Kansallisina koronatukina myönnettiin kaikkiaan n. 1 300 miljardia euroa Euroopassa vuonna 2020 – Euro ja talous
Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla. K...
Otso Manninen – Euro ja talous
Otso Manninen työskentelee vanhempana ekonomistina rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolla.
Korkojen nousu alkaa nyt tuntua – Euro ja talous
Erityisesti voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoitomenot ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan.
Korkojen voimakas nousu rasittaa asuntovelallisia – Euro ja talous
Uusiin asuntolainoihin on otettu aiempaa vähemmän korkosuojauksia. Kaikkein velkaisimmat lainanhakijat käyttävät kaikkein vähiten korkosuojauksia.
Asuntojen hinnat laskussa – miksi ja mihin kaikkeen se voi vaikuttaa? – Euro ja talous
Asuntojen hintojen lasku vaikuttaa monin tavoin talouteen ja rahoitusjärjestelmään. Hyytyvä asuntokauppa lykkää asuntotuotantoa ja koettelee rakennusalaa. Asuntovarallisuuden arvon lasku pienentää kot...
Pandemia varjostaa edelleen Euroopan pankkien luottoriskinäkymiä – Euro ja talous
Korona on kurittanut pankkeja pelättyä vähemmän. Järjestämättömien lainojen kasvu heikentäisi pankkien luototuskykyä. Järjestämättömien lainojen vähentämiseksi on ehdotettu useita erilaisia keinoja.
Taloyhtiölainojen riskit kasvavat – sääntelyuudistukset rajoittavat yhtiölainojen käyttöä jatkossa – Euro ja talous
Kotitalouksien ja sijoittajien kasvanut velkaantuminen taloyhtiöiden kautta on huolestuttanut viranomaisia. Taloyhtiölainan osuus uusien asuntojen rahoituksessa on yhä suuri, mutta uusi sääntely alkaa...
Miten muuttuvan lisäpääomavaatimuksen käyttöä voitaisiin kehittää Suomessa? – Euro ja talous
Pankeille tulisi voida Suomessa asettaa muuttuva lisäpääomavaatimus jo ennen luottosuhdanteen ylikuumenemista. Sen ansiosta viranomaiset voisivat alentaa kriisitilanteissa tarvittaessa pankkien vakava...
Koronasokki heikentää euroalueen pankkien kannattavuutta entisestään – Euro ja talous
Koronapandemia heikentää entisestään pankkien lyhyen aikavälin kannattavuutta. Viranomais- ja keskuspankkitoimenpiteillä hillitään rahoituskustannusten nousua ja tuetaan luotonantokykyä.
Korkojen nousu testaa velallisten, sijoittajien ja rahoitusjärjestelmän kestävyyttä – Euro ja talous
Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan ennen sellaisessa tilanteessa, jossa korot nousevat näin nopeasti. Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana kansainvälisten rahoitusmar...
Makrovakauspolitiikan lisäpääomavaatimukset tukevat pankkien riskinkantokykyä – Euro ja talous
Makrovakauspolitiikan tärkeimpiä työkaluja ovat pankeille asetettavat vaatimukset lisäpääomista. Niiden avulla turvataan pankkien kykyä kestää tappioita ja myöntää luottoja vakavissa talous- ja finans...
Eurooppalaisten pankkien muuttuvat liiketoimintamallit – Euro ja talous
Millaisia muutoksia eurooppalaisten pankkien liiketoimintamalleissa on ollut vuosien 2010 ja 2015 välillä? Näyttää siltä, että pankit ovat selkeästi keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja omiin vahvuus...
Marraskuun talouskatsaus: Luottamus hiipuu ja kasvu hidastuu – Euro ja talous
Suomen talouskasvu on jatkunut suhteellisen vireänä viime kuukausina. Kuluttajien ja teollisuuden luottamus talouteen kuitenkin vajoaa.
Talouskasvun versot harvassa – Euro ja talous
Bruttokansantuote kääntyi kasvuun, mutta merkittävää suhdannekäännettä antaa yhä odottaa. Hallituksen säästötavoitteiden toteutuminen on karkaamassa yhä kauemmaksi.
Kolme maata, kolme rahatalouden polkua – Euro ja talous
Suomi, Ruotsi ja Tanska valitsivat erilaiset ratkaisut rahapolitiikan tekoon. Onko lopputuloksessa eroa?
Palveluiden hintojen nousu on tehnyt Suomesta kalliin maan – Euro ja talous
Kotitalouksien menoista iso osa kohdistuu palveluihin, joiden hinnat ovat nousseet euroalueen nopeinta vauhtia. Erityisesti asumisen kustannukset nousevat nopeasti.
Rima on noussut talouspolitiikassa – väestökehitys ja julkinen velka painavat kansantalouttamme – Euro ja talous
Suomen talouden pitkän aikavälin näkymiä vaimentavat heikko tuottavuus, matala työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä rajoittavat julkisen talouden velanhoitokykyä.
Ennustetaulukot vuosille 2021–2023 (kesäkuu 2021) – Euro ja talous
Suomen talous kasvaa 2,9 % tänä vuonna ja 3,0 % vuonna 2022. Nopea talouskasvu jää kuitenkin väliaikaiseksi, ja kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin jo vuonna 2023.
Talouden näkymät ovat epävarmat – Euro ja talous
Suomen talouskasvu oli selvästi odotettua hitaampaa viime vuonna. Vaatimattomia kasvunäkymiä varjostaa lisäksi maailmantalouden epävarmuus, joka kärjistyessään voi painaa haurasta kasvua entisestään.
Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa – Euro ja talous
Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.