Säästöt auttavat kotitalouksia selviämään korkojen noususta – Euro ja talous
Korkomenot vievät nyt entistä suuremman osan sellaisten kotitalouksien tuloista, joilla on velkaa. Säästöt ja hyvä työllisyystilanne ovat auttaneet kotitalouksia pärjäämään kohonneiden arjen kulujen k...
Lähihistorian talouskriisit mullistivat Suomen Pankin toimintaa rahoitusmarkkinoilla – Euro ja talous
Rahapolitiikkaa on kevennetty viime vuosina erityisesti laajamittaisilla arvopaperiostoilla ja ehdoiltaan edullisilla luotoilla pankeille. Näillä toimilla edistetään hintavakautta ja tuetaan työllisyy...
Käteisen käytön muuttuminen ja vähittäismaksamisen hinta – Euro ja talous
Verkkokauppa vaatii sähköisen maksutavan käyttöä, korttimaksaminen on esimerkiksi lähimaksuominaisuuden ansiosta entistä sujuvampaa ja pandemia on osaltaan vaikuttanut kulutustapoihin ja maksutottumuk...
Kolme sanaa, jotka muuttivat maailmaa: Kiitos, Mario Draghi – Euro ja talous
Vaikka inflaatio on muutamien viime vuosien ajan jäänyt hitusen EKP:n hintavakaustavoitteesta, deflaation riski on onnistuttu välttämään ja euroalue on yhä pystyssä.
Rahapolitiikan vaikutuksista tulojen ja varallisuuden jakautumiseen – Euro ja talous
Tulojen jakautuminen yhteiskunnassa vaikuttaa talouskehitykseen. Toisaalta talouden kehitys vaikuttaa tulonjakoon. Ei ole itsestään selvää, minkälainen tulonjako olisi ihanteellinen.
Maksamisen tulevaisuus on jo lähellä – Euro ja talous
Keskuspankki huolehtii maksujärjestelmien luotettavuudesta ja sen täytyy kyetä reagoimaan nopeasti kehittyviin maksamisen muotoihin. Samalla on turvattava käteisen saatavuus. Monimuotoiset palvelut hy...
Mistä investointien vaimeus johtuu? – Euro ja talous
Tuotannolliset investoinnit ovat kansainvälisen finanssikriisin alkamisen jälkeen olleet vaimeita laajasti kehittyneissä talouksissa. Myös euroalueella investointien kehitys on ollut heikkoa, minkä os...
Rahapolitiikan toimilla vahvistettu inflaatio-odotusten ankkuroitumista – Euro ja talous
Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle. Odotukset tulevasta inflaatiovauhdista vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin.
Rahoitusmarkkinoiden putkiremontti: uusi T2 -maksujärjestelmä otetaan käyttöön 20.3.2023 – Euro ja talous
Maksujärjestelmien säännöllinen uudistaminen on tarpeen, sillä maksaminen on muuttunut rajusti viime vuosien aikana.
Rakennuspalikoita pääomamarkkinaunioniin jo olemassa – Euro ja talous
Eurooppalaiset pääomamarkkinat ovat edelleen kehittymättömät Yhdysvaltoihin verrattuna. Olemassa olevia rakennuspalikoita kannattaa hyödyntää, kun pääomamarkkinaunionia luodaan EU:ssa.
Rahoitusolot kevenevät inflaation hidastuessa - euroalueen kasvu piristyy hitaasti – Euro ja talous
Euroalueen taloudessa työllisyys on kehittynyt suotuisasti globaalista koronnostosyklistä huolimatta. Inflaation vakautuminen tukee yhdessä hyvän työllisyyskehityksen kanssa kotitalouksien ostovoimaa ...
Digitalisaatio muuttaa maksamistapoja Suomessa – Euro ja talous
Nopeutuva muutos ja digitalisaatio ovat muokanneet maksamista viime vuosina. Käteismaksut tekivät ensin tilaa korttimaksuille, jonka jälkeen korttimaksut ovat olleet siirtymässä älylaitteisiin.
Kauppasota heikentänyt merkittävästi maailmantaloutta – Euro ja talous
Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus.
Vaihtoehtoislaskelmia Yhdysvaltojen finanssi- ja kauppapolitiikan kärjistymisen globaaleista vaikutuksista – Euro ja talous
Suomen Pankissa on tehty laskelmia maailmantalouden riskien vaikutuksista. Laskelmissa maailmantalouden kasvu heikentyy jyrkemmin kuin tällä hetkellä on ennakoitu.
Miksi tarvitsemme EU:n pääomamarkkinaunionia – Euro ja talous
Suomen talouden menestystä verrataan perinteisesti Ruotsiin ja Euroopan Unioniin. Vastaavasti Euroopan kilpailukyvyn vertailukohtana käytetään USA:ta ja koko globaalia markkinaa. Näiden vertailujen vi...
Suomen kustannuskilpailukyvyn viimeaikainen kehitys – Euro ja talous
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.
Luonnollinen korko – hyödyllinen mutta epävarma talouden kuvaaja – Euro ja talous
Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Arviot koron tasosta ovat kuitenkin epävarmoja, mikä hankaloittaa koron käyttämistä rahapolit...
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet euroalueen hintojen ja palkkojen kehitykseen? – Euro ja talous
Odotusten ankkuroituminen sekä energia- ja ruokainflaation tasoittuminen ovat edesauttaneet inflaation hidastumista vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Kireät työmarkkinat ja kallistuneita hintoja kompens...
Puoli vuotta brexitistä – osattiinko vaikutukset ennakoida? – Euro ja talous
Osa vaikutuksista toteutui ennakoidusti. Volatiliteetti markkinoilla kasvoi, pörssikurssit laskivat, inflaatio-odotukset nousivat ja punta heikentyi.
Tuloerot kehittyneissä maissa – syyt ja seuraukset – Euro ja talous
Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä globaalisti pienentyneet kehittyvien talouksien tulojen voimakkaan kasvun ansiosta.