Suomen talous luisuu taantumaan – Euro ja talous
Sota ja energiakriisi ylläpitävät epävarmuutta ja nopeuttavat inflaatiota. Heikentyvä ostovoima leikkaa yksityistä kulutusta, ja talous ajautuu lievään taantumaan. Vuonna 2023 BKT supistuu 0,5 %. Kas...
Suomen talous korkeasuhdanteessa – Euro ja talous
Kansainvälinen kysyntä, parantunut kilpailukyky ja suotuisat rahoitusolot tukevat kasvua. BKT:n kasvuennusteet 2018–2020 ovat 2,9 %, 2,2 %, ja 1,7 %. Inflaatio jää noin yhteen prosenttiin 2018–2019 ja...
Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla vilkasta – Euro ja talous
Suomen vilkas ja talouden kokoon suhteutettuna suuri kiinteistösijoitusmarkkina voi altistua ulkomailta välittyville talousshokeille. Riskit välittyvät pankkitoimintaan etenkin luotonannon kautta.
Sivuliikkeiden Suomi – tältä näyttää pohjoismainen pankkisektori – Euro ja talous
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pankkisektorit ovat suuria ja keskittyneitä, ja maiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden luotottamiseen liittyy järjestelmäriskejä.
Digitaalinen euro ja sen maksuvälinekäyttöön liittyviä erityiskysymyksiä – Euro ja talous
Digitaalisen euron käyttöä ja vaikutuksia selvitetään eurojärjestelmässä. Päätöksiä sen käyttöönotosta ei ole tehty. Digitaalinen euro olisi eurokäteisen sähköinen ilmenemismuoto. Se toimisi maksuväli...
Laskusuhdanne voisi hidastaa euroalueen tuottavuuden kasvua entisestään – Euro ja talous
Euroalueen tuottavuuskasvu on hidastunut 2000-luvun alusta lähtien. Hidastumisen syy saattaa olla uuden teknologian käyttöönoton väheneminen.
Sekulaarinen stagnaatio: väärä hälytys euroalueella? – Euro ja talous
Huolet pitkittyneestä hitaan kasvun kaudesta nousivat esiin kriisin jälkeen. Viimeaikainen noususuhdanne ei kuitenkaan sulje pois sekulaarisen stagnaation riskiä euroalueella.
Arvopaperikeskusasetus yhtenäistää sääntelyä ja edistää kilpailua – Euro ja talous
Vuonna 2008 kärjistynyt finanssikriisi loi tarpeen Euroopan rahoitusmarkkinoita koskevalle sääntelylle. Arvopaperikeskusasetus (CSDR, Central Securities Depositories Regulation) on osa tätä sääntelyä....
Rahapolitiikka tukee euroalueen palautumista kriisistä – Euro ja talous
EKP:n osto-ohjelman myötä pitkät korot laskevat ja yritysten sekä kotitalouksien rahoitusolot kevenevät. Ohjelma vaikuttaa talouteen pääosin samojen kanavien kautta kuin koronlasku.
Koronakriisi tuo riskin Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä – Euro ja talous
Mitä kustannuskilpailukyvyn kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun koronakriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?
Euriborien laskentaan kaavaillaan merkittävää muutosta – Euro ja talous
Asuntolainat ovat tavallisille kansalaisille euriborin yleisin käyttökohde, mutta todellisuudessa euriboreja käytetään erityisesti rahoitusmarkkinoilla erilaisten sopimusten viitekorkona asuntolainoja...
Onko huoli työn häviämisestä aiheellinen? – Euro ja talous
Huoli työn häviämisestä on kulkenut mukana läpi länsimaisen taloushistorian ja noussut pinnalle erityisesti suurten rakennemuutosten kynnyksellä.
Koronakriisi ja rakennetyöttömyys – Euro ja talous
Koronakriisi nosti työttömyysastetta merkittävästi, ja lomautettujen määrä nousi historiallisen korkeaksi. Kriisi on kuitenkin jäänyt pelättyä lievemmäksi ja lyhyemmäksi, ja työmarkkinoidenkin toipumi...
Työn hinnan nousun ennustetaan vaimenevan Suomen ulkopuolella – Euro ja talous
Ennusteiden mukaan työn hinta laskee muissa maissa Suomeen verrattuna. Talouspolitiikassa on tällä hetkellä tärkeintä tukea talouden ja työllisyyden elpymistä lyhyellä aikavälillä.
Tuottavuuden heikko kehitys hidastaa maailmantaloutta – Euro ja talous
Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut useissa kehittyneissä talouksissa. Onko ilmiö väliaikainen vai pysyvä ja mistä se johtuu?
Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa – Euro ja talous
Euroalueen talous kasvaa rahapolitiikan tukemana. Luottamus talouteen on vahvaa, ja investoinnit ja työllisyys kasvavat. Toisaalta jäljellä on yhä finanssi- ja velkakriisistä periytyneitä ongelmia ja ...
Suomen kustannuskilpailukyky voi heikentyä koronakriisin jäädessä taakse – Euro ja talous
Kustannuskilpailukyky vaikuttaa osaltaan siihen, miten vientituotanto ja työllisyys kehittyvät koronakriisistä noustaessa ja sen jälkeen. Jos työn hinta nousee Suomessa suhteessa keskeisiin kauppakump...
Alueelliset tuloerot Suomessa 2016 – Euro ja talous
Maakuntien väliset erot kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa ovat merkittävästi pienemmät kuin erot tuotannossa asukasta kohti. Viime vuosina tuloerot ovat olleet laskussa sekä maakuntien vä...
Selättääkö reflaatio stagflaation? – Euro ja talous
Presidentti Trumpin valintaa seurannut optimismi rahoitusmarkkinoilla on kirvoittanut osan markkinatoimijoista julistamaan pitkäaikaisen stagnaation olevan selätetty.
Suomen rahoitusjärjestelmä altis reaalitalouden riskeille – Euro ja talous
Suomen rahoitusjärjestelmän riskejä ovat Suomen Pankin vakausarvion mukaan talouden heikko tila ja kotitalouksien velka.