Tilastotiedotteet sisältävät tuoreimmat tilastotiedot.
Taulukot ja kuviot -osiossa laajan tietomäärän selailua helpottaa suodatustyökalu. Valitsemalla useampia rajauksia valinta tarkentuu.
Dashboardit ovat laajoja tietokokonaisuuksia, jotka on kehitetty kunkin aihealueen analyysivaatimuksia silmällä pitäen.
Tilastoinfo-osio sisältää ajankohtaista tietoa tilastojen käytön helpottamiseksi sekä tilastojen kuvaukset ja menetelmät.
-
Korttimaksujen lukumäärä kasvoi vuoden 2023 toisella neljänneksellä Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 595 milj. korttimaksua. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,5 mrd. euroa) oli 21 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Suomalaisilla maksukorteilla muissa euromaissa tehtyjen korttitapahtumien yhteenlaskettu arvo oli 1,4 mrd. euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä, mikä oli 20 % enemmän kuin ensimmäisellä neljänneksellä.
-
Muiden rahoituslaitosten myöntämien uusien yrityslainojen keskikorko yli 9 % Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja 990 milj. euron edestä. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 9,4 %. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä yrityksistä eniten lainanostoja muista rahoituslaitoksista tekivät mikro- ja pienyritykset. Kesäkuussa 2023 muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,8 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 12,4 %.
-
Asuntolainoja nostettiin tavanomaista vähemmän heinäkuussa Heinäkuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 27 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja on nostettu vähemmän heinäkuun aikana vuonna 2002. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,55 % heinäkuussa 2023. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.
-
Kotitalouksien osakeomistusten arvo laski merkittävästi Suomalaisten kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo laski 2,2 mrd. euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Omistusten arvo laski kotimaisten yritysten osakkeiden arvon laskun myötä.
-
Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vähemmän kuin vuosi sitten Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2023 uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) 88 milj. euron edestä, mikä on 30 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Kesäkuussa kotitalouksien vapaa-ajanasuntolainojen kanta poikkeuksellisesti supistui 1,4 % vuodentakaisesta. Koronapandemian aikaan mökkilainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon. Pandemiaa edeltävään aikaan eli kesäkuuhun 2019 nähden mökkilainoja nostettiin 6 % vähemmän kesäkuussa 2023.
-
Toukokuussa vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin runsaasti Toukokuussa 2023 luottolaitoksista nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 254 milj. euron edestä, mikä on 7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
-
Asuntolainakanta supistui vuodentakaisesta Huhtikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakanta poikkeuksellisesti supistui 0,3 % vuodentakaisesta, kun vuosi sitten vastaavana aikana vuosikasvuvauhti oli 3,7 %.
-
Lähimaksaminen suosituin korttimaksutapa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 513 milj. korttimaksua, mikä oli 7 % vähemmän kuin vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Myös korteilla tehtyjen maksujen euromääräinen arvo laski samana ajanjaksona 10 % vuoden 2022 viimeisestä neljänneksestä ja oli yhteensä 15,1 mrd. euroa.
-
Korkosijoittamisen suosio kasvanut Korkojen nousun myötä suomalaisten kotitalouksien määräaikaistalletusten suosio on kasvanut.
-
Maaliskuussa yrityslainoja nostettiin normaaliin tapaan koronnousuista huolimatta Maaliskuussa 2023 suomalaiset yritykset[1] nostivat 1,8 mrd. euron edestä uusia lainoja Suomessa toimivista luottolaitoksista.
-
Vuonna 2022 joukkorahoitusta ja vertaislainoja välitettiin huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna Vuonna 2022 Suomessa tilastoiduilla vertaislaina- ja joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kotimaisille kuluttajille ja yrityksille 230,4 milj. euroa. Määrä oli tilastointihistorian (2017–2022) pienin. Vertaislainauksen ja lainamuotoisen joukkorahoituksen määrä väheni huomattavasti verrattuna vuoteen 2021.
-
Asuntolainakannan kasvuvauhti poikkeuksellisen hidasta Helmikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakannan[1] (107,9 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti hidastui 0,6 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,8 %.
-
Vajaa viidennes kotitalouksien kulutusluotoista myönnetty muista rahoituslaitoksista Vuoden 2022 viimeisen neljänneksen aikana kotitaloudet nostivat muista rahoituslaitoksista[1] vakuudettomia kulutusluottoja 80 milj. euron edestä, mikä on hieman enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
-
Opintolainoja nostettiin yhä runsaasti koronnoususta huolimatta Tammikuussa 2023[1] opintolainoja nostettiin 335 milj. euron edestä, mikä on 4 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
-
Sijoitusrahastojen pääomakanta supistui tuntuvasti vuonna 2022 Ennätyksellisen kasvuvuoden 2021 jälkeen suomalaisten sijoitusrahastojen[1] rahastopääomakanta supistui tuntuvasti vuonna 2022.
-
Yrityslainojen korot nousivat voimakkaasti vuonna 2022 Joulukuussa 2022 uusia yrityslainoja[1] nostettiin Suomessa toimivista pankeista 2,8 mrd. euron edestä, mikä on hieman keskimääräistä joulukuun nostomäärää enemmän[2].
-
Käyttötileillä olevien varojen määrä vähentynyt ja määräaikaistalletusten suosio kasvanut Marraskuun 2022 lopussa kotitalouksien talletuskanta oli 112,0 mrd. euroa. Viimeksi talletuskanta oli pienempi maaliskuussa 2022.
-
Asuntolainoja nostettiin poikkeuksellisen vähän lokakuussa 2022 -
Suomalaisten osakkeiden ja velkapapereiden markkina-arvot laskeneet vuonna 2022 -
Kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorko nousi syyskuussa