Euroopan komission asetusesitys luo puitteet digieuron kehitystyölle – Euro ja talous
Euroopan komissio antoi ehdotuksensa yhteisvaluutta euron digitaalista muotoa koskevaksi asetukseksi 28.6.2023. Asetusesitys luo digieurolle alustavat oikeudelliset kehykset, mutta työ ei ole vielä va...
Pitkän hitaan kasvun ajan kolme selittäjää – Euro ja talous
Onko kehittyneiden talouksien kasvuvauhti hidastunut pysyvästi? Entä miten hitaan kasvun kauteen johtanut tapahtumakulku finanssikriiseineen voidaan selittää?
Mitkä ennusteet ovat hyödyllisimpiä, kun palkkaratkaisuja mitoitetaan? – Euro ja talous
Työn hintaa ja tuottavuutta koskevat ennusteet ovat tärkeitä, kun palkkaratkaisuja mitoitetaan Suomessa ja kustannuskilpailukyvyn taso halutaan ottaa huomioon.
Onko euroalueella vaarana samanlainen deflaatiokehitys kuin Japanissa – Euro ja talous
Inflaation hidastuminen on jatkunut viime kuukausina. EKP:n viime aikojen päätökset vähentävät euroalueen riskiä ajautua samanlaiseen hintojen laskukierteeseen, jollainen on koettu Japanissa.
Tuloerojen kaventaminen voi olla tie kasvuun – Euro ja talous
Uusi tutkimus haastaa perinteisen näkemyksen tuloerojen vaikutuksesta talouskasvuun.
Talttuuko euroalueen inflaatio ilman taantumaa ja rahoitusolojen liiallista kiristymistä? – Euro ja talous
Euroalueen talouskasvu on seisahtunut tänä vuonna. Hintojen nousu on hidastunut, kun energiakriisi on hellittänyt. Euroopan keskuspankin korkojen nosto on vähentänyt hintapaineita.
Rahapolitiikan normalisointi etenee varovaisesti ja asteittain – Euro ja talous
Epävarmuuden oloissa on perusteltua toteuttaa rahapolitiikan normalisointi asteittain ja pikku hiljaa.
Raaka-ainehinnat painavat Afrikan kasvua – Euro ja talous
Raaka-aineiden hintojen lasku on verottanut Saharan eteläpuolisen Afrikan kasvunäkymiä. Alueen talouskasvun ennustetaan silti olevan toiseksi nopeinta maailmassa.
Syyskuun talouskatsaus: Kulutusvetoinen kasvu jatkuu – Euro ja talous
Talouskasvu jatkui vuoden alkupuoliskon ajan vaimeana, mutta tuorein tilastotieto viittaa kasvuvauhdin hienoiseen kiihtymiseen. Talouden kasvua pitää edelleen yllä kotitalouksien kulutus ja rakentamin...
Öljyn hinnan lasku tulonsiirto tuottajilta kuluttajille – Euro ja talous
Maailmantalouden kasvu nopeutuu. Öljyn hinta on merkittävin yksittäinen näkymiin vaikuttava tekijä. Myös pitkät korot ovat laskeneet. Erityisesti kehittyneiden talouksien kasvunäkymät – Yhdysvallat et...
Rahapolitiikkaa normalisoidaan asteittain ja ennakoidusti – Euro ja talous
Rahapolitiikan normalisointiin liittyy enemmän avoimia kysymyksiä kuin tavalliseen rahapolitiikan kiristämiseen.
Rahoitusvakauden riskit otetaan vakavasti Suomessa – Euro ja talous
Finanssikriisi opetti sen, että pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakaus on aivan keskeinen tekijä reaalitalouden kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta.
Suomen talouskasvu jatkunut hitaana – Euro ja talous
Suomen talous on kasvanut vain niukasti viime kuukausina. Vienti junnaa yhä paikoillaan.
Miten euroalueen hidas inflaatio näkyy inflaatio-odotuksissa? – Euro ja talous
Rahapolitiikan uskottavuuden kannalta on keskeistä arvioida, onko euroalueen hitaalla inflaatiolla ollut vaikutusta pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin.
Maaliskuun talouskatsaus: Noususuhdanne jatkuu – Euro ja talous
Suomen talous kasvoi viime vuonna nopeasti viennin ja investointien vauhdittamana. Talouskasvu näyttää jatkuvan ainakin alkuvuoden.
Finanssisektorin ilmastovaikutusten arviointiin tarvitaan uudenlaista tietoa ja yhtenäisiä määritelmiä – Euro ja talous
Ilmastonmuutos kasvattaa finanssisektorin riskejä, minkä mittaamiseen, hallintaan ja hinnoitteluun tarvitaan uudenlaista tietoa. Tiedon tulisi olla luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa, mikä tarkoit...
Fiskaalisen devalvaation dynaamisista vaikutuksista – Euro ja talous
Mallilaskelmien perusteella pelkällä fiskaalisella devalvaatiolla on hyvin vaikea saada aikaan tavoiteltua kilpailukykyloikkaa tai työllisyyden merkittävää paranemista.
Miten rahapolitiikan poikkeustoimet vaikuttavat Suomen Pankin korkotuottoihin? – Euro ja talous
Eurojärjestelmä on keventänyt rahoitusoloja viime vuosina poikkeuksellisilla toimenpiteillä. Poikkeustoimet ovat vaikuttaneet myös Suomen Pankin varojen korkotuottoihin.
Onko huoli työn häviämisestä aiheellinen? – Euro ja talous
Huoli työn häviämisestä on kulkenut mukana läpi länsimaisen taloushistorian ja noussut pinnalle erityisesti suurten rakennemuutosten kynnyksellä.
Koronakriisi ja rakennetyöttömyys – Euro ja talous
Koronakriisi nosti työttömyysastetta merkittävästi, ja lomautettujen määrä nousi historiallisen korkeaksi. Kriisi on kuitenkin jäänyt pelättyä lievemmäksi ja lyhyemmäksi, ja työmarkkinoidenkin toipumi...