Sysäsikö pandemia tuottavuuden kasvuun Yhdysvalloissa? – Euro ja talous
Pandemia mylläsi USA:n työmarkkinat monin tavoin. Etätyön lisääntyminen, työstä-työhön-siirtymien vauhdittuminen, pieneten palkkojen nopea nousu sekä muutokset työmarkkinoille osallistumisessa ovat va...
Geopolitiikan vaikutuksilta on vaikea välttyä – Euro ja talous
Venäjän hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa, Lähi-idän tilanne eskaloituu, ja Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteet ovat kireät. Suurvaltapoliittisten jännitteiden kärjistymisen ja geotaloudellisen fragmentaatio...
Sodasta on kärsinyt eniten Ukraina – myös taloudellisesti – Euro ja talous
Venäjän vuosi sitten aloittamasta laittomasta hyökkäyssodasta on kärsinyt eniten Ukraina. Inhimillisen hädän lisäksi Venäjän aloittama sota on merkinnyt katastrofia myös Ukrainan taloudelle.
Koronavirus aiheutti maailmantalouden äkkipysähdyksen – Euro ja talous
IMF:n ennusteen mukaan maailmantalous supistuu vuonna 2020 nopeasti. Vaikutukset näkyvät erityisesti palvelualoilla. Kiinassa tuotanto on elpymässä, mutta monissa nousevissa talouksissa tilanne on hei...
Tutkimusta parhaista politiikkavälineistä pääomavirtojen vaikutusten hallinnassa tarvitaan – Euro ja talous
Pääomavirrat tuovat nouseviin talouksiin niiden kipeästi kaipaamia investointeja, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa suuria ongelmia. Tutkimusten mukaan makrovakausvälineet voivat olla pääomarajoitte...
Tuottavuuskasvu ja työaika – Euro ja talous
Mutta kuinka paljon tuottavuuden pitäisi kasvaa, että sama tuotanto voitaisiin saada aikaan 40 prosenttia pienemmällä työpanoksella?
Pitkän aikavälin talouskasvu rakennetaan korkean osaamisen ja uusien teknologioiden varaan – Euro ja talous
Pitkän ajan talouskasvu on inhimillisen ja fyysisen pääoman varassa. Koulutus kerryttää inhimillistä pääomaa eli osaamista samalla tavoin kuin investoinnit koneisiin tai laitteisiin kerryttävät fyysis...
IMF ennustaa kituliasta maailmantalouden kasvua – Euro ja talous
IMF:n syksyn ennuste maalaa vaisun kuvan maailmantalouden näkymistä. Talouskasvun elpyminen viivästyy, maiden väliset talousnäkymät ovat eriytymässä ja inflaatio on osoittautunut sitkeäksi.
Maailmantalouden fragmentaatio nakertaa entisestään kehittyvien talouksien näkymiä – Euro ja talous
Koronapandemiasta alkaneet kriisit ja etenkin Venäjän hyökkäyssota ovat vauhdittaneet maailmankaupan hiipumista ja talousalueiden blokkiutumista.
Hyödykemarkkinoiden lait eivät päde työmarkkinoilla – Euro ja talous
Miksi yhteiskunta, kuten Suomi, päätyy työmarkkinoilla tilanteeseen joka on tehoton? Miksi yleistä hyvinvointia nostavista työmarkkinareformeista näyttää olevan mahdoton päästä sopuun?
EKP uudisti rahapolitiikan strategiansa – mikä muuttuu? – Euro ja talous
EKP:n uudessa rahapolitiikan strategiassa tähdätään 2 prosentin inflaatioon keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen. Sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.
Rahapolitiikan on pidettävä kiinni hintavakaustavoitteesta – Euro ja talous
Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi tyhjiössä, vaan keskuspankit joutuvat ottamaan huomioon myös hallitusten finanssipolitiikan luonteen, jossa päätöksiä tehdään usein lyhyemmällä aikajänteellä.
Miten rahapolitiikka vaikuttaa tulo- ja varallisuuseroihin? – Euro ja talous
Keveän rahapolitiikan nostaessa osakkeiden hintoja eli yritysten arvoa markkinoilla, kasvaa osakkeita omistavien kotitalouksien varallisuus.
Onko energiasta ja raaka-aineista tulossa talouskasvun jarru pitkällä aikavälillä? – Euro ja talous
Jos energian ja raaka-aineiden hinnat jäävät nykyisille korkeille tasoille, voidaan sitä pitää merkkinä niukkuuden lisääntymisestä. Energiasanktioiden ja tariffien suhteen viivyttelyn ja välttämättömi...
Rahoitussääntely osoittanut tarpeellisuutensa viime vuosien myllerryksissä – Euro ja talous
Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen tiukennettu sääntely ja valvonta ovat suojanneet pankkeja uusilta kriiseiltä. Tutkimusten valossa sääntelyllä ja makrovakauspolitiikalla saavutetut hyödyt ova...
Miten korkoja nostetaan? – Euro ja talous
EKP:n neuvosto päätti viime torstaina nostaa ohjauskorkoja 50 korkopisteellä. Keskeisin ohjauskorko, eli yötalletuskorko nousi tasolle 0 %. Miten koronnosto käytännössä toteutetaan ja mitkä ovat markk...
Miten Euroopan keskuspankki ohjaa korkoja tulevaisuudessa? – Euro ja talous
EKP käynnisti viime joulukuussa 2022 arvioinnin siitä, miten se ohjaa korkoja tulevaisuudessa. Arvion lopputulos tulee osaltaan vaikuttamaan myös eurojärjestelmän taseen kokoon ja koostumukseen tuleva...
Alhaiset korot näkyvät asuntojen hinnoissa – Euro ja talous
Asuntojen hinnat ovat pitkään nousseet pääkaupunkiseudulla muuta maata nopeammin. Kehitykseen ovat vaikuttaneet sääntely ja asuntolainojen alhaiset korot.
EKP:n rahapolitiikan toimet koronapandemian aikana – Euro ja talous
EKP tarttui nopeasti uusiin toimiin talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi, jotta kriisi ei syvene. Näin ehkäistään pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia talouteen.
Suomi on palaamassa kasvu-uralle – Euro ja talous
Vuosina 2016–2018 talous kasvaa noin prosentin vuodessa ja investoinnit lisääntyvät pitkästä aikaa. Viennin pysyessä vaimeana kasvu on kuitenkin kotimaisen kysynnän varassa. Inflaatio jää hitaaksi kok...