Tulosidonnainen velkakatto täydentäisi asuntolainakattoa – Euro ja talous
Suomalaisten velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. Osalla uusista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden paljon velkaa.
Pohjoismaat alttiita koronaviruspandemian voimistamille asuntomarkkinoiden riskeille – Euro ja talous
Koronapandemia saattaa kärjistää Pohjoismaiden asuntomarkkinoilla pitkään kehittyneitä haavoittuvuuksia. Asuntomarkkinoiden häiriöt voivat kasvattaa pankkien luottoriskejä ja vaikeuttaa niiden varainh...
Ilmastonmuutos on riski myös rahoitusmarkkinoiden vakaudelle – Euro ja talous
Talouskasvu liittyy tiiviisti päästöjen lisääntymiseen eikä yhteyttä ole helppo purkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Mitä vaihtoehtoiset laskelmat pääomavajeista kertovat eurooppalaisten pankkien tilasta ja EBA:n stressitesteistä? – Euro ja talous
Finanssikriisin jälkeen isojen pankkien kuntoa on alettu testata samoin kriteerein ja säännönmukaisesti Euroopassa. Stressitesteissä pankkien tappionkantokykyä ja vakavaraisuutta mitataan vaikeiden ta...
Pohjoismaalaiset pankit kestivät rankan asuntomarkkinaskenaarion stressitesteissä – Euro ja talous
Stressitesteillä valvojat arvioivat pankkien tappionkantokykyä vaikeiden talousolojen ympäristössä.
Ruotsin asuntomarkkinoiden riskit myös muiden Pohjoismaiden huolena – Euro ja talous
Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa.
BRICS – maailmanpolitiikan arkipäivää? – Euro ja talous
BRICS-yhteenliittymä piti viime viikolla Venäjän Kazanissa vuotuisen huippukokouksensa. Ryhmän historia ulottuu vuoteen 2009, jolloin Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan (Brazil, Russia, India and Ch...
Ukrainan tuore velkasopimus ei yksin riitä – Euro ja talous
Tuore velkajärjestely helpottaa Ukrainan asemaa. Se ei silti yksin riitä edes IMF:n lainaohjelman jatkoon. Ukrainan on pakko jatkaa talousuudistuksia.
Sysäsikö pandemia tuottavuuden kasvuun Yhdysvalloissa? – Euro ja talous
Pandemia mylläsi USA:n työmarkkinat monin tavoin. Etätyön lisääntyminen, työstä-työhön-siirtymien vauhdittuminen, pieneten palkkojen nopea nousu sekä muutokset työmarkkinoille osallistumisessa ovat va...
Geopolitiikan vaikutuksilta on vaikea välttyä – Euro ja talous
Venäjän hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa, Lähi-idän tilanne eskaloituu, ja Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteet ovat kireät. Suurvaltapoliittisten jännitteiden kärjistymisen ja geotaloudellisen fragmentaatio...
Sodasta on kärsinyt eniten Ukraina – myös taloudellisesti – Euro ja talous
Venäjän vuosi sitten aloittamasta laittomasta hyökkäyssodasta on kärsinyt eniten Ukraina. Inhimillisen hädän lisäksi Venäjän aloittama sota on merkinnyt katastrofia myös Ukrainan taloudelle.
Koronavirus aiheutti maailmantalouden äkkipysähdyksen – Euro ja talous
IMF:n ennusteen mukaan maailmantalous supistuu vuonna 2020 nopeasti. Vaikutukset näkyvät erityisesti palvelualoilla. Kiinassa tuotanto on elpymässä, mutta monissa nousevissa talouksissa tilanne on hei...
Tutkimusta parhaista politiikkavälineistä pääomavirtojen vaikutusten hallinnassa tarvitaan – Euro ja talous
Pääomavirrat tuovat nouseviin talouksiin niiden kipeästi kaipaamia investointeja, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa suuria ongelmia. Tutkimusten mukaan makrovakausvälineet voivat olla pääomarajoitte...
Tuottavuuskasvu ja työaika – Euro ja talous
Mutta kuinka paljon tuottavuuden pitäisi kasvaa, että sama tuotanto voitaisiin saada aikaan 40 prosenttia pienemmällä työpanoksella?
Pitkän aikavälin talouskasvu rakennetaan korkean osaamisen ja uusien teknologioiden varaan – Euro ja talous
Pitkän ajan talouskasvu on inhimillisen ja fyysisen pääoman varassa. Koulutus kerryttää inhimillistä pääomaa eli osaamista samalla tavoin kuin investoinnit koneisiin tai laitteisiin kerryttävät fyysis...
IMF ennustaa kituliasta maailmantalouden kasvua – Euro ja talous
IMF:n syksyn ennuste maalaa vaisun kuvan maailmantalouden näkymistä. Talouskasvun elpyminen viivästyy, maiden väliset talousnäkymät ovat eriytymässä ja inflaatio on osoittautunut sitkeäksi.
Maailmantalouden fragmentaatio nakertaa entisestään kehittyvien talouksien näkymiä – Euro ja talous
Koronapandemiasta alkaneet kriisit ja etenkin Venäjän hyökkäyssota ovat vauhdittaneet maailmankaupan hiipumista ja talousalueiden blokkiutumista.
Hyödykemarkkinoiden lait eivät päde työmarkkinoilla – Euro ja talous
Miksi yhteiskunta, kuten Suomi, päätyy työmarkkinoilla tilanteeseen joka on tehoton? Miksi yleistä hyvinvointia nostavista työmarkkinareformeista näyttää olevan mahdoton päästä sopuun?
EKP uudisti rahapolitiikan strategiansa – mikä muuttuu? – Euro ja talous
EKP:n uudessa rahapolitiikan strategiassa tähdätään 2 prosentin inflaatioon keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen. Sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.
Rahapolitiikan on pidettävä kiinni hintavakaustavoitteesta – Euro ja talous
Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi tyhjiössä, vaan keskuspankit joutuvat ottamaan huomioon myös hallitusten finanssipolitiikan luonteen, jossa päätöksiä tehdään usein lyhyemmällä aikajänteellä.