"Emme enää hyväksy sekkejä" ja muita havaintoja Keski-Euroopasta – Euro ja talous
Maksutavoissa on suuria eroja eri EU-maiden välillä.
Mullistaako digitalisaatio vielä rahoitusalankin? – Euro ja talous
Perinteiset rahoitusalan toimijat ovat saamassa digitalisaation myötä uusia kilpailijoita.
Hätärahoituksen kriteereinä vakavaraisuus, vakuuskelpoisuus ja rahapolitiikan tavoitteet – Euro ja talous
Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit voivat poikkeuksellisissa tilanteissa myöntää pankeille luottoa myös muiden kuin rahapolitiikan operaatioiden kautta.
Nordean muutos sivuliikkeeksi – pohjoismainen kytkeytyneisyys lisääntyy – Euro ja talous
Nordea-konserni on fuusioimassa Pohjoismaissa toimivia suuria tytäryhtiöpankkejaan ruotsalaiseen emoyhtiöön, jota valvoo Ruotsin valvontaviranomainen. Suomessa muutoksen merkitystä lisää Nordean suuri...
Pääkirjoitus: Kotitalouksien velkaantuneisuuteen on puututtava ajoissa – Euro ja talous
Suomalaisilla kotitalouksilla on huolestuttavan paljon velkaa. Liiallista velkaantumista on syytä torjua ennalta.
Asuntokaupan avulla ymmärtää markkinalikviditeetin merkityksen – Euro ja talous
Talletukset, osakkeet ja pankkien tarjoamien rahastojen osuudet ovat likvidejä sijoituskohteita, mutta asuntokauppa on konkreettinen esimerkki epälikvidimmistä markkinoista.
Markkinalikviditeetistä, sen merkityksestä ja kestävyydestä – Euro ja talous
Markkinalikviditeetillä tarkoitetaan mahdollisuutta käydä kauppaa ilman, että markkinahinnat muuttuvat tehdyn kaupan seurauksena.
Suomalainen lainakatto on omaperäinen makrovakausväline – Euro ja talous
Lainakatto on tunnetuin makrovakauspolitiikan väline Suomessa. Se tulee voimaan ensi kesänä.
Järjestelmäriskipuskurilla voidaan suojata pankkisektorin toimintakykyä vaikeissa oloissa – Euro ja talous
Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, jolla voidaan vahvistaa Suomen rakenteellisesti haavoittuvaa pankkisektoria.
Afrikan talouteen jopa kymmenen vuoden takapakki koronakriisin vuoksi – Euro ja talous
Koronakriisillä on mittavat vaikutukset Afrikan valtioihin. Alueen pitkä talouskasvun kausi on päättynyt ja Afrikka päätyy ensimmäiseen taantumaan 25 vuoteen.
Rahoitusvakautta edistävää makrovakauspolitiikkaa harjoitetaan aktiivisesti Euroopassa – Euro ja talous
Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
Marraskuun talouskatsaus: Luottamus hiipuu ja kasvu hidastuu – Euro ja talous
Suomen talouskasvu on jatkunut suhteellisen vireänä viime kuukausina. Kuluttajien ja teollisuuden luottamus talouteen kuitenkin vajoaa.
Kiina ravistelee vanhaa finanssiarkkitehtuuria – Euro ja talous
Viime vuosina kansainvälisessä finanssiarkkitehtuurissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vanhat rakenteet ovat vielä pystyssä, mutta niiden rinnalle on syntynyt ja syntymässä uusia rakenteita.
Talouskasvun versot harvassa – Euro ja talous
Bruttokansantuote kääntyi kasvuun, mutta merkittävää suhdannekäännettä antaa yhä odottaa. Hallituksen säästötavoitteiden toteutuminen on karkaamassa yhä kauemmaksi.
Eurojärjestelmän osto-ohjelmat jatkuvat uudelleensijoitusvaiheessa – Euro ja talous
Neljän vuoden netto-ostovaiheen jälkeen eurojärjestelmän rahapolitiikan osto-ohjelmat ovat siirtymässä uudelleensijoitusvaiheeseen.
Kustannuskilpailukyky näyttäisi voivan pysyä ennallaan – Euro ja talous
Työmarkkinakierroksen päänavaus on syntynyt Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä.
Kustannuskilpailukyky voi parantua tänäkin vuonna – Euro ja talous
Suomen kustannuskilpailukyky kääntyi selkeästi parempaan suuntaan vuonna 2017. Paraneminen voi jatkua myös vuonna 2018.
Euroalueen pankkisektori kerännyt voimia – Euro ja talous
Markkinoilla epävarmuutta pankkien tilasta aiheuttivat erityisesti huolet pankkien järjestämättömien lainojen määrästä ja kannattavuuden heikkenemisestä matalien korkojen ja vaimean kasvun aikana.
Nousevien talouksien vaikeudet painavat maailmantaloutta – Euro ja talous
Kiinan kasvumallin muuttuminen ja öljyn hinnan lasku painavat maailmantaloutta. Suomen Pankki ennustaa kasvun pysyvän 3 prosentin tuntumassa.
Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua – Euro ja talous
Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa ...