujen määrää vähentämällä että helpottamaan sopeutumista niihin muutoksiin, jotka ovat vääjäämättömiä. Mitä paremmin muutoksen torjunnassa onnistutaan, sitä pienemmillä sopeutumiskustannuksilla selvitään.

Päävastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta talouspolitiikan keinoin kuuluu hallituksille. Valtioilla on käytettävissä tehokkaita välineitä, joiden avulla voidaan ohjata siirtymää vähähiilisyyteen. Näitä ovat mm. verotus, tuet sekä oikeus asettaa rajoituksia ja velvoitteita.
Ilmastonmuutos on ilmiönä globaali, ja siihen liittyy laajoja ulkoisvaikutuksia, jotka eivät noudattele valtioiden rajoja. Sen vuoksi tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä. EU on ollut edelläkävijä monissa ilmastotoimissa, esimerkiksi päästökaupassa. Viime aikoina on herätelty keskustelua myös EU:n mahdollisuudesta saada omia veroluonteisia tuloja mm. päästökaupasta ja mahdollisesti tulevista hiilitulleista. Näitä varoja voitaisiin ohjata ilmastotoimien rahoitukseen.

[Kalvo 3] Keskuspankin rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa

Keskuspankkien roolia ilmastokysymyksissä kyseenalaistettiin pitkään, mutta asenteet ovat muuttuneet nopeasti. Yhä useammat keskuspankit ovat alkaneet ymmärtää ilmastonmuutoksen suoran merkityksen hinta- ja rahoitusvakauteen sekä myös laaja-alaisemmin talouden toimintaan. Kenenkään ei pidä piiloutua sen ajatuksen taakse, että päävastuu ilmastotoimista kuuluu muille. Meillä kaikilla on velvollisuus toimia tavalla, joka huomioi ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja meidän kaikkien on mahdollisuuksiemme mukaan pyrittävä hillitsemään ilmastokriisiä.

[Kalvo 4] Suomen Pankki toimii
Mandaattimme pohjalta voimme reagoida ilmastokriisiin monin eri tavoin. Kulloinkin käyttämiimme keinoihin vaikuttaa se, toimimmeko rahapolitiikan päätöksentekijänä, rahoitusvakauden vaalijana vai sijoittajana.

Rahapolitiikan osalta me (Suomen Pankki) olemme osa eurojärjestelmää. Siten EKP:n toimet ovat keskeinen osa meidän toimintaamme. Ilmastokysymysten huomiointi on kasvattanut merkitystään rahapolitiikassa viime vuosina. Tästä hyvänä esimerkkinä käy se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset sisällytettiin viime heinäkuussa julkistettuun EKP:n uudistettuun rahapolitiikan strategiaan.

Rahoitusmarkkinoiden vakauden vaalijana Suomen Pankki ylläpitää luottamusta suomalaiseen rahoitusjärjestelmään. Rahoitusjärjestelmä välittää rahoitusta kotitalouksille ja yritysten investointeihin, ja ongelmat siinä heijastuvat vahingollisesti talouskasvuun ja työllisyyteen.

Suomen Pankin omassa sijoitustoiminnassa pyrimme puolestaan kulkemaan ilmastokysymysten huomioimisessa keskuspankkien eturintamassa.2 Pari vuotta sitten sitouduimme toisena keskuspankkina maailmassa huomioimaan YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Viime syyskuussa olimme tietääkseni ensimmäinen keskuspankki, joka asetti sijoitustoiminnalleen kattavan ilmastotavoitteen. Ja joulukuussa täydensimme tuota tavoitetta julkistamalla ensimmäiset välietapit polulle, jolla pyrimme hiilineutraalisuuteen.

[Kalvo 5] Miten ilmastonmuutos koskettaa keskuspankkeja

Haluan perustella sitä, miksi rahapolitiikan päätöksentekijän pitää huomioida ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos vaikuttaa makrotalouteen. Sen vaikutukset ulottuvat työllisyyteen, investointeihin ja tuottavuuteen.

Muiden keskuspankkien lailla meidän ensisijainen tavoitteemme on ylläpitää hintavakautta. Pyrimme siihen, että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tuntumassa. Ilmastokriisi vaikuttaa hyvin todennäköisesti talouskehityksen tasapainottavaan korkotasoon, hintoihin ja palkkoihin. Siten se heijastuu suoraan politiikkatoimenpiteisiimme.

Hintavakaudesta huolehtimisen lisäksi eurojärjestelmä tukee Euroopan unionin talouspolitiikkaa yleisemminkin, silloin kun voimme niin toimia hintavakautta vaarantamatta. Ilmastopolitiikka on nostettu korkealle Euroopan unionin päättäjien tärkeysjärjestyksessä. Joulukuussa 2019 julkaistussa Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmassa tavoitteeksi asetettiin EU:n hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän viime kesänä hyväksymällä eurooppalaisen ilmastolain.

Analyyttisten valmiuksien osalta kestävä kasvu edellyttää paljon tietoa ja ymmärrystä ilmastokriisiin liittyvistä tekijöistä. Keskuspankit pyrkivätkin tukemaan kestävää kasvua myös tuottamalla yhä enemmän tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen ja sitä ehkäisevien toimien talousvaikutuksista.

[Kalvo 6] Hintavakaus on EKP:n ensisijainen tavoite
Koska ensisijainen tavoitteemme on hintavakauden ylläpito, kiinnostuksemme ilmastokysymyksiin liittyy erityisesti ilmastokriisin ja sen torjunnan hintavaikutuksiin, eli siihen kuinka vihreä siirtymä saadaan toteutettua hintavakautta vaarantamatta.

Ilmastokriisi vaikuttaa hintoihin monin tavoin. Esimerkiksi äärimmäisten sääolojen yleistyminen voi johtaa vakuutusmaksujen ja muiden varautumiskustannusten kasvuun. Kuivuuden ja samaan aikaan myös tulvien yleistyminen sekä maailman keskilämpötilan nousu nostavat elintarvikkeiden hintoja. Lisäksi hiilidioksidin päästöoikeuksien kallistuminen sekä vähähiilisemmän tuotannon edellyttämät tekniset innovaatiot kasvattavat kustannuksia ainakin alkuvaiheessa. Esimerkiksi puhtaamman teräksen tuotanto on tällä hetkellä jopa 30 % kalliimpaa verrattuna perinteisiin tuotantomenetelmiin.3 Kun tämänkaltainen kehitys alkaa heijastua kotitalouksien ja yritysten odotuksiin, se vaikuttaa myös inflaationäkymiin. Erityisen haitallista on inflaation vaihtelun lisääntyminen. Se lisää epävarmuutta, vaikeuttaa inflaation ennustamista sekä rahapolitiikan mitoitusta ja korkeampien riskipreemioiden kautta se hidastaa talouskasvua.

Lisäksi siirtyminen vähähiiliseen talouteen edellyttää politiikkaa, joka johtaa suhteellisten hintojen muutoksiin, jotta vähäpäästöisistä vaihtoehdoista tulee saastuttavia vaihtoehtoja houkuttelevampia. Ympäristöverot, päästökauppa ja tuet voivat synnyttää tällaisia muutoksia. Esimerkiksi EU on tehnyt aloitteen hiilitullin käyttöönottoon sen rajoilla. Sen avulla pyrittäisiin torjumaan hiilivuotoa eli saastuttavan tuotannon siirtämistä EU-säätelyn ulkopuolelle. Toteutuessaan se täydentäisi päästökauppaa ja nostaisi ulkomailta EU:hun tuotujen hiili-intensiivisten tuotteiden hintaa.
Kaikkien ilmastoon liittyvien muutosten vaikutus hintavakauteen riippuu siirtymän sujuvuudesta. Mitä nopeammin ilmastokriisiin aletaan reagoida, sitä pienemmillä politiikkamuutoksilla selvitään. Parhaassa tapauksessa muutos on asteittainen, vakaa ja taloudenpitäjien ennakoitavissa.

Rahapolitiikalla on helpointa vastata kysyntäsokkeihin. Positiivinen kysyntäsokki kiihdyttää sekä tuotantoa että inflaatiota, kun taas negatiivinen sokki hillitsee kumpaakin. Rahapoliittinen reaktio kysyntäsokkiin on varsin suoraviivainen: negatiivista sokkia vaimennetaan lisäämällä talouden rahapoliittista elvytystä. Vastaavasti taloutta ylikuumentava positiivinen kysyntäsokki edellyttää rahapolitiikan kiristämistä suhteessa aiempiin odotuksiin.

Tilanne on monimutkaisempi, kun taloutta kohtaa tarjontasokki. Tällaisissa tapauksissa tuotanto ja inflaatio kehittyvät yleensä vastakkaisiin suuntiin, ja talouspolitiikan päätöksentekijän on punnittava inflaation vakauttamista suhteessa tuotannon vakauttamiseen. Tarjontasokkien osalta optimaaliset rahapoliittiset toimet eivät ole suoraviivaisia, vaan ne riippuvat oleellisesti muun muassa sokin kestosta. Ilmastonmuutos todennäköisesti kasvattaa tarjontasokkien esiintymistiheyttä esimerkiksi äärimmäisten sääolosuhteiden seurauksena. Tämä hankaloittaa rahapolitiikan harjoittamista, sillä keskuspankeilla on edessään haastava tehtävä tunnistaa, onko kulloinenkin sokki ensisijaisesti kysyntä- vai tarjontasokki ja ovatko sen vaikutukset tilapäisiä, pitkäaikaisia vai peräti pysyviä.

Ikävänä muistutuksena tällaisten tilanteiden hankaluudesta olemme juuri läpikäymässä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena erittäin voimakasta talouden tarjontasokkia. Tässä tilanteessa muutokset eivät todellakaan ole olleet asteittaisia, eivät vakaita, eivätkä taloudenpitäjien ennakoitavissa.

[Kalvo 7] Ilmastonmuutos vaikuttaa tuottavuuteen, talouden tasapainokorkoon ja siten myös rahapolitiikan pelivaraan

Tarkastellaan seuraavaksi reaalisen tasapainokoron eli ns. luonnollisen koron käsitettä. Se on laskennallinen korko, joka tasapainottaa talouden tilaan, jossa tuotanto on suurimmillaan siten, että inflaatio säilyy vakaana. Me keskuspankkiirit olemme huolissamme riskistä, jossa ilmastonmuutos heikentää tuottavuutta ja epävarmuuden kasvu vähentää investointihalukkuutta. Tällainen kehitys voisi madaltaa jo valmiiksi hyvin alhaista reaalista tasapainokorkoa.
Muutaman viime vuosikymmenen aikana reaalinen tasapainokorko on laskenut merkittävästi globaalisti. Tähän ovat vaikuttaneet väestön vanheneminen ja tuottavuuden heikkeneminen kehittyneissä talouksissa sekä säästämisasteen nousu kehittyvissä markkinatalouksissa kuten Kiinassa.

Tasapainokoron lasku rajoittaa korkopolitiikan liikkumavaraa sekä mahdollisuutta tukea taloutta ja hintakehitystä voimakkaiden laskusuhdanteiden aikana. Emme yksinkertaisesti voi painaa nimellisiä korkoja kovin paljon negatiivisiksi, koska se kannustaa käteisen rahan hallussapitoon ja vähentää kannusteita tehdä tuottavia reaali-investointeja, jotka pitävät talouden pyörät pyörimässä. Siis mitä alempi reaalinen tasapainokorko on, sitä vähemmän keskuspankki voi laskea ohjauskorkoa ja keventää rahoitusoloja ennen kuin nimelliskorkojen alaraja tulee vastaan.

Tämä ilmiö oli EKP:n strategian viimevuotisen tarkastelun keskeinen taustavaikutin. Emme luonnollisestikaan pidä kehityksestä, joka edelleen kaventaisi toimenpiteidemme liikkumavaraa.

Vielä ei ole yksimielisyyttä ilmastokriisin vaikutuksista tuottavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä, eikä niiden edellyttämistä politiikkatoimista. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen edellyttää valtavia investointeja uuteen hiilettömään teknologiaan, mikä puolestaan saattaa synnyttää uusia innovaatioita, jotka vaimentavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuottavuuteen sekä tasapainokorkoon.

Yleensä ajatellaan, että investoinnit ja innovaatiot parantavat tuottavuutta ja että paremmat teknologiat syrjäyttävät vanhoja, tuottavuudeltaan heikompia, teknologioita. Luova tuho toiminee tälläkin kertaa etenkin pidemmällä aikajänteellä, mutta alkuun siirtymä pois olemassa olevista tuotantoteknologioista saattaa madaltaa tuottavuutta. Eli lyhyellä tähtäimellä siirtymä pois hiili-intensiivisistä tuotantotavoista saattaa muistuttaa pikemminkin tuhoavaa luovuutta.

[Kalvo 8] Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdyttää vihreää siirtymää

Vielä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ajateltiin, että ilmastopolitiikassa tarvitaan häiriö (kuten hiilivero tai -tulli), joka lopettaa vanhan saastuttavan toiminnan. Tänä keväänä tuli häiriö voimalla ja täysin eri muodossa kuin silloin osattiin kuvitella.

Ukrainassa käynnissä oleva sota ja siihen liittyvät pakotteet ovat aiheuttaneet energiamarkkinoilla voimakkaan tarjontasokin, jonka seurauksena Euroopassa halutaan irti venäläisestä energiasta ja joudutetaan vihreää siirtymää. Energiatalouden nopea rakennemuutos Euroopassa on välttämätön energiaomavaraisuuden parantamiseksi.

Tänä keväänä olemme saaneet myös kokea, miten energiamarkkinoiden häiriö vaikuttaa inflaatioon. Keskuspankin näkökulmasta onkin erityisen tärkeää, että vihreä siirtymä tapahtuu hallitusti eikä vaaranna hintavakautta. Mittavilla panostuksilla uusiutuvaan energiaan halutaan palauttaa energiamarkkinoiden tasapaino Euroopassa, jotta tulevaisuudessa vältettäisiin tämän kevään kaltainen markkinahäiriö.

Tällaista muutosta vauhdittamaan tarvitaan usein mittavia tukitoimia, jotta ympäristöystävällisistä tuotteista saadaan kuluttajien kannalta houkuttelevampia. Nyt näitä tukitoimia tarvitaan monissa Euroopan maissa myös tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia, jotka ovat ajautuneet vaikeuksiin äkillisen energian kallistumisen myötä.

[Kalvo 9] Greenflation – nopeutettu vihreä siirtymä nostaa hintoja lyhyellä mutta alentaa pitkällä aikavälillä

Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan nähtiin, että vihreä siirtymä tulee nostamaan ainakin tiettyjen uudessa teknologiassa (kuten vaikkapa sähköautoissa tai merituulivoimaloissa) käytettävien raaka-aineiden hintoja. Kun vihreä siirtymä joudutaankin nyt viemään läpi nopeutetussa aikataulussa, tulee kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta ja hintojen noususta suurempi kuin rauhallisemmassa tahdissa. Uusiutuvan energian kysyntä tulee olemaan lähivuosina suurta, eikä tarjonta pysty vastaamaan siihen yhtä nopeasti.

Greenflation eli vihreän siirtymän aikaansaama hintojen nousu on vielä melko tutkimaton aihe. Toki tunnistamme, että siirtymään fossiilisesta energiasta ja saastuttavasta teknologiasta ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin liittyy kustannuksia ja riskejä. Vihreä siirtymä edellyttää fossiilisen energian kallistumista. Eri energiamuotojen kysyntä ja tarjonta voivat ajautua epätasapainoon ja aiheuttaa inflaatioriskejä. Hintavakauden näkökulmasta olisi siten tärkeää, että vihreä siirtymä tapahtuu hallitusti, sillä liian nopea siirtymä kiihdyttää inflaatiota ja lisää sen kustannuksia. Toisaalta kuitenkin, mitä suurempi osuus energian kysynnästä voidaan jatkossa täyttää uusiutuvilla energianlähteillä, sitä halvemmaksi tilanne muodostuu kuluttajille pitkällä aikavälillä.

Paremman ymmärryksen saavuttaminen kaikista ilmastokriisin ja talouden vuorovaikutussuhteista sekä vihreästä siirtymästä edellyttää paljon tutkimusta. Toistaiseksi täysin varma asia on ainoastaan se, että ilmastokriisi ja siihen liittyvät menettelytavat vaikuttavat jatkossa rahapolitiikkaankin.

[Kalvo 10] Kestävän kasvun rahoituksesta

Siirtyminen vähähiilisempään talouteen edellyttää runsaasti investointeja, ja ne puolestaan vaativat rahoitusta. Julkinen sektori on ollut tähän saakka merkittävä ilmastotoimien rahoittaja. Kun tarvittavan ilmastorahoituksen suuruusluokka on alkanut hahmottua, mukaan on haluttu entistä vahvemmin myös yksityinen sektori. Yrityksillä on halukkuutta sijoittaa ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, sillä ne ovat osoittautumassa myös taloudellisesti kannattaviksi. Esimerkiksi autoteollisuudessa sähköautot ovat vallanneet merkittävän markkinaosuuden.

Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkisuuteen astui myös ns. Gfanz-ryhmä (Glasgow Financial Alliance for Net Zero).4 Se on Englannin keskuspankin entisen pääjohtajan Mark Carneyn vetämä yksityisten sijoittajien ryhmä, joka on ilmoittanut voivansa valjastaa ilmastotyöhön maailmanlaajuisesti seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan keskimäärin yli 3300 miljardia dollaria vuodessa. Sen mukaan yksityisten toimijoiden osuus maailman ilmastoinvestoinneista voisi olla jopa 70 % ja kehittyneissä maissa vieläkin suurempi.

Hyvin toimivat rahoitusmarkkinat, jotka hinnoittelevat riskit oikein, ovat edellytys vihreän kasvun hallinnalle. Vain niiden avulla yritykset saavat riittävästi rahoitusta energiatehokkaisiin investointeihin vähähiilisillä toimialoilla, ja vihreitä innovaatioita voidaan edistää hiili-intensiivisillä aloilla.

Ilmastokriisi voi lisätä pankkien toimintaan kohdistuvia häiriöitä. Ilmastokriisi itsessään tai siirtyminen vähähiiliseen talouteen voi koetella rankasti tiettyjä alueita ja tuotannonaloja. Se voi johtaa vakuusarvojen merkittäväänkin laskuun ja pankkien luottotappioiden kasvuun. Vakuutusyhtiöt puolestaan tulevat kohtaamaan uudentyyppisiä vakuutusriskejä.

On tärkeää ymmärtää, millaisia riskejä ilmastokriisi ja siirtymäprosessi aiheuttavat. Keskuspankit ja erityisesti rahoitusmarkkinavalvojat voivat osallistua näiden tunnistamiseen ja lieventämiseen. EKP kehittää ja tekee ilmastostressitestejä, joissa näitä ilmiöitä arvioidaan laajan tietoaineiston avulla.

[Kalvo 11] Kestävän kasvun tukeminen sijoitusten kautta

Keskuspankit voivat tukea vähähiilisen toiminnan rahoittamista myös hintavakaudesta huolehtimista suoremmin.

Sijoittajien on vaikeaa arvioida sijoitustensa ympäristövaikutuksia. Tätä varten EU on laatinut kestävän rahoituksen taksonomian eli luokitusjärjestelmän, joka määrittelee, millainen taloudellinen toiminta on kestävää. Ensimmäinen osa taksonomiasta tuli voimaan tämän vuoden alussa. Nyt siihen on hyväksytty myös ydinvoiman ja maakaasun sisällyttäminen eräin erityisehdoin.

Sijoittajat tarvitsevat kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää sekä yhdenmukaista dataa ja ilmastotietojen julkaisua. Tämä on ensiarvoisen tärkeää myös ilmastotoimia suunnitteleville keskuspankeille. Meidän on voitava perustaa politiikkatoimemme objektiivisiin kriteereihin, joiden mukaan päätöksiimme vaikuttavia tietoja arvioidaan. Tällaisten tietojen on oltava helposti saatavilla ja luotettavia.

[Kalvo 12] Ilmastonmuutoksen huomiointi yrityslainaostoissa

Kestävää kasvua voidaan tukea rahapoliittisilla omaisuuserien osto-ohjelmilla. Tämä ei kuitenkaan ole ongelmatonta, koska tavanomaisesti ostokohteiden valinnan halutaan olevan neutraalia ja sen pitää perustua objektiivisiin kriteereihin. Toisin sanoen, tavallisesti rahapoliittiset päättäjät pyrkivät välttämään hintavääristymien syntymistä markkinoilla. Koska ilmastonmuutokseen kuitenkin liittyy ulkoisvaikutuksia, joita ei välttämättä ole hinnoiteltu asianmukaisesti, on esitetty, että rahapoliittisten päättäjien tulisi pyrkiä ”oikaisemaan” olemassa olevia hintavääristymiä arvopapereiden suorilla ostoilla.

Useimmin käytettyä ostojen kohdistamista markkinakapitalisaation mukaan ei aina pidetä ympäristöneutraalina, koska hiili-intensiiviset suuret teollisuudenalat turvautuvat pääomamarkkinoihin yleensä enemmän kuin esimerkiksi vähähiilisemmät palvelualat. Ehkä meidän keskuspankkiirien tulisi jatkossa harkita, voimmeko korvata markkinaneutraalisuuden muunlaisilla tehokkuusperiaatteilla.

Vihreän siirtymän tukemiseksi keskuspankkien on tärkeää huomioida myös niiden yritysten rahoitusoloja, joiden nimenomaisesti tulisi ja joilla on kykyä investoida enemmän puhtaampaan teknologiaan. Tästä esimerkkinä ovat mm. raskaan teollisuuden yritykset. Jos niiden liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat rajattaisiin kokonaan omaisuuseräostojen ulkopuolelle, niiden rahoitusolot voisivat kiristyä. Näin kävisi niidenkin yritysten osalta, jotka pyrkivät edistämään ilmastoystävällisyyttä toiminnassaan. Tämä puolestaan voisi vaikeuttaa alan vihreää siirtymää.

Sen sijaan, että jokaista yritystä verrattaisiin kaikkiin muihin yrityksiin hiilidioksidipäästöjen mukaan, voisi olla järkevämpää arvioida yritysten hiilidioksidipäästöjä suhteessa niiden oman sektorin muihin yrityksiin (näin toimii esimerkiksi Englannin Pankki).

[Kalvo 13] EKP:n ilmastonmuutoksen toimintasuunnitelma

EKP:n rahapolitiikan uusittu strategia julkistettiin viime kesänä. Vaikka strategian muutosten pääpaino on hintavakauden määritelmässä ja eurojärjestelmän menetelmissä sen saavuttamiseksi, myös ilmastonmuutos oli strategia-arvion keskeisiä kysymyksiä. Uudistetussa strategiassaan EKP esitti kunnianhimoisen toimintasuunnitelman ilmastonäkökohtien ottamiseksi huomioon rahapolitiikassa.

Toimintasuunnitelman mukaan EKP lisää analyyttista kapasiteettiaan ilmastokysymysten käsittelemiseksi taloudellisissa malleissaan. EKP tulee myös kehittämään uusia riski-indikaattoreita, joilla arvioidaan rahoitusinstrumenttien ympäristövastuullisuutta sekä rahoituslaitosten hiilijalanjälkeä ja altistumista fyysisille ilmastoriskeille.

Rahapolitiikan toimeenpanon osalta ympäristötietojen julkistaminen tulee jatkossa mukaan arvopapereiden vakuus- ja ostokelpoisuuden arviointiin. Rahapoliittisten luottojen vakuutena käytettävien tai osto-ohjelmissa hankittavien velkapapereiden kohtelua voidaan eriyttää niiden ympäristövaikutusten mukaan. Uusilla vaatimuksilla halutaan erityisesti edistää markkinoiden julkistamiskäytäntöjen yhdenmukaistamista.

EKP tulee myös kehittämään omaa riskiarviointikapasiteettiään. Koko eurojärjestelmän taseen ilmastostressitestaus aloitetaan tänä vuonna. Oman riskienhallintakyvyn edistämiseksi EKP aikoo lisäksi arvioida, ovatko rahapoliittisten operaatioiden vakuuskelpoisuuden arvioinnissa käytettävät luokituslaitokset antaneet riittävät tiedot sen hahmottamiseksi, miten ne sisällyttävät ilmastokriisin riskit luokituksiinsa.

Eurojärjestelmän yhteiset toimenpiteet ulottuvat myös rahapolitiikan ulkopuolelle. Viime vuonna eurojärjestelmän 19 kansallista keskuspankkia sekä EKP päättivät alkaa jatkossa raportoimaan sijoitustoimintojensa ilmastoriskeistä yhteismitallisesti. Tästä vuodesta lukien kerromme muiden kuin suoraan rahapolitiikkaan lukeutuvien sijoitustemme hiilijalanjäljet. Aluksi eurojärjestelmän yhdenmukainen raportointi kattaa vain euromääräiset sijoitukset. Me Suomen Pankissa olemme kuitenkin päättäneet raportoida sijoituksistamme näitä vähimmäisvaatimuksia kattavammin. Tulemme sisällyttämään valuuttavarantomme ilmastoraportointiimme.

Päätös raportoida vertailukelpoisia ilmastoon liittyviä tietoja koko euroalueella ei ehkä kuulosta merkittävältä askeleelta. Yksi suurimmista sijoittajien esiin nostamista esteistä on kuitenkin ollut ilmastoon liittyvien tietojen puute. Ongelmana on sekä tietojen riittävä kattavuus että niiden luotettavuus. Eurojärjestelmän yhteinen päätös lähettää selkeän viestin. Näytämme markkinaosapuolille esimerkkiä ilmastotietojen raportoinnin ja laadun kehittämisestä ja samalla korostamme tarvetta lisätä avoimuutta.

Eurojärjestelmässä toteutettiin tänä keväänä yhteisten ilmastotietojen toimittajaa koskeva kilpailutus. Ilmastotietojen ensimmäisen raportoinnin tulokset julkaistaan viimeistään vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämä raportointipäätös koskee itse asiassa myös osaa rahapoliittisista sijoitussalkuistamme, sillä raportointi tulee kattamaan myös yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman alaiset ostot.

[Kalvo 14] EKP:n ilmastotoimien tavoitteet lähivuosina

Ilmastostrategiaan liittyvien toimien lista saattaa kuulostaa kovin pitkältä – varsinkin, kun kaikki toimet on viimeisteltävä ja pantava täytäntöön tämän ja ensi vuoden aikana. Toimintasuunnitelma määrittelee, miten tärkeimpien tavoitteiden on tarkoitus edetä – luotettavasta tietoaineistosta tietämykseen ja lopulta käytännön toimiin.5

[Kalvo 15] Suomen Pankin ilmastotavoitteet

Seuraavaksi kuvaan miten me Suomen Pankissa otamme ilmastokriisiin liittyvät kysymykset huomioon omassa sijoitustoiminnassamme. Ennen kuin tarkastelen meidän ilmastotavoitteitamme konkreettisesti, on tärkeää ymmärtää, miksi Suomen Pankilla on varallisuutta, joka ei ole suoraan yhteydessä rahapolitiikan toimeenpanoon.

[Kalvo 16] Päätöksenteko riippuu sijoitussalkusta

Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ovat taloudellisesti riippumattomia, ja niillä on rahapoliittisten tehtävien lisäksi useita kansallisia tehtäviä. Suuri osa tase-eristämme liittyy kuitenkin suoraan rahapolitiikan toimeenpanoon. Näitä ovat esimerkiksi luotonanto pankeille sekä velkakirjojen ostot rahapoliittisissa ohjelmissa. Eräiden muiden tase-erien hallinnoinnista Suomen Pankki vastaa itsenäisemmin. Näihin kuuluvat puolestaan valuuttavaranto ja oma sijoitusvarallisuutemme, kuten esimerkiksi eläkerahastomme.

[Kalvo 17] Sijoitustoiminnan tavoitteet

Eri keskuspankkien varallisuuden hallinnan tavoitteet ovat perinteisesti olleet turvallisuus, likvidiys ja tuotto. Viime vuonna me Suomen Pankissa nostimme vastuullisuuden näiden rinnalle neljänneksi tavoitteeksi. 6

Rahapoliittisten ostojen kohdentaminen eurojärjestelmässä perustuu suoraan rahapoliittisiin tarpeisiin, mutta muun varallisuuden hallinnointi on kunkin eurojärjestelmään kuuluvan yksittäisen keskuspankin omissa käsissä. Tämä ulottuu myös vastuullisuusnäkökohtien huomioon ottamiseen omassa sijoitustoiminnassa.

[Kalvo 18] Vastuullinen sijoittaminen Suomen Pankissa

Suomen Pankki on valinnut vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoiksi ESG-integroinnin, teemasijoitukset sekä normipohjaisen tarkastelun ja poissulkemisen.

ESG-integrointi tarkoittaa ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvien tekijöiden huomioimista sijoituspäätöksen teon kaikissa vaiheissa. Teemasijoitukset tarkoittavat meille sijoituksia vihreisiin, yhteiskunnallisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin kohteisiin. Vaadimme sijoituskohteiltamme kansainvälisten normien noudattamista ja poissuljemme sijoituskohteiden joukosta ne yritykset, jotka eivät esimerkiksi toiminnassaan noudata YK:n Global Compactin periaatteita tai valmistavat kiistanalaisia aseita.

[Kalvo 19] Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen kehitysaskeleet

Suomen Pankki on yksi niistä erittäin harvoista keskuspankeista, jotka ovat allekirjoittaneet YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Meille allekirjoittaminen on osoitus siitä, että olemme sitoutuneet vastuullisuuskysymyksiin laajemmin kuin pelkästään ilmastonäkökulman esille tuomiseen. Vankka sitoutumisemme vastuullisuuteen näkyy myös julkaisemissamme vastuullisen sijoittamisen periaatteissa, ilmastotavoitteessa ja -tiekartassa sekä esimerkiksi aiheesta kirjoitetuissa Euro&Talous -artikkeleissa.7

Raportoimme tulevaisuudessa omien suorien sijoitustemme ilmastovaikutuksia, ja noudatamme raportoinnissamme osittain myös kansainvälisen ilmastoriskien raportointikehikon TCFD:n suosituksia.8

[Kalvo 20] Suomen Pankin sijoitustoiminnan ilmastotavoitteet

Suomen Pankin sijoitustoiminnassa tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tavoite kattaa käytännössä koko sijoitusvarallisuutemme.9 Tämä tarkoittaa sitä, että hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tavoitteeseemme sisältyvät osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkolainojen sekä kiinteistösijoitusten lisäksi myös valtioiden ja valtiosidonnaisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjat.

Kun olemme asettaneet tämän kaikenkattavan pitkän aikavälin hiilineutraaliustavoitteen, olemme samalla myös julkaisseet omaisuuslajikohtaisia laadullisia tai määrällisiä välitavoitteita. Nämä välitavoitteet ohjaavat jatkoaskeliamme konkreettisemmin ja kertovat sidosryhmille myös lyhyemmän tähtäimen sitoutumisestamme. Näitä välitavoitteita ovat muun muassa poissulkevat liikevaihtoon perustuvat raja-arvot fossiilisille polttoaineille, ja laadulliset tavoitteet ylikansallisille ja ulkopuolisten salkunhoitajien hallinnoimille sijoituksille sekä päästövähennystavoitteet osakesijoituksille.

[Kalvo 21] Yleistä keskuspankkien ilmastotavoitteista

Näin laajoja ilmastotavoitteita ei ole juurikaan asetettu keskuspankeissa. Aihe on kuitenkin jatkuvasti esillä keskuspankkien yhteistyöelimissä ja kehitystyötä tehdään laajalla rintamalla vastuullisuuden huomioimisessa erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kansalaisjärjestö ReclaimFinance julkaisi viime marraskuussa raportin, jossa vertailtiin eri maiden keskuspankkien julkisia periaatteita ja tavoitteita vastuullisuuden huomioinnissa. Tutkimuksen perusteella Suomen Pankki sijoittui jaetulle toiselle sijalle. Tutkimus julkistettiin vieläpä ennen ilmastotavoitteisiin liittyvien välitavoitteidemme julkaisemista.

[Kalvo 22] Sodan vaikutukset vastuullisessa sijoittamisessa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ovat vaikeita käsittää ja sisäistää. Sota ja sen seuraukset ovat jo nyt aiheuttaneet paljon yhteiskunnallisia muutoksia sekä meillä että muualla. Tuskin meistä kukaan osasi vielä jokunen kuukausi sitten ennustaa Suomen saatikka Ruotsin hakevan NATO-jäsenyyttä. Sota on myös tuonut uusia näkökulmia vastuulliseen sijoittamisen ja on osittain syrjäyttänyt ilmastonmuutoskeskustelua tuomalla ihmisoikeuskysymyksiä taas enemmän keskustelun keskiöön.
Sota on selkeästi lisännyt keskustelua valtioriskien arvioinnissa. Valtioiden joukkovelkakirjalainat ovat olleet olennainen osa pitkäaikaisten sijoittajien, kuten eläkesijoittajien salkkua. Kuitenkin niiden painoarvo vastuullisuusarvioinneissa on ollut salkkupainoja pienempi. Konflikti on tuonut esille oman analyysin olennaisuuden myös valtioriskien arvioinnissa.

Aseteollisuuden asemaa on jouduttu myös tarkastelemaan eri näkökulmasta, kun sota on tullut lähemmäs omaa kotimarkkinaa. Oikeus valtiorajojen puolustamiseen ei liene kenellekään epäselvää, mutta aseiden vaikutus yksilöille nousee entistä voimakkaammin esille EU:n sosiaalisesta taksonomiasta keskusteltaessa.

[Kalvo 23] Päätelmät

Lopuksi voin todeta, että keskuspankit yleisesti ja EKP erityisesti voivat parhaiten edistää vihreää kasvua varmistamalla hintavakauden ja rahoitusmarkkinoiden vakauden säilymisen. Nämä tekijät vaikuttavat keskeisesti tasapainoiseen kasvuun ja tukevat parhaiten hallittua siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Lisäksi EKP:n nykyiseen rahapolitiikan strategiaan sisältyvät uudet toimet ovat tärkeitä aineksia, kun tavoittelemme suotuisia rahoitusolosuhteita sijoituksille ja innovaatioille, joita puhtaampi maapallo edellyttää. Panostamme erityisesti hankkeisiin, jotka lisäävät ja parantavat ilmastotietojen määrää ja laatua sekä tehostavat kaikkien rahoitusmarkkinaosapuolten raportointia niistä.

Ilmastokriisi on pitkän aikavälin kysymys, mutta EKP:n rahapolitiikan strategian toimeenpano perustuu keskipitkän aikavälin näkökulmaan. Tulevina vuosina saamme kokemuksia nyt päätetyistä ilmastotoimista, ja niitä tarkastellaan uudelleen EKP:n rahapolitiikan seuraavan strategia-arvion yhteydessä vuonna 2025.

IMF:n politiikkasuosituksissa korostettiin tänä keväänä vaikeaa tasapainottelua vastakkaisten voimien ristivedossa. Korkeaa inflaatiota vastaan tulee taistella vaarantamatta talouden elpymisen edellytyksiä. Hauraimmille väestönosille kohdennettua finanssipoliittista tukea tarvitaan, mutta samalla julkisen talouden puskureita tulisi vahvistaa. Välittömien kriisien vyöryessä täytyy myös pitää katse pitkän aikavälin haasteissa. Ilmastotavoitteiden saavuttamisen merkitys ei ole väistynyt muiden kriisien tieltä. Päin vastoin, korkeat fossiilisten energialähteiden hinnat ja energiaturvallisuuden haaste lisäävät puhtaampaan energiaan siirtymisen tärkeyttä.

[Kalvo 24] Kiitos

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on monilta vaikutuksiltaan pitkäaikainen. Se on romuttanut Ukrainan talouden ja aiheuttanut ennennäkemätöntä inhimillistä kärsimystä. Tällaisessa tilanteessa ystävien, monenkeskisen yhteistyön ja vahvojen kansainvälisten instituutioiden merkitys korostuu. Monenkeskisyys on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan. Maailman taloudellinen pirstaloituminen ja geopoliittinen jakautuminen asettaisivat useiden sukupolvien saavuttaman taloudellisen ja inhimillisen hyvinvoinnin vaaraan. Kansainvälisen yhteisön tuleekin nyt pysyä vahvana ja sitoutua yhdessä turvaamaan maailmantalouden vakaa kehitys sekä ehkäisemään ennalta epävarmuutta ja riskejä.

Myös Suomen Pankki osallistuu ilmastokriisiä koskevien kysymysten ratkaisemiseen. Toimiemme tavoitteena on vähentää ilmastokriisistä mahdollisesti aiheutuvia siirtymä- ja häntäriskejä varallisuudellemme. Viime kädessä tämä parantaa sijoitustemme riskien ja tuottojen suhdetta. Ilmastokriisin huomioon ottaminen tarkoittaa konkreettisesti sitä, että vähennämme hiili-intensiivisen toiminnan rahoittamista, mikä edesauttaa meitä saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteemme viimeistään vuonna 2050, Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Suomen Pankki haluaa myös tulevaisuudessa olla osaltaan edistämässä ratkaisuja ilmastokriisin hallintaan – haluamme olla vastuullisia kaikissa olosuhteissa.

 

Viittaukset

Climate Change made devastating early heat in India and Pakistan 30 times more likely – World Weather Attribution

2 Blogi: Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinahäiriö: https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2018/ilmastonmuutos-on-kaikkien-aikojen-suurin-markkinahairio/

3 Useiden tutkimusten mukaan puhtaamman teräksen tuotantoon liittyy monia rajoitteita, kuten vihreän vedyn hinta ja saatavuus, tarvittavat suurinvestoinnit olemassa olevan teräksen tuotantokapasiteetin konvertoimiseksi sekä jo tehdyt suuret investoinnit tavanomaisiin/perinteisiin tuotantolaitoksiin. 

Today, through the Glasgow Financial Alliance for Net Zero (GFANZ), over $130 trillion of private capital is committed to transforming the economy for net zero. These commitments, from over 450 firms across 45 countries, can deliver the estimated $100 trillion of finance needed for net zero over the next three decades. https://www.gfanzero.com/press/amount-of-finance-committed-to-achieving-1-5c-now-at-scale-needed-to-deliver-the-transition/

Liite: Ilmastonmuutokseen liittyvien toimien eteneminen https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2021/html/ecb.pr210708_1_annex~f84ab35968.fi.pdf; EKP:n suunnitelma ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan strategiaan https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2021/html/ecb.pr210708_1~f104919225.fi.html  

6 Lähihistorian talouskriisit mullistivat Suomen Pankin toimintaa rahoitusmarkkinoilla – Euro ja talous

7 Vastuullisen sijoittamisen periaatteet: Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen periaatteet (suomenpankki.fi); Vastuullisen sijoittamisen periaatteet (suomenpankki.fi)

Task Force on Climate-Related Financial Disclosures

9 Ensimmäisessä vaiheessa tämä ei koske kultavarantoja, sillä niiden hiilijalanjäljen laskemiseen ei vielä ole olemassa kansainvälisiä laskentatapoja.