Generatiivinen tekoäly voi mullistaa rahoitussektoria – Euro ja talous
Generatiivisen tekoälyn on povattu tuovan suuria hyötyjä yhteiskuntaan, työelämään ja tuottavuuteen. Tekoälyä voidaan hyödyntää muun muassa operatiivisten tehokkuushyötyjen saavuttamiseen, riskienhall...
Rahoitusvakauden vahtikoira murisee suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta – Euro ja talous
Euroopan järjestelmäriskikomitea suosittelee, että Suomessa lainanantajaa vaadittaisiin uutta lainaa myöntäessään ottamaan huomioon lainanhakijan kokonaisvelkojen määrä.
Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tarvitaan patoamaan rahoitusvakausriskejä – Euro ja talous
Korona ei ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Huolta herättää kuitenkin kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus, joka voi uhata Suomen kykyä selvitä tulevista talouskri...
Valko-Venäjä tasapainoilee Venäjän ja EU:n välillä – Euro ja talous
Reittikoneen pakottaminen Minskin kentälle oppositioaktivisti Raman Pratasevitsin pidättämiseksi voimisti keskustelua talouspakotteiden kohdistamisesta Valko-Venäjää kohtaan.
Vihreitä versoja taloudessa – Euro ja talous
Uusimmat indikaattorit taloudesta ovat olleet myönteisiä ja siten lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat hieman aiempaa positiivisemmat.
Koronakäänteen epävarmuus ei koske vain ennusteita, vaan myös nykytilanteen arviointia – Euro ja talous
Talouden jyrkässä suhdannekäänteessä, kuten koronan aiheuttamassa taantumassa, edes talouden nykytilan arviointi ei ole helppoa.
Lyhyen aikavälin talousnäkymät ovat heikentyneet rajusti Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa – Euro ja talous
Suomen, Ruotsin ja Saksan taloudet heikentyivät lähes samanaikaisesti maaliskuussa. Uusimmissa indikaattoreissa näkyy piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus jarruttaa toipumista.
Koronakeväänä pahin ei ole toteutunut, mutta turnauskestävyyttä tarvitaan – Euro ja talous
Hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa. Tärkeää on kohdistaa finanssipoliittinen elvytys tehokkaasti sekä edetä rakenteellisissa uudistuksissa. Suomalaisill...
Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä – Euro ja talous
Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.
Taantumaa seuraa hidas toipuminen – Euro ja talous
BKT supistuu Suomen Pankin arvion mukaan kuluvana vuonna 4,7 prosenttia. Vaikka taantuma näyttää jäävän keväällä pelättyä pienemmäksi, se on silti syvä ja toipuminen on hidasta.
Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu – Euro ja talous
Suomen talouskasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Finanssikriisiä edeltäneeseen kasvuvauhtiin ei ole paluuta.
Suhdannenäkymä heikentynyt kesän jälkeen – Euro ja talous
Suomen BKT:n kasvu on jäämässä lähelle nollaa vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, kun kolmannella vuosineljänneksellä talous oli toipumassa vielä hyvin kevään pudotuksestaan.
Hidas tuottavuuskehitys haittaa viennin kasvua – Euro ja talous
Hidas tuottavuuskehitys nostaa kotimaisia tuotantokustannuksia ja haittaa vientiyritysten kilpailukykyä sekä talouden kasvua.
Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla – Euro ja talous
Tässä artikkelissa käsitellään työmarkkinoiden polarisaatiota Suomessa. Artikkelissa läpikäydyn tutkimuskirjallisuuden mukaan Suomen työmarkkinat ovat polarisoituneet etenkin 2000-luvulla.
IMF vastaa jäsenmaidensa kasvaneisiin rahoitustarpeisiin – Euro ja talous
Venäjän hyökkäyssodan, inflaation kiihtymisen ja rahapolitiikan kiristymisen seurauksena IMF:n jäsenmaiden tarve rahoitustuelle on kasvanut. Tukeakseen jäsenmaitaan IMF:n johtokunta hyväksyi maaliskuu...
Tarjonnan pullonkaulat vaikuttavat talouteen laaja-alaisesti – Euro ja talous
Materiaali- ja konttipula vaikuttavat koko maailman ja siten myös Suomen talouteen. Tarjontahäiriöt hidastavat kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota.
Julkisen talouden arvio 2019 – Euro ja talous
Julkiseen talouteen tulisi kerätä puskureita silloin, kun taloustilanne ei ole erityisen huono. Se auttaisi kestävyysvajeen pienentämisessä ja tuleviin taantumiin varautumisessa.
Kestävyysvaje aiempaa arviota suurempi – Euro ja talous
Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on 4,7 prosenttia. Jos julkiset menot jäävät pitkällä aikavälillä tuloja suuremmiksi, julkinen velka alkaa ennen pitkää kasvaa hallitsemattomasti.
Talouden toipuminen on tahmeaa – Euro ja talous
Suomen talouden elpyminen taantumasta on vaivalloista. Suomen Pankin syyskuun 2024 väliennusteen mukaan Suomen BKT supistuu vielä vuonna 2024. Talous toipuu hitaasti, ja vuonna 2025 BKT kasvaa 1,1 %. ...
Julkisen talouden arvio 2020: Katse kohdistettava jo kriisin jälkeiseen aikaan – Euro ja talous
Velkaantuminen ei taitu, vaikka talous kääntyy kasvuun. Myös kestävyysvaje on entistä suurempi. Julkisen talouden suunnanmuutos on tarpeen kriisin jälkeen.