Helinä Laakkonen – Euro ja talous
Helinä Laakkonen toimii vakausanalyysitoimiston päällikkönä rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolla.
Kuka maksaa Trumpin tullit? – Euro ja talous
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on kampanjassaan luvannut asettaa tullit kaikelle USA:n tuonnille vahvistaakseen USA:n vaihtotasetta ja lisätäkseen kotimaista tuotantoa. Alun perin ehdotu...
Anni Norring – Euro ja talous
Anni Norring työskentelee vanhempana ekonomistina kansainvälisessä toimistossa.
Mihin tahtiin nostetaan jalkaa rahapolitiikan jarrulta? – Euro ja talous
Euroopan talous on näillä näkymin pikkuhiljaa elpymään päin, joskin hitaammin kuin monet aiemmin arvioivat. Inflaatio on hidastunut kohti 2 prosentin symmetristä tavoitetta, ja rahapolitiikka tekee ed...
Positiivisen kautta – muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennakoiva käyttö lisää joustovaraa kriiseissä – Euro ja talous
Suomalaisille pankeille tarvitaan arvaamattomien kriisien varalle vapautettavia pääomavaatimuksia, mikä voitaisiin saavuttaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö.
Tavoitteista toimiin – Euro ja talous
Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Velkaantumisen taittaminen pysyvämmin vaatii aikaa ja koko finanssipolitiikan työkalupakkia. Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia, jos tavoitteita edistetään mä...
Käteisrahan käsittelyn kustannuksissa merkittäviä toimiala- ja aluekohtaisia eroja – Euro ja talous
Käteinen on yhä tärkeä osa maksamista Suomessa, mutta rahahuollon kustannuksissa on suuria alue- ja toimialakohtaisia eroja. Selvitys osoittaa, että erityisesti käteisen tilitys ja paikalliset palvelu...
Julkisen talouden kestävyys edellyttää laajasti jaettuja tavoitteita ja vahvaa valvontaa – Euro ja talous
Finanssipolitiikan sääntöjen perimmäisenä tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys. Hyvä finanssipolitiikan sääntö on yksinkertainen, joustava ja toimeenpantava.
Talous luovii taantumasta – Euro ja talous
Suomen talous on jättämässä erittäin hitaan kasvun jakson taakseen. Talouden kasvu jää vuonna 2025 0,2 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu vauhdittuu 0,8 prosenttiin ja seuraavana vuonna 1,7 prosenttiin. E...
Suomen työmarkkinatilanne euroaluetta heikompi – Euro ja talous
Suomen työmarkkinoiden tilanne on viime vuosina ollut huomattavasti heikompi kuin euroalueella kokonaisuutena: työllisyys on vähentynyt ja työttömyys on kasvanut. Mitkä suhdanne- ja rakennetekijät sel...
Arkisto – Euro ja talous
Voit hakea julkaisuja rajaamalla hakutietoja julkaisutyypin, sisältöteeman tai aikavälin mukaan.
Tuumaustauko korkopäätöksissä – Euro ja talous
Päätimme EKP:n neuvoston kokouksessa tällä kertaa jättää ohjauskorkomme ennalleen tasan 2 prosenttiin. Myönteistä on se, että euroalueen inflaatio on nyt 2 prosentissa eli tasolla, jota tavoittelemme ...
EKP avaa maksujärjestelmiään maksulaitoksille – Euro ja talous
EKP julkaisi heinäkuussa 2024 tiedotteen eurojärjestelmän yhteisestä linjauksesta koskien maksulaitosten pääsyä keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin. Tämän artikkelin tarkoitus on avata linjau...
Vaihtuvakorkoiset yrityslainat tehostavat rahapolitiikan välittymistä – Euro ja talous
Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.
Lauri Vilmi – Euro ja talous
Lauri Vilmi työskentelee vanhempana neuvonantajana rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla.
Euroopan helleaallot kärventävät hintavakautta – Euro ja talous
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja viime vuosina Etelä-Euroopassa on koettu voimakkaita hellejaksoja. Lämpöaalloilla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, joka tulee pääosin ruoan kall...
Digieuro edistäisi yhtenäisen vähittäismaksutavan käyttöönottoa euroalueella – Euro ja talous
Toteutuessaan digieuro olisi käytettävissä vähittäismaksamisessa käteisrahan rinnalla, mikä turvaisi yhteisvaluutan aseman maksamisen julkishyödykkeenä digitalisoituvassa taloudessa.
Hintavakaus ei synny itsestään – rahapolitiikan uusi pelikirja muuttuvassa maailmassa – Euro ja talous
Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on pitää hinnat vakaina. Se ei ehkä kuulosta jännittävältä – mutta on yhteiskunnan kannalta aivan keskeistä. Kun inflaatio ei herätä huolta eikä sitä tarvitse mie...
Luontokato tuli keskuspankkeihin ja rahapolitiikan analyysiin – Euro ja talous
Ymmärrys luonnon merkityksestä talouden perustana on viime vuosina syventynyt. Luontokato, ilmastonmuutos ja äärisääilmiöt muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden, joka lisää tarjontapuolen hä...