Pääkirjoitus: Kotitalouksien velkaantuneisuuteen on puututtava ajoissa – Euro ja talous
Suomalaisilla kotitalouksilla on huolestuttavan paljon velkaa. Liiallista velkaantumista on syytä torjua ennalta.
Järjestelmäriskipuskurilla voidaan suojata pankkisektorin toimintakykyä vaikeissa oloissa – Euro ja talous
Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, jolla voidaan vahvistaa Suomen rakenteellisesti haavoittuvaa pankkisektoria.
Avainsanaan "makrovakausvälineet" liittyvät artikkelit – Euro ja talous
Siirry sisältöön Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta Hae Latauslista Sivuja latauslistalla:0 Suodata hakutuloksia teeman mukaan Kaikki sisällöt Kansainvälinen talousSuomen talousRahapo...
Asuntokaupan avulla ymmärtää markkinalikviditeetin merkityksen – Euro ja talous
Talletukset, osakkeet ja pankkien tarjoamien rahastojen osuudet ovat likvidejä sijoituskohteita, mutta asuntokauppa on konkreettinen esimerkki epälikvidimmistä markkinoista.
Markkinalikviditeetistä, sen merkityksestä ja kestävyydestä – Euro ja talous
Markkinalikviditeetillä tarkoitetaan mahdollisuutta käydä kauppaa ilman, että markkinahinnat muuttuvat tehdyn kaupan seurauksena.
Suomalainen lainakatto on omaperäinen makrovakausväline – Euro ja talous
Lainakatto on tunnetuin makrovakauspolitiikan väline Suomessa. Se tulee voimaan ensi kesänä.
Voidaanko pankkikriisejä ennustaa? – Euro ja talous
Suomessa uudistettiin vuonna 2022 makrovakauspolitiikkaa ohjaavia riskimittareita, jotka varoittavat pankkikriisin todennäköisyyden kasvusta.
Vientimarkkinoiden elpyminen voi jäädä ennustetusta – Euro ja talous
Kansainvälisen talouden tilanne, Suomen kilpailukykyongelmat ja talouspolitiikkaan liittyvä epävarmuus saattavat ennusteen riskiarvion mukaan hidastaa investointien ja viennin elpymistä.
Eritahtinen elpyminen jarruttaa maailmantalouden toipumista – Euro ja talous
Maailmantalouden elpyminen globaalista terveys- ja talouskriisistä on vahvistumassa. Virtuaalisia kevätkokouksia hallitsi kuitenkin elpymisnäkymien kasvava eriytyminen ja epätahtisuus.
Euroalueen rahamarkkinat muutosten kourissa – Euro ja talous
Repokorot ovat poikkeuksellisen alhaisia, ja markkinatoimijat vasta totuttelevat finassikriisin jälkeiseen toimintaympäristöön.
Suomen talouden tilanne edelleen hankala – Euro ja talous
Suomen talouskasvu on ennusteen mukaan hidasta ja jää selvästi euroalueesta. Ulkomaankauppa ei elvy odotetusti, ja kasvu on yhä kotimaisen kysynnän varassa. Julkisen talouden tila ei korjaannu merkitt...
Vakausarvio: Suomen pankkisektori kasvaa – pankkiunioni lievittää riskejä – Euro ja talous
Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Nordean kotipaikkamuutoksen myötä pankkijärjestelmän rakenteelliset haavoittuvuudet kuitenkin kasvavat.
Nousevien talouksien näkymät heikentyneet – Euro ja talous
Maailmantalouden ja -kaupan kasvu on lähiaikoina aiemmin ennustettua hitaampaa. Venäjän talous supistuu ja Kiinassakin talouskasvu on hidastunut.
Uusi eurooppalainen talletussuojajärjestelmä käynnistymässä – Euro ja talous
Euroopan komission esittämässä eurooppalaisessa talletussuojajärjestelmässä vastuu talletusten korvaamisesta siirtyisi vaiheittain kansalliselta tasolta uudelle järjestelmälle.
TLTRO:t saavat uuden jatko-osan syyskuussa – Euro ja talous
Euroalueen talousnäkymät vaimenivat vuoden 2018 loppupuolella. EKP käynnistää talouden elvyttämiseksi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO) kolmannen sarjan syksyllä 2019.
Kauppapoliittiset jännitteet varjostavat talousnäkymiä – Euro ja talous
Protektionistiset toimet voivat pahimmillaan vaimentaa merkittävästi maailmantalouden kasvua. Vaikutukset ovat suuria, jos luottamus heikkenee ja investoinnit lykkääntyvät.
Talous kasvaa koronan varjossa – Euro ja talous
Suomen talous kasvaa 3,5 % vuonna 2021 ja 2,6 % vuonna 2022. Kasvua varjostavat tarjontahäiriöt, raaka-aineiden korkeat hinnat ja huonontuva koronatilanne. Nopea kasvu jää tilapäiseksi ja hidastuu vuo...
Kustannuskilpailukyky säilynyt aiempaa paremmalla tasolla – Euro ja talous
Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut. Työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn olisi hyvä edelleen parantua.
Rahapolitiikka tukee hintavakautta ja kasvua jatkossakin – Euro ja talous
Suomen talous on alkanut pitkän heikon jakson jälkeen toipua. Kun taloudella on kyky uusiutua niin, että tuottavuus paranee ja työpaikkoja syntyy, kohenevat talouskasvun näkymät. Samalla pienenee risk...
Tuovatko palkat joustoa ja kilpailukykyä talouteen rahaliitossa? – Euro ja talous
Sillä, miten palkoista sovitaan, on rahaliiton jäsenvaltiossa erityinen merkitys työllisyydelle ja talouskasvulle. Hyvin toimiva palkanmuodostus määrittää kilpailukyvyn kehityksen.