Suomi siirtyy uuteen vaiheeseen pikamaksamisessa – Euro ja talous
Suomen Pankki kertoi 28.10., että maksuneuvosto siirtää suomalaisen pikamaksamisen kehittämiseen tähtäävän hankkeen Siirto Brandin toteutettavaksi. Mistä tässä oikeastaan on kyse?
Seija Parviainen – Euro ja talous
Seija Parviainen työskentelee vanhempana ekonomistina rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla.
Aleksi Paavola – Euro ja talous
Aleksi Paavola työskentelee ekonomistina rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla.
Suomalaisten menetykset maksuhuijauksissa ovat edelleen kasvaneet – Euro ja talous
Suomalaisiin kohdistuvat maksuhuijaukset ovat lisääntyneet. Ilmiö on kansainvälinen, ja Suomea aikaisemmin suojanneet syrjäinen sijainti ja harvinainen kieli eivät enää auta.
Korot nyt ennallaan – rahapolitiikka tukee yhä inflaation hidastumista – Euro ja talous
Viimeaikaiset tiedot euroalueen talouden tilasta ovat vaisunpuoleisia. Euroalueen talouskehitys nojaa yhä selvemmin palveluihin. EKP:n neuvosto ei muuttanut ohjauskorkoja 18.7.2024 kokouksessaan.
Maailmantalous kaipaa luottamuksen palauttavaa talouspolitiikkaa – Euro ja talous
IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi syksyn ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 14. lokakuuta. IMF:n ennusteen mukaan maailmantalouden näkymät eivät ol...
Makrovakauspolitiikan lisäpääomavaatimukset tukevat pankkien riskinkantokykyä – Euro ja talous
Makrovakauspolitiikan tärkeimpiä työkaluja ovat pankeille asetettavat vaatimukset lisäpääomista. Niiden avulla turvataan pankkien kykyä kestää tappioita ja myöntää luottoja vakavissa talous- ja finans...
Eurooppalaisten pankkien muuttuvat liiketoimintamallit – Euro ja talous
Millaisia muutoksia eurooppalaisten pankkien liiketoimintamalleissa on ollut vuosien 2010 ja 2015 välillä? Näyttää siltä, että pankit ovat selkeästi keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja omiin vahvuus...
Suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasitteesta sallii pääosin nykyisen kaltaisen lainanannon – Euro ja talous
Suositus on laskelmien mukaan lähes neutraali, eli se pääosin sallii viime aikoina tyypilliset asuntolainanottajien velkamäärät. Neutraaliin mitoitukseen pääsemisessä poikkeusosuuden soveltamista tarv...
Uudet asuntolainat entistä suurempia – yhä merkittävämpi osa myös aiempaa pidempiä – Euro ja talous
Asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja pidempiä. Lainanottajien ei tule kerryttää liikaa velkaa, jotta korkojen nousu tai arkimenojen kasvu eivät kiristä heidän talouttaan liian tiukalle.
Onko julkinen velka vaikuttanut talouskasvuun Suomessa? – Euro ja talous
Julkisen velan vaikutus talouskasvuun on ollut vilkkaan taloustieteellisen tutkimuksen kohteena viime vuosina. Vaikka julkisen velan suhde on ollut kasvussa, pienet julkiset korkomenot ovat suojanneet...
Tulosidonnainen velkakatto täydentäisi asuntolainakattoa – Euro ja talous
Suomalaisten velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. Osalla uusista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden paljon velkaa.
Pohjoismaat alttiita koronaviruspandemian voimistamille asuntomarkkinoiden riskeille – Euro ja talous
Koronapandemia saattaa kärjistää Pohjoismaiden asuntomarkkinoilla pitkään kehittyneitä haavoittuvuuksia. Asuntomarkkinoiden häiriöt voivat kasvattaa pankkien luottoriskejä ja vaikeuttaa niiden varainh...
Ilmastonmuutos on riski myös rahoitusmarkkinoiden vakaudelle – Euro ja talous
Talouskasvu liittyy tiiviisti päästöjen lisääntymiseen eikä yhteyttä ole helppo purkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Mitä vaihtoehtoiset laskelmat pääomavajeista kertovat eurooppalaisten pankkien tilasta ja EBA:n stressitesteistä? – Euro ja talous
Finanssikriisin jälkeen isojen pankkien kuntoa on alettu testata samoin kriteerein ja säännönmukaisesti Euroopassa. Stressitesteissä pankkien tappionkantokykyä ja vakavaraisuutta mitataan vaikeiden ta...
Pohjoismaalaiset pankit kestivät rankan asuntomarkkinaskenaarion stressitesteissä – Euro ja talous
Stressitesteillä valvojat arvioivat pankkien tappionkantokykyä vaikeiden talousolojen ympäristössä.
Ruotsin asuntomarkkinoiden riskit myös muiden Pohjoismaiden huolena – Euro ja talous
Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa.
BRICS – maailmanpolitiikan arkipäivää? – Euro ja talous
BRICS-yhteenliittymä piti viime viikolla Venäjän Kazanissa vuotuisen huippukokouksensa. Ryhmän historia ulottuu vuoteen 2009, jolloin Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan (Brazil, Russia, India and Ch...
Ukrainan tuore velkasopimus ei yksin riitä – Euro ja talous
Tuore velkajärjestely helpottaa Ukrainan asemaa. Se ei silti yksin riitä edes IMF:n lainaohjelman jatkoon. Ukrainan on pakko jatkaa talousuudistuksia.
Sysäsikö pandemia tuottavuuden kasvuun Yhdysvalloissa? – Euro ja talous
Pandemia mylläsi USA:n työmarkkinat monin tavoin. Etätyön lisääntyminen, työstä-työhön-siirtymien vauhdittuminen, pieneten palkkojen nopea nousu sekä muutokset työmarkkinoille osallistumisessa ovat va...