Alueelliset tuloerot Suomessa 2016 – Euro ja talous
Keskustelu tulonjaosta keskittyy yleensä koko maan tasolla tehtäviin tarkasteluihin. Rakennemuutos on koetellut erityisesti seutuja, joissa metsä- ja metallitoimialoilla on ollut suuri merkitys.
Miten puolustusmenojen lisäys vaikuttaisi Suomen talouskasvuun? – Euro ja talous
Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi...
Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä – Euro ja talous
Kestävyysvajearvio kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusasemaa pitäisi korjata pysyvästi niin, ettei julkinen velka kasvaisi hallitsemattomasti tulevaisuudessa. Päivitetty arvio on 3,5 % su...
Miten finanssipolitiikan liikkumavaraa arvioidaan? – Euro ja talous
Viime vuosien aikana keskustelu finanssipolitiikan liikkumavarasta on liittynyt erityisesti finanssipolitiikan rooliin taantuman ja hitaan kas-vun oloissa, kun samalla kansainvälisen finanssikriisin j...
Tekoäly kiihdyttää kasvua, jos talous sopeutuu rakennemuutokseen – Euro ja talous
Tekoälyn kehitys on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista talouteen ja työhön. Tekoälytyökaluilla on saatu aikaan suuria tuottavuus-parannuksia yksittäisiin työtehtäviin liittyvissä tutkimuk...
EKP:n laajennettu osto-ohjelma tukenut Suomen talouskasvua – Euro ja talous
Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.
Työntekijävirrat vievät pintaa syvemmälle: osallistuminen kasvattanut sekä työllisyyttä että työttömyyttä – Euro ja talous
Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.
Koronakriisin syvyys ja siitä palautuminen – Euro ja talous
Suomen Pankin ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisin ja palautuminen on nopeampaa. Korona voi kuitenkin jättää pitkäkestoisia arpia mm. työllisyyteen, pääomakantaan...
Energian kallistuminen kiihdytti inflaatiota ja hidastaa talouskasvua viiveellä – Euro ja talous
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitava...
Tuotantokuilu umpeutunut, Suomi korkeasuhdanteessa – Euro ja talous
Tuotanto ylittää potentiaalin ja Suomen talouden arvioidaan pysyvän korkeasuhdanteessa vuosina 2018–2020.
Määrällinen kiristäminen hillitsee hintapaineita – Euro ja talous
Euroopan keskuspankki hillitsee inflaatiota koronnostojen lisäksi supistamalla tasettaan. Käytännössä erääntyviä arvopapereita ei enää sijoiteta kaikilta osin uudelleen.
Kuinka paljon EKP:n rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa euroalueen talouskehitykseen? – Euro ja talous
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintapaineita ja hidastanut talouskasvua euroalueella. Tässä kirjoituksessa esitettyjen arvioiden mukaan rahapolitiikan suurin vaikutus talouteen ajoittuu vuod...
Talous elpyy nopeammin, jos vienti ja kulutus piristyvät – Euro ja talous
Suhdannekäänteissä talous on usein elpynyt vauhdikkaammin kuin etukäteen on arvioitu. Talouskasvua voisi kiihdyttää se, jos kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouskehitykseen vahvistuu odotettua ...
Suomalaisten reaalipalkat ja ostovoima toipuvat viime vuosien kriiseistä – Euro ja talous
Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalu...
Pohjainflaatio voi olla lähivuosina ennakoitua nopeampaa – Euro ja talous
Hintoja nostava ja lopulta myös kasvua hidastava kierre voi syntyä, jos alamme nähdä kilpajuoksua hintojen ja palkkojen välillä.
Rahapolitiikan vaikutus tulo- ja varallisuuseroihin Suomessa – Euro ja talous
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaati...
Investointeja heikentävät epävarmuus ja Suomen talouden rakenne – Euro ja talous
Kansainvälinen epävarmuus heikentää investointien kasvua Suomessa. Investointien kasvua heikentävät myös kotimaiset, rakenteelliset tekijät.
Tarjontahäiriöt hidastavat myös Suomen talouskasvua – Euro ja talous
Ilman tarjonnan pullonkauloja Suomen BKT kasvaisi 0,5 prosenttiyksikköä nopeammin vuonna 2021. Tarjontahäiriöiden oletetaan korjaantuvan vuoden 2022 jälkeen, eivätkä ne jätä pitkäaikaisia arpia talout...
Viennin vaikutus työllisyyteen muuttunut – Euro ja talous
Viennin vähentyminen on ollut merkittävin taloutta supistanut tekijä vuoden 2008 jälkeen. Viennin ongelmat välittyvät myös kotimarkkinoiden työllisyyteen.
Uusia esteitä elpymisen tiellä – Euro ja talous
Kauppapolitiikka ja epävarmuus hidastavat Suomen talouskasvua. Suhdanteen selvempää vahvistumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Työllisyys vahvistuu vähitellen. Inflaatio pysyy hitaana.