Hätärahoituksen kriteereinä vakavaraisuus, vakuuskelpoisuus ja rahapolitiikan tavoitteet – Euro ja talous
Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit voivat poikkeuksellisissa tilanteissa myöntää pankeille luottoa myös muiden kuin rahapolitiikan operaatioiden kautta.
Sijoitusrahastot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi – sisältyykö niiden toimintaan vakausriskejä? – Euro ja talous
Sijoitusrahastoista on 2000-luvulla tullut merkittävä rahoituksen välittäjä Suomessa. Niihin voi rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta liittyä samantapaisia riskejä kuin pankkitoiminnassa.
Fintech muovaa finanssialaa: viranomaiset taustatukena – Euro ja talous
FinTech tarkoittaa teknologiaa, erityisesti tietotekniikkaa, jota käytetään rahoitus- ja vakuutussektorien palveluiden tuottamiseen.
Maksaminen muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja huomaamattomammaksi – Euro ja talous
Maksamisen kolme keskeistä trendiä ovat markkinoiden pirstaloituminen, maksamisen reaaliaikaistuminen ja maksamisen muuttuminen huomaamattomaksi.
"Emme enää hyväksy sekkejä" ja muita havaintoja Keski-Euroopasta – Euro ja talous
Maksutavoissa on suuria eroja eri EU-maiden välillä.
Maailmantalouden näkymät heikentyneet hieman – Euro ja talous
Ennustevuosina 2016–2018 kehittyneiden maiden kasvu jatkuu maltillisena.
Rahoitusvakautta edistävää makrovakauspolitiikkaa harjoitetaan aktiivisesti Euroopassa – Euro ja talous
Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
Mikä selittää Euroopan ja USA:n joukkolainamarkkinan kokoeroja? – Euro ja talous
Euroopan pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän takia joukkolainamarkkina on Euroopassa merkittävästi Yhdysvaltoja pienempi.
Afrikan talouteen jopa kymmenen vuoden takapakki koronakriisin vuoksi – Euro ja talous
Koronakriisillä on mittavat vaikutukset Afrikan valtioihin. Alueen pitkä talouskasvun kausi on päättynyt ja Afrikka päätyy ensimmäiseen taantumaan 25 vuoteen.
Vallanvaihdos pankkivaltuustossa toukokuussa 1917 – Euro ja talous
Toukokuussa 1917 Suomen poliittinen elämä elpyi pari kuukautta aiemmin tapahtuneen helmikuun vallankumouksen ja tsaarivallan päättymisen ansiosta. Yksi näkyvä seuraus uuden eduskunnan kokoontumisesta ...
Euroopan liikekiinteistöinvestoinnit voimakkaassa kasvussa – sijoittajakunta entistä monipuolisempi – Euro ja talous
Matala korkotaso ja sijoittajien tuottohakuisuus ovat lisänneet sijoitusvirtoja Euroopan kiinteistömarkkinoille. Historia on osoittanut, että liikekiinteistömarkkina on altis taloussuhdanteiden muutok...
Sykettä euroalueen taloudessa – Euro ja talous
Euroalueen rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää. Talous onkin palaamassa raiteilleen euroalueella. Kiinan talouden äkkipysähdys olisi euroalueen kasvulle suuri riski.
Arvopaperikeskusasetus yhtenäistää sääntelyä ja edistää kilpailua – Euro ja talous
Vuonna 2008 kärjistynyt finanssikriisi loi tarpeen Euroopan rahoitusmarkkinoita koskevalle sääntelylle. Arvopaperikeskusasetus (CSDR, Central Securities Depositories Regulation) on osa tätä sääntelyä....
Rahapolitiikka tukee euroalueen palautumista kriisistä – Euro ja talous
EKP:n osto-ohjelman myötä pitkät korot laskevat ja yritysten sekä kotitalouksien rahoitusolot kevenevät. Ohjelma vaikuttaa talouteen pääosin samojen kanavien kautta kuin koronlasku.
Koronakriisi tuo riskin Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä – Euro ja talous
Mitä kustannuskilpailukyvyn kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun koronakriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?
Euriborien laskentaan kaavaillaan merkittävää muutosta – Euro ja talous
Asuntolainat ovat tavallisille kansalaisille euriborin yleisin käyttökohde, mutta todellisuudessa euriboreja käytetään erityisesti rahoitusmarkkinoilla erilaisten sopimusten viitekorkona asuntolainoja...
EKP:n tuleva viitekorko ESTER on toimialan suositus eonian korvaajaksi – Euro ja talous
Eonia-korko tarvitsee korvaajan – ja pian. ESTER on vahvoilla sen seuraajaksi.
Vienti varjostaa kasvua – Euro ja talous
Viennin kehitystä varjostaa maailmankaupan kasvun hidastuminen ja siihen liittyvä epävarmuus. Viennin arvo oli tammikuussa yli 10 % pienempi kuin vuotta aiemmin.
Fiskaalinen devalvaatio vai hallituksen kilpailukykypaketti? – Euro ja talous
Hallituksen kilpailukykypaketin korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota. Mitä tiedämme näiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksista?
Kuinka paljon kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua? – Euro ja talous
Noussut kustannustaso on ongelma Suomen taloudelle. Kustannuskilpailukyvyn paranemisen tarvetta voi arvioida vaihtotaseen ja teollisuuden työllisyyden avulla.