Tekoäly kiihdyttää kasvua, jos talous sopeutuu rakennemuutokseen – Euro ja talous
Tekoälyn kehitys on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista talouteen ja työhön. Tekoälytyökaluilla on saatu aikaan suuria tuottavuus-parannuksia yksittäisiin työtehtäviin liittyvissä tutkimuk...
EKP:n laajennettu osto-ohjelma tukenut Suomen talouskasvua – Euro ja talous
Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt selvästi hitaammaksi.
Työntekijävirrat vievät pintaa syvemmälle: osallistuminen kasvattanut sekä työllisyyttä että työttömyyttä – Euro ja talous
Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.
Koronakriisin syvyys ja siitä palautuminen – Euro ja talous
Suomen Pankin ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisin ja palautuminen on nopeampaa. Korona voi kuitenkin jättää pitkäkestoisia arpia mm. työllisyyteen, pääomakantaan...
Energian kallistuminen kiihdytti inflaatiota ja hidastaa talouskasvua viiveellä – Euro ja talous
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitava...
Tuotantokuilu umpeutunut, Suomi korkeasuhdanteessa – Euro ja talous
Tuotanto ylittää potentiaalin ja Suomen talouden arvioidaan pysyvän korkeasuhdanteessa vuosina 2018–2020.
Määrällinen kiristäminen hillitsee hintapaineita – Euro ja talous
Euroopan keskuspankki hillitsee inflaatiota koronnostojen lisäksi supistamalla tasettaan. Käytännössä erääntyviä arvopapereita ei enää sijoiteta kaikilta osin uudelleen.
Kuinka paljon EKP:n rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa euroalueen talouskehitykseen? – Euro ja talous
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintapaineita ja hidastanut talouskasvua euroalueella. Tässä kirjoituksessa esitettyjen arvioiden mukaan rahapolitiikan suurin vaikutus talouteen ajoittuu vuod...
Talous elpyy nopeammin, jos vienti ja kulutus piristyvät – Euro ja talous
Suhdannekäänteissä talous on usein elpynyt vauhdikkaammin kuin etukäteen on arvioitu. Talouskasvua voisi kiihdyttää se, jos kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouskehitykseen vahvistuu odotettua ...
Suomalaisten reaalipalkat ja ostovoima toipuvat viime vuosien kriiseistä – Euro ja talous
Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalu...
Pohjainflaatio voi olla lähivuosina ennakoitua nopeampaa – Euro ja talous
Hintoja nostava ja lopulta myös kasvua hidastava kierre voi syntyä, jos alamme nähdä kilpajuoksua hintojen ja palkkojen välillä.
Rahapolitiikan vaikutus tulo- ja varallisuuseroihin Suomessa – Euro ja talous
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaati...
Investointeja heikentävät epävarmuus ja Suomen talouden rakenne – Euro ja talous
Kansainvälinen epävarmuus heikentää investointien kasvua Suomessa. Investointien kasvua heikentävät myös kotimaiset, rakenteelliset tekijät.
Tarjontahäiriöt hidastavat myös Suomen talouskasvua – Euro ja talous
Ilman tarjonnan pullonkauloja Suomen BKT kasvaisi 0,5 prosenttiyksikköä nopeammin vuonna 2021. Tarjontahäiriöiden oletetaan korjaantuvan vuoden 2022 jälkeen, eivätkä ne jätä pitkäaikaisia arpia talout...
Viennin vaikutus työllisyyteen muuttunut – Euro ja talous
Viennin vähentyminen on ollut merkittävin taloutta supistanut tekijä vuoden 2008 jälkeen. Viennin ongelmat välittyvät myös kotimarkkinoiden työllisyyteen.
Uusia esteitä elpymisen tiellä – Euro ja talous
Kauppapolitiikka ja epävarmuus hidastavat Suomen talouskasvua. Suhdanteen selvempää vahvistumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Työllisyys vahvistuu vähitellen. Inflaatio pysyy hitaana.
Vaihtoehtoislaskelma: Kotitaloudet purkavat säästöjään odotettua voimakkaammin – Euro ja talous
Jos kotitaloudet kuluttavat niille korona-aikana kertyneitä säästöjään nopeasti, voi talouskasvu olla merkittävästi vahvempaa kuin Suomen talousennusteessa vuosille 2021-2023 arvioidaan.
Kotitalouksien velkaantuminen noudattaa talouden suhdanteita – Euro ja talous
Suomalaiset kotitaloudet ovat viimeisten vuosikymmenien aikana velkaantuneet jatkuvasti suhteessa tuloihinsa. Velkaantumisasteen ennakoidaan tasaantuvan lähivuosina, kun asuntolainakannan kasvu hiipuu...
Digitaalisen euron hankkeessa siirrytään selvitys- ja määrittelyvaiheeseen: maksaminen tulee olemaan turvallista ja tehokasta tulevaisuudessakin – Euro ja talous
Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat.
Kuluttajien luottamus ennakoi talouden käänteitä – Euro ja talous
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.